Kaavoitus on yhteispeliä
Suomessa kaikkea alueiden käyttöä suunnitellaan tarkasti. Suunnitteluprosessia, joka lähtee ministeriöiden asettamista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, etenee yleispiirteisiin maakunta- ja yleiskaavoihin ja tarkentuu edelleen asemakaavoiksi, kutsutaan maankäytön suunnittelujärjestelmäksi.
Valtioneuvoston asettamat alueidenkäyttötavoitteet, maakuntaliittojen laatimat maakuntakaavat ja kaupunkien ja kuntien laatimat yleiskaavat ohjaavat Metsähallituksen omaa alueiden käytön suunnittelua. Metsähallitus osallistuu maakunta- ja yleiskaavojen laatimiseen antamalla lausuntoja ja esityksiä: tavoitteena on sovittaa yhteen kaavojen ja Metsähallituksen oman suunnittelun päämääriä.
Valtion omistuksessa oleville maille Metsähallitus laatii itse asema- ja ranta-asemakaavoja yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Asemakaavalla tarkennetaan maakunta- tai yleiskaavan määräyksiä määrittelemällä esimerkiksi rakennuspaikat ja rakennusoikeuden määrä.
Kuuntele Lusu byggaa podcastin toinen jakso, jossa Metsähallituksen Tanja Hämäläinen ja Marja Lankinen kertovat näyttelijä Antti Luusuaniemelle mikä kaava on ja miten se ohjaa rakentamista
Lusu byggaa podcast (supla.fi)
Metsähallitus kaavoittaa valtion alueita matkailukäyttöön
Metsähallitus kaavoittaa valtion maa-alueita yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa muun muassa ranta- ja asuintonteiksi sekä matkailukeskusten loma- ja liiketonteiksi. Metsähallituksella on useissa matkailukeskuksissa valmiiksi kaavoitettuja alueita. Niille voi rakentaa majoitusta, ravintoloita ja muita palveluita matkailijoiden tarpeisiin.
Tunturikohteiden lisäksi saatavilla on esimerkiksi rantakohteita lomakyliä tai yksityisiä vapaa-ajanasuntoja varten.
Metsähallituksella on myös useita yleiskaavoitettuja, erikokoisia maa-alueita. Ennen myyntiä ja käyttöönottoa alueille laaditaan yleensä asemakaava, jossa voidaan huomioida asiakkaan tarpeet ja toiveet.