Kaavoitus on yhteispeliä
Suomessa kaikkea alueiden käyttöä suunnitellaan tarkasti. Suunnitteluprosessia, joka lähtee ministeriöiden asettamista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, etenee yleispiirteisiin maakunta- ja yleiskaavoihin ja tarkentuu edelleen asemakaavoiksi, kutsutaan maankäytön suunnittelujärjestelmäksi.
Valtioneuvoston asettamat alueidenkäyttötavoitteet, maakuntaliittojen laatimat maakuntakaavat ja kaupunkien ja kuntien laatimat yleiskaavat ohjaavat Metsähallituksen omaa alueiden käytön suunnittelua. Metsähallitus osallistuu maakunta- ja yleiskaavojen laatimiseen antamalla lausuntoja ja esityksiä: tavoitteena on sovittaa yhteen kaavojen ja Metsähallituksen oman suunnittelun päämääriä.
Valtion omistuksessa oleville maille Metsähallitus laatii itse asema- ja ranta-asemakaavoja yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Asemakaavalla tarkennetaan maakunta- tai yleiskaavan määräyksiä määrittelemällä esimerkiksi rakennuspaikat ja rakennusoikeuden määrä.
Kuuntele Lusu byggaa -podcastin toinen jakso, jossa Metsähallituksen Tanja Hämäläinen ja Marja Lankinen kertovat näyttelijä Antti Luusuaniemelle, mikä kaava on ja miten se ohjaa rakentamista
Lusu byggaa -podcast (supla.fi)
Metsähallitus kaavoittaa valtion alueita matkailukäyttöön
Metsähallitus kaavoittaa valtion maa-alueita yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa muun muassa ranta- ja asuintonteiksi sekä matkailukeskusten loma- ja liiketonteiksi. Metsähallituksella on useissa matkailukeskuksissa valmiiksi kaavoitettuja alueita. Niille voi rakentaa majoitusta, ravintoloita ja muita palveluita matkailijoiden tarpeisiin.
Tunturikohteiden lisäksi saatavilla on esimerkiksi rantakohteita lomakyliä tai yksityisiä vapaa-ajanasuntoja varten.
Metsähallituksella on myös useita yleiskaavoitettuja, erikokoisia maa-alueita. Ennen myyntiä ja käyttöönottoa alueille laaditaan yleensä asemakaava, jossa voidaan huomioida asiakkaan tarpeet ja toiveet.