Lannoittaminen on investointi metsän kasvuun ja terveyteen

Helikopteri noutaa uuden erän tuhkalannoitetta varastopaikalla

Lannoituksella parannetaan puuston kasvua ja terveydentilaa. Lannoittamisella on myös hiilinieluja vahvistava vaikutus.

Terveyslannoitukset perustuvat neulasanalyyseihin, joilla kartoitetaan metsikön lannoituksen tarvetta.  Lannoituksessa voidaan käyttää metsänlannoitukseen kehitettyjä keinolannoitteita (kivennäismaat) tai puuperäistä tuhkaa (turvemaat). 

Hyvin suunniteltu lannoitus on tuottavin metsätalouden investointi. Kasvatuslannoituksia teemme kohteilla, joissa lannoituksesta on selkeä taloudellinen hyöty.  Tyypillisesti kohteet ovat harvennettuja metsiköitä, joiden puusto on kiertoajan loppupuolella. Myös tiettyjä turvemaatyyppejä kannattaa lannoittaa (II-tyypin turvekankaat). Lannoitamme vuosittain noin 15 000 hehtaaria monikäyttömetsää.  

Lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet. Lannoitus tehdään joko metsätraktoriin sovitetulla levittimellä tai lentolannoituksena. Lannoituskoneessa on gps-paikannin, joka tallentaa kuljetun reitin kartalle. Näin lannoituksia voidaan seurata tarkasti ja huolehtia siitä, etteivät lannoitteet päädy veteen. Tuhkaa voidaan levittää myös talvella. 

Tuhkan käyttäminen lannoituksessa on järkevää kiertotaloutta. Käyttämämme tuhka tulee suomalaisilta energialaitoksilta, joille puutuhka on jätettä. Kun se levitetään turvemaalle, metsä kasvaa merkittävästi nopeammin. Lannoituksesta on myös se hyöty, että kasvavaan metsään hiiltä sitoutuu enemmän, mikä vahvistaa metsien hiilinieluvaikutusta. Lannoittamalla harvennettuja metsiä kasvun lisäys kohdistuu puustoon, josta voidaan aikanaan korjata enemmän tukkia ja käyttää sitä pitkäkestoisiin puutuotteisiin.  

Lannoitus ei estä metsien muuta käyttöä. Lannoitetusta metsästä voi poimia marjoja ja sieniä.