Metsähallituksen hoitamien suojelu-, retkeily- ja erämaa-alueiden määrä ja pinta-alat

1.1.2021

AluetyppiLukumääräPinta-ala (km²)
Kansallispuistot4010 035
Luonnonpuistot191 542
Soidensuojelualueet1664 761
Lehtojensuojelualueet4611
Vanhojen metsien suojelualueet7786
Hylkeidensuojelualueet7188
Muut valtion luonnonsuojelualueet4293 468
Yksityiset luonnonsuojelualueet valtionmailla18394
Metsähallituksen päätöksellä perustetut248
LAKISÄÄTEISET LUONNONSUOJELUALUEET YHT.99120 193
Suojeluohjelmakohteet1 5305 184
Suojelumetsät423611
Muut suojelukohteet1 2903 005
Erämaa-alueet1214 891
Valtion retkeilyalueet5243
Muut virkistysalueet7915
Muut alueet4095
MUUT YHTEENSÄ3 30724 944
KAIKKI YLLÄOLEVAT YHTEENSÄ 4 298 45 137

Suojelupinta-alojen kehitys

Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki tuli voimaan vuonna 1923. Aluksi luonnonsuojelu oli yksittäisten lajien rauhoituksia, erilaisia metsästys- ja kalastussäädöksiä sekä luonnonmuistomerkkien ja luonnonsuojelualueiden perustamista. Valtion suojelualueista vanhimmat, Pyhätunturin ja Pallas–Ounastunturin kansallispuistot sekä Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot perustettiin vuonna 1938. Seuraavat seitsemän kansallispuistoa perustettiin vuonna 1956 ja viimeisin vuonna 2017.

Kansalliset luonnonsuojeluohjelmat täydennyksineen hyväksyttiin vuosina 1978–1996 ja nitä on toteutettu edelleen 2000-luvulla. Erämaalaki, jolla perustettiin Lappiin 12 laajaa erämaa-aluetta, tuli voimaan 1991. Suomen Natura 2000 -verkostoa on rakennettu vuodesta 1998. Se koostuu pääosin perustetuista luonnonsuojelualueista, erämaa-alueista ja valtion retkeilyalueista. Suomen verkostoon sisältyy myös suuri joukko luonnonsuojeluohjelma-alueita.

Suomen pinta-alasta on suojeltu n. 10 %

Luonnonsuojelu- ja erämaalakien perusteella Suomen pinta-alasta on suojeltu noin 10 % (Tilastokeskus 1.1.2018). Pelkkä suojelun määrä kertoo kuitenkin vain osan suojelutilanteesta. Ratkaisevaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on, missä suojelualueet sijaitsevat ja millaista luontoa niillä on. Suurimmat suojelualueet ovat kolmen pohjoisimman kunnan alueella. Etelä-Suomessa on luontoa suojeltu pinta-alaltaan vähemmän. Kohteita on kuitenkin paljon ja niiden luonto on monimuotoista.

Nykyinen luonnonsuojelulaki on vuodelta 1997. Sen mukaan luonnonsuojelun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Sitä edistetään paitsi rauhoittamalla alueita, myös suojelemalla ja hoitamalla uhanalaisia eliölajeja ja niiden elinympäristöjä sekä luontotyyppejä aikaisempaa tehokkaammin. Luonnonsuojelualueiden perustamisen yhtenä tavoitteena on, että kaikki Suomessa tavattavat luontotyypit ovat niissä edustettuina.

Luonnonsuojelua koskevien lakien uudistus on käynnissä.

Lisätietoa