Sidosryhmäyhteistyötä suurissa ja pienissä asioissa

Osallistava työtapa on olennainen osa Metsähallituksen itseymmärrystä. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu kuuluu kaikkeen toimintaamme ja sillä on monia muotoja. Teemme sidosryhmäyhteistyötä lakisääteisesti, vapaaehtoisesti, sopimusperusteisesti ja aina tarpeen tullen.

Yhteistyöhön perustuvassa työtavassa lähtökohtana on miettiä, mihin ja keneen Metsähallituksen päätökset ja työ vaikuttavat, ja ottaa kyseiset tahot mukaan päätöksentekoon. 

Yhteissuunnittelun tärkein muoto on luonnonvarasuunnittelu, jota teemme yhdessä kymmenien intressiryhmien kanssa. Kokoamme yhteistyöryhmiä myös laadittaessa esimerkiksi luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösopimuksia, hakkuusuunnitelmia ja matkailualueiden kehittämissuunnitelmia. Usein käytämme myös erilaisia internetissä olevia palaute- ja osallistumiskanavia. 

Kuuntelemme sidosryhmiämme myös strategiaa ja muita toiminnan linjauksia tehdessämme.  

Yhteistyön muodot vaihtelevat 

Kolme tyttöä taimenistutusvälineiden kanssa metsässä.
Kuva: Photokrafix

Käytännöntyö sujuu jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi kansallispuistojen puistonjohtajat ja metsätalouden tiimiesimiehet käyvät jatkuvaa keskustelua alueiden käytöstä sidosryhmien kanssa.  

Metsähallituksella on pitkäaikaiset sopimukset valtion maiden ja vesien käytöstä esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen, puolustusvoimien ja metsäoppilaitosten kanssa. Metsähallitus on solminut yhteistyösopimukset myös Paliskuntain yhdistyksen ja Saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen sekä saamelaisalueen paliskuntien kanssa.  

Lisäksi Metsähallituksella on paljon määräaikaisia, eri aiheiden ja projektien ympärille solmittuja yhteistyösopimuksia. Tässä projekti- ja hankeyhteistyö on oma suuri kokonaisuutensa. 

Metsähallitukselta pyydetään vuosittain satoja lausuntoja erilaisiin hankkeisiin, suunnitelmiin, ohjelmiin ja kaavoihin. Erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittamista tehdään valmistelemalla lausunnot yhdessä vastuualueiden kesken, minkä jälkeen ko. asian vastuualue vastaa lausunnon jättämisestä.  

Yhteistyön ja osallistamisen menetelmät valitaan siis tilanteen mukaan. Olennaista on, että yhteistyön tapa palvelee tarkoitustaan. 

Tavoitteena hyvä vuorovaikutus 

Usein Metsähallituksen yhteistyötahot ovat myös Metsähallituksen kirittäjiä. Luonnonvarojen käyttöön liittyy monia ristiriitoja, jotka eivät ole kokonaan yhteensovitettavissa. Tarvitaan vuorovaikutustaitoja, jotta ristiriitatilanteista päästään yli ja yhteistyö voi jälleen jatkua. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on keskeinen tavoitteemme. 

Käynnistimme vuonna 2019 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa yhteissuunnittelua ja vuorovaikutustaitoja kehittävän prosessin, jonka sparraajana oli vuorovaikutuksen kehittämiseen erikoistunut asiantuntija Akordi Oy. Tavoite on lisätä osaamista ja keinoja, joiden avulla erilaisista luonnonvaroihin ja niiden käyttöön kohdistuvista kiistoista voitaisiin edetä kohti yhteistyötä.  

Sidosryhmät arvioivat meitä vuosittain  

Seuraamme säännöllisesti sidosryhmien mielipidettä toiminnastamme voidaksemme jatkossa toimia entistä paremmin. Mittaamme kumppanien ja sidosryhmien käsitystä toiminnastamme ja maineestamme sidosryhmätutkimuksella.  

Vuoden 2019 mainetutkimuksen mukaan Metsähallitusta pidetään luotettavana ja monipuolisena yhteistyötahona. Arviot toiminnan vastuullisuudesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä olivat parantuneet edellisvuodesta. Metsähallituksen maine on säilynyt kohtalaisella tasolla. Sidosryhmät ja kumppanit arvioivat Metsähallituksen kanssa tehtävän yhteistyön tason parantuneen edellisvuodesta. Myös viestinnän osalta oli tapahtunut parannusta, vaikka palautteet vaihtelivat tyytyväisistä kriittisiin. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat entistä kuuntelevampi ja ymmärtävämpi kohderyhmien kohtaaminen sekä eri osapuolten tarpeiden yhteensovittaminen. 

Lappi erityisenä yhteistyön alueena 

Metsähallituksen hallinnoimat valtion maa-alueet painottuvat Pohjois-Suomeen. Suurena maanomistajana ja työllistäjänä olemme erityisen vastuullisessa asemassa Pohjois- ja Itä-Suomessa, ja se edellyttää meiltä laajaa yhteistyötä ja yhteensovittamista monien eri toimijoiden kanssa.  

Käytämme toimintamme suunnittelussa monia menetelmiä, jotka antavat paikallisille yhteisöille ja sidosryhmille mahdollisuuden vaikuttaa maankäyttöön ja elinympäristönsä kehittymiseen. Lapissa erityistä huomiota kiinnitämme poronhoidon ja muiden perinteisten luonnon käyttömuotojen mahdollistamiseen sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. 

Yhteistyötämme sekä saamelaisten kotiseutualueella että poronhoitoalueella määrittävät Metsähallituslain lisäksi strategiamme ja vastuullisuusohjelmamme. Tavoitteena on turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset saamelaisten kotiseutualueella sekä poronhoidon edellytykset poronhoitoalueella.  

Matkailun voimakas kasvu Lapissa näkyy matkailualueiden ja -kohteiden kasvamisena ja uusien alueiden kaavoittamisena matkailun käyttöön. Se myös lisää tarvetta matkailuyrittäjien tukikohdille ja reiteille metsätalousalueilla. Valtion alueiden käytön yhteensovittaminen poronhoidon kanssa on keskeinen kysymys myös matkailun näkökulmasta. 

Marjateollisuus, luonnontuote- ja hyvinvointialat sekä erityisesti luonnon monipuolistuva virkistyskäyttö luovat uusia tarpeita valtion maiden käytölle. Siksi erilaiset yhteistyöryhmät, sopimusneuvottelut ja yhteissuunnittelun muodot lisääntyvät.