Kalastuksen ja metsästyksen terveyshyötyjä

Sekä metsästäjät että kalastajat kokevat fyysisen ja psyykkisen vointinsa kasvavan luonnossa. Myös sosiaalinen hyvinvointi kohenee.

Metsähallituksen ja Oulun Diakonissalaitoksen vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa selvitettiin Metsähallituksen lupa-asiakkaiden metsästys- ja kalastusmatkoilla kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Metsästäjistä 90 % arvioi hyvinvointinsa kohentuneen eräretkillä, kalastajista 80 %. Suurin hyvinvoinnin lisäys koettiin 8–14 vuorokauden mittaisilla matkoilla. Naisten kokemien hyvinvointivaikutusten lisääntyminen oli keskimäärin miehiä suurempaa. Hyvinvointivaikutukset olivat suuremmat pohjoisen laajoilla metsästysalueilla sekä luonnonkaloja kalastettaessa.

Saalispalautteiden perusteella kanalinnunmetsästäjät liikkuivat keskimäärin 8,1 kilometriä metsästyspäivän aikana. Metsästäjien päivittäinen liikunta ylittää reilusti minimiliikuntasuositukset, joskaan kysely ei anna vastausta siihen, jatkuuko aktiivisuus myös arjessa metsästysmatkan ulkopuolella.

Seurueessa matkanneet arvioivat hyvinvointivaikutukset yksin matkustaneita korkeammiksi. Kaksi kolmesta metsästäjästä kertoo lähtevänsä eräretkelle ystävien kanssa. Kalastajistakin puolet ottaa kaverit mukaan ja kolmannes perheen. Ystävien kanssa jaetut elämykset lisäävät sosiaalista hyvinvointia.

Valtion maat tarjoavat erämahdollisuuksia niillekin, joilla ei muuten sellaisia olisi. Lupametsästyksen ja -kalastuksen lisäksi valtion mailla harrastetaan yleis- ja erityisoikeuksin. Esimerkiksi pohjoisessa Suomessa paikallisilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion alueilla.

Lisätietoa