Norppa makoilee kallioseinämän edessä olevalla laakealla kivellä.
Saimaannorppa makuukivellään keväällä karvanvaihtoaikaan. Kuva: Miina Auttila / Metsähallitus.

Yleismaailmallisen erityisarvon määrittäminen maailmanperintökohteen perustana

UNESCO:n maailmanperintökohteen hakemuksessa kohteelle tulee määrittää yleismaailmallinen erityisarvo (Outstanding Universal Value, OUV). Tarkoittaen, että kohteella tulee olla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen merkitys. Tämän määrittäminen on nimeämisen pääperiaate. Hakemuksen tulee lisäksi perustua UNESCO:n määrittämiin kymmeneen kriteeriin, joista kuusi on kulttuurikohteilla ja neljä luontokohteille. Kriteerien lisäksi myös eheyden määrittely on keskeistä maailmanperintöstatuksen hakemuksessa. Riittävän eheyden todentamiseksi kohteen tulee käsittää kaikki olennaiset osat, ja oltava riittävän koskematon yleismaailmallisten erityisarvojen säilymiseen myös tulevaisuudessa.

Saimaalle haetaan näihin kriteereihin pohjautuen UNESCO:n maailmanperintöstatusta perustuen saimaannorpan ainutlaatuisuuteen, mutta siinä korostetaan myös Saimaan muita hienoja ominaisuuksia. Keskeistä hakemuksessa on perustella kohteen erityisyys suhteessa vastaaviin kohteisiin kaikkialla maailmassa. Saimaan norppasaarten hakemuksessa on valittu UNESCO:n kriteereistä kaksi, jotka ovat lyhyesti kuvattuna kriteeri (ix) esimerkki käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta sekä kriteeri (x) uhanalaisen eläinlajin tyyssija.

Kriteerien valinnan perusteluissa aieluettelossa kirjataan Saimaan olevan ainoa elinpaikka endeemiselle uhanalaiselle saimaannorpalle. Saimaannorppa on hyvä esimerkki maansaartamasta makeanveden järvessä elävästä hylkeestä, jolla on meneillään poikkeuksellinen evoluutioprosessi. Kyse on siis geologisen prosessin synnyttämästä norpan alalajista, joka jäi jääkauden jälkeen eristyksiin ja lajiutuu hitaasti omaksi lajikseen. Sopeutumista uudenlaiseen makeanveden ympäristöön on nähtävissä, muun muassa eroissa värityksessä, hampaissa ja kallonmuodoissa. Saimaannorpalle ominaista ja erityistä käyttäytymistä ovat muun muassa erakkoisuus ja lumipesissä pesiminen. Lisäksi saimaannorppaa on tutkittu paljon ja suojeltu onnistuneesti. Hakemuksessa tehdään vertailua Venäjällä eläviin Baikal-järven baikalinhylkeeseen ja Laatokan laatokannorppaan. Lisäksi verrataan Alakassa sijaitsevan Iliamna-järven kirjohyljepopulaatioon ja Kanadassa olevan Lacs des Loups Marins -järven ungavanhylkeeseen.

Myös eheyden toteutumista tarkastellaan tässä tapauksessa nimenomaan saimaannorpan näkökulmasta ja tuodaan ilmi jo olemassa olevat saimaannorpan suojelunkeinot. Saimaan Natura 2000 -verkosto ja muut suojelualueet (kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet) antavat hakemukselle hyvän perustan. Lisäksi myös Suomen ja EU:n luonnonsuojelulainsäädäntö suojelee lajia ja Saimaata. Keskeisiä suojelukeinoja ovat esimerkiksi saimaannorpan suojelun strategia ja toimeenpanosuunnitelma, kalastusrajoitukset ja Vuoksen juoksutussäännöstely sekä populaation jatkuva seuranta.

UNESCO:n kohdehakemuksen valmistelu

UNESCO:n maailmanperintöluettelon hakemusprosessi on monivaiheinen ja kestää useamman vuoden. Saimaan norppasaaret lisättiin UNESCO:n maailmanperinnön aieluetteloon tammikuussa 2021. Maailmanperintösopimuksessa mukana olevat valtiot päivittävät aieluettelonsa noin kymmenen vuoden välein. Aieluettelon kohteiden valinta on pohjautunut vuonna 2018 järjestettyyn yleisöäänestykseen mahdollisista aieluettelon kohteista, kohteiden kartoitukseen ja Kansalliseen maailmanperintöstrategiaan vuosille 2015-2025. Aieluetteloon lisääminen mahdollistaa statuksen hakemisen seuraavassa vaiheessa.

Saimaan maailmanperintöhankkeen tavoitteena on, että UNESCO:n maailmanperintökomitea saisi lopullisen Saimaan norppasaaristojen kohdehakemuksen käsiteltäväkseen vuonna 2024. Hakemuksen valmistelu tehdään Metsähallituksessa tiiviissä yhteistyössä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Hakemusprosessiin kuuluu kaksi esitarkastusvaihetta. Ensimmäisessä esitarkastuksessa UNESCO nimeää IUCN:n (kansainvälisen luonnonsuojeluliiton) esitarkastajan, jonka kanssa käydään Saimaan ominaisuuksia läpi juuri maailmanperintökohteen hakemuksen näkökulmasta. Tämän prosessin aikataulun eteneminen vaikuttaa seuraaviin vaiheisiin. Hakemus esitarkastusprosessiin pääsemisestä toimitettiin alkuvuonna 2021. Toisessa esitarkastusvaiheessa koko hakemus toimitetaan UNESCO:n maailmanperintökeskuksella esitarkastukseen. Tämä toinen vaihe on mahdollista tehdä ensimmäisen kerran syksyllä 2022. Mikäli molemmat esitarkastusvaiheet sujuvat hyvin, on varsinainen hakemus mahdollista toimittaa UNESCO:n maailmanperintökeskukselle vuoden 2023 alussa, mistä alkaisi yli vuoden kestävä arviointikierros. Tässä tapauksessa maailmanperintökomitea voisi tehdä päätöksen hakemuksesta kesällä 2024.

Hankkeen aikana kuullaan kohteen suunnittelun osana laajasti paikallisia asukkaita ja eri toimijoita alueella. Vuoden 2020 aikana käytiin alustavat neuvottelut hankkeen eri toimijoiden kesken, tammikuussa 2021 järjestettiin kunnanvaltuustoille webinaari ja kesäkuussa 2021 useampi kaikille avoin webinaari. Mielipiteitä kartoittava verkkokysely on avoinna kesän 2021 aikana. Yleisötilaisuuksia järjestetään myös myöhemmin hankkeen aikana. Viralliset kuulemiset ja lausuntokierrokset ovat osa hakemusprosessia hankkeen loppuvaiheessa.

Päivitetty viimeksi 10.5.2021