Puunkorjuu ja kuljetukset

Luonnon monimuotoisuuden huomiointi, asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus ovat keskeisimmät toimintaamme ohjaavat tekijät puunkorjuussa. Olemme sitoutuneet vahvasti PEFC-sertifioinnin kriteereihin. Korkealaatuisen uusiutuvan raaka-aineen tuottaminen asiakkaidemme tarpeisiin on meille tärkeää.

Puutavara-auto kuormaa puita kyytiin metsätien varrelta.
Kuva: Jari Salonen

Valtion monikäyttömetsissä puunkorjuun tekevät yksityiset metsäkoneyrittäjät. Metsähallitus Metsätalous Oy:lle urakoi kaikkiaan yhteensä noin 80 korjuuyritystä. Yrittäjiä ja heidän työntekijöitään on yhteensä noin 500 henkilöä.

Puunkorjuuta metsässä ohjataan tietojärjestelmillä. Kaikissa hakkuu- ja ajokoneissa on tietokone ja tiedonsiirtovarustus. Asiakaskohtaiset tilaukset ja korjuun lohkot toimitetaan Metsähallituksen toiminnanohjausjärjestelmästä yrittäjän WoodForce-tietojärjestelmään. Lohkot sisältävät tiedot luontokohteista, puustosta, työturvallisuuteen vaikuttavista asioista ja asiakaskohtaiset puutavaran katkontaohjeet.  Yrittäjät suunnittelevat resurssikohtaiset korjuuohjelmat ja lähettävät lohkot tietosisältöineen hakkuu- ja ajokoneilleen. Tuotostiedot lähetetään lähes reaaliaikaisesti  tiedonsiirtona Metsähallituksen toiminnanohjausjärjestelmään.

Asiakkaillemme ja meille hakatun puutavaran laatu ja mittatarkkuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Hakkuukoneen mittatarkkuuden ylläpito, laadun tunnistaminen ja puutavaralajien erillään pitäminen ovat hyvin tärkeitä vaiheita toimitusketjussa. Jokainen koneenkuljettaja ja yrittäjä vastaavat työnsä laadusta. Hakkuu- ja ajokoneenkuljettajat ovat arvostettuja alansa erikoisammattilaisia ja työssään paljosta vastuussa. Puunkorjuun laatua seurataan Metsähallituksen toimihenkilötöinä systemaattisesti

Kuljetusten määrä ja laatu kontrollissa

Metsähallituksen puusta reilut kaksi kolmasosaa kuljetetaan tehtaalle autolla, yksi kolmasosa junalla. Vesitiekuljetuksen osuus on pieni.

Tiedot toteutuneista hakkuista siirtyvät automaattisesti hakkuukoneesta Metsähallituksen toiminnanohjausjärjestelmään. Metsähallituksen kuljetusesimiehet tekevät kuljetustilaukset yrittäjille, jotka puolestaan suunnittelevat tilausten edellyttämät kuljetettavat erät puutavara-autoille. Sähköisesti yrittäjille lähetetyistä kuljetustilauksista selviää, miltä varastolta puutavara haetaan, mitä kuljetetaan, mihin toimitetaan ja milloin puutavaran on oltava asiakkaalla. Autoista ja mitta-asemilta tiedot toimitetuista puumääristä palautuu Metsähallituksen toiminnanohjausjärjestelmään, josta voidaan seurata, miten toimitustavoitteet ovat toteutuneet.

Toimitusten laatua seurataan säännöllisesti. Laaduntarkkailussa verrataan ostajan tekemää puutavaran vastaanottomittausta toimituspisteessä ja Metsähallituksen kontrollimittausta. Vastaanottomittaustietojen perusteella analysoidaan myös hakkukoneen katkonnanohjauksen onnistumista.

Puunkuljetusten kehittäminen pienentää päästöjä

Metsähallitus on Suomessa toiseksi suurin tienpitäjä ja suurin puunmyyjä. Tehokkaat kuljetukset ovat tärkeitä sekä meille, asiakkaillemme että luonnolle. Työskentelemme aktiivisesti tehostaaksemme kuljetuksia ja pienentääksemme niistä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Yksi merkittävä keino päästöjen vähentämiseksi on rekkojen ja junien kuormakoon kasvattaminen.

Olemme osallistuneet käyttökokeiluihin erilaisilla suuren hyötykuorman rekoilla ja junilla. Maantiekuljetuksissa niitä kutsutaan HCT-käyttökokeiluiksi (High Capacity Transports) ja junakuljetuksia puolestaan LHT-kuljetuksiksi (Longer and Heavier Trains). Käyttökokeilujen tarkoitus on etsiä kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja puun kuljettamiseen turvallisuudesta tinkimättä. 

Junien kuormakokoa on saatu kasvatettua neljänneksellä (22 vaunun sijasta 27 vaunua). Pohjois-Suomen radoilla pitkien junien käyttö vakiintui vuoden 2019 aikana. Parhaillaan selvitetään nykyistä korkeampien ja leveämpien junavaunujen käyttömahdollisuuksia.

Seuraamme asiakkaillemme toimitetun puun korjuusta ja toimituksista muodostuvia päästöjä. Puunkorjuussa ja puunkuljetuksessa päästöjen yhteismäärät ovat viime vuosina laskeneet keskimäärin kahden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Vuoden 2019 seurantatietojen mukaan toimitettua kuutiometriä kohden hiilidioksidipäästöjä on muodostunut 11,73 kg/m3 (v. 2018 13,04 kg/m3).

Päästöt ovat vähentyneet niin kuljetuksessa kuin puunkorjuussakin, jossa hakkuutyön tuottavuus on kehittynyt voimakkaasti. Samalla uusiin koneisiin on tullut EU:n vaatimusten mukaiset vähäpäästöisemmät moottorit. Moottoriteknologia on kehittynyt myös puunkuljetuksissa, mutta suurin vähennys päästöihin on saatu suurentamalla sekä rekkojen että junien kuormakokoa.

Metsätehon koko Suomea koskeva selvitys puun korjuun ja kuljetusten päästöistä ja päästöjen vähentämiskeinoista (pdf).

Erikoispitkä puujuna videolla