Kysymyksiä ja vastauksia: matkailuyritysten käyttömaksut ja sopimuskäytännöt
1. Keitä Metsähallituksen yhteistyösopimukset matkailuyritysten kanssa koskevat ja millaisia sopimuksia on?
Metsähallitus (erityisesti Luontopalvelut) tekee yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, jotka haluavat sitoutua kestävään matkailuun ja toimia Metsähallituksen hallinnoimilla suojelualueilla kuten kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla ja/tai hyödyntää näitä kohteita viestinnässään ja markkinoinnissaan. Näille yrityksille yhteistyösopimus on pakollinen. Sopimuksen piiriin kuuluvat myös yritykset, jotka hyödyntävät nimenomaan palvelurakenteita yritystoiminnassaan valtion mailla monikäyttömetsissä. Poikkeuksena ovat yritykset, jotka vievät kertaluonteisesti ryhmän kohteillemme (ks. alla).
Yhteistyösopimuksia on kahta tyyppiä:
- Mikäli yritys käyttää Metsähallituksen palveluvarustusta maastossa (kuten reittejä, taukopaikkoja, polttopuuhuoltoa jne), yrityksen tulee tehdä Metsähallituksen kanssa käyttöoikeudellinen yhteistyösopimus ja maksaa käyttömaksu palveluvarustuksen käytöstä vuosittaisen käyttöarvion mukaan (ks. tarkemmin kohta 2). Yritys sitoutuu noudattamaan Metsähallituksen noudattamia kestävän matkailun periaatteita ja vastuullisen toiminnan toimintatapaohjetta. Käyttömaksun perusteena on valtion maksuperustelain (150/1992) 8. pykälän nojalla annettavat Metsähallitusta koskevat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön asetukset.
- Yritys voi tehdä Metsähallituksen kanssa myös viestinnällisen sopimuksen. Jos yritys ei käytä Metsähallituksen palvelurakenteita, käyttömaksua ei tarvitse maksaa. Yritys sitoutuu kuitenkin noudattamaan em. kestävän matkailun periaatteita ja vastuullisen toiminnan toimintatapaohjetta.
Metsähallituksen toimintatapaohje
Molemmissa tapauksissa yritys saa oikeuden käyttää Metsähallituksen valokuvia, videoita ja suojelualueen logoa sekä saa tietonsa Luontoon.fi-sivustolle, jolle yritysten näkyvyyttä kehitetään voimakkaasti vuoden 2024 aikana. Ks. tarkemmin alempana.
Käyttökorvauksen suorittaa se, joka vie asiakkaat maastoon/kohteillemme. Esimerkiksi matkanjärjestäjä ei maksa käyttökorvausta, mikäli matkanjärjestäjä ei itse vie asiakkaita maastoon. Sen sijaan alihankkija, esim. ohjelmapalveluyritys, joka vie asiakkaat maastoon, maksaa käyttömaksun. Halutessaan matkanjärjestäjä voi tehdä viestinnällisen yhteistyösopimuksen Metsähallituksen kanssa.
Ks. poikkeukset sopimuskäytäntöön alempana Tällöinkin yritys sitoutuu Metsähallituksessa noudatettaviin kestävän matkailun periaatteisiin ja vastuullisen toiminnan toimintatapaohjeeseen.
2. Mitä käyttöoikeussopimus ja -maksu koskevat ja mitä sillä saa
Mikäli yritys käyttää Metsähallituksen palveluvarustusta maastossa (kuten merkittyjä reittejä, taukopaikkoja, polttopuuhuoltoa jne), yrityksen tulee tehdä Metsähallituksen kanssa käyttöoikeudellinen yhteistyösopimus ja maksaa käyttömaksu palveluvarustuksen käytöstä vuosittaisen käyttöarvion mukaan.
Mitä on Metsähallituksen palveluvarustus? Mitä käyttömaksu sisältää?
- Metsähallituksen palvelurakenteita ovat esimerkiksi tuvat, kodat, laavut, tulipaikat, käymälät, sillat, ja merkityt reitit.
- Niitä on valtion mailla, kuten Luontopalvelujen hallinnoimilla suojelualueilla (esim. kansallispuistossa) tai retkeilyalueilla tai valtion monikäyttömetsissä tai erämaissa.
- Maksua käytetään palvelurakenteiden kuten polttopuiden käytön, käymälöiden, reittien ja kaikkien rakenteiden ylläpitoon ja huoltoon. Hinta ei sisällä roskien poiskuljetusta, sillä sopimuksen mukaan yritysten tulee tuoda käyttämänsä jätteet/roskat pois.
Mitä etuja sopimusyritys saa?
- Sopimusyritys saa käyttöoikeuden niiden kansallispuistojen logoihin, joiden alueilla se toimii. Lisäksi yritys saa viestinnällistä materiaalia ja ohjeita (kuvia, digiaineistoa jne), mahdollisuuden hyödyntää kansallispuiston brändiä toiminnassaan ja mahdollisuuden valmiiden kansallispuistologotuotteiden myyntiin.
- Lisäksi yritys saa perehdytyksen kestävän matkailun periaatteisiin ja suojelualueilla toimimiseen ja näkyvyyttä Metsähallituksen viestintäkanavissa.
- Yhteistyösopimuksella yritys kuuluu Metsähallituksen Luontopalvelujen kumppaniverkostoon, ja pääsee yhdessä kehittämään kestävää matkailukäyttöä. Toisin sanoen yritykset pääsevät verkostoitumaan toistensa kanssa ja osallistumaan esimerkiksi alueellisiin matkailun tilaisuuksiin.
- Metsähallitus uudistaa Luontoon.fi-verkkopalvelun vuoden 2024 aikana. Yksi kehityskohde on yritysten hyvä, jäsennelty näkyvyys niiden kohteiden verkkosivuilla, missä yrityksellä on toimintaa. Uudistetuissa palveluissamme esitellään yrityksen palveluja ja tuotteita nykyisen yrityslistauksen sijaan, jolloin asiakkaan saama palvelukokemus paranee ja yritys saa palvelunsa näkyviin entistä paremmin kohdesivuilla. Tämä mahdollistaa myös hyvän linkityksen yrityksen omille sivuille.
- Yritys voi myös tilata kansallispuistologotuotteita Metsähallituksen sopimusyrittäjän kautta.
Mikä muuttuu ja miksi?
Siirrymme päiväkohtaisesta hinnoittelusta vuosimaksuun, joka perustuu asiakasmäärän etukäteisarviointiin. Miksi?
Muutos perustuu sopimuskumppaneilta saatuun palautteeseen, ja se helpottaa yrittäjien työtä.
Luontopalveluilla oli v. 2023 loppuun asti käytössä 1,22 euron asiakaskohtainen käyttömaksu, joka tuli ilmoittaa ja maksaa pääsääntöisesti ennen jokaista käyttökertaa. Tästä käytännöstä saimme runsaasti palautetta, että yritysten ohjelmapalvelujen lähtötilanteessa erillinen ilmoittamiskäytäntö oli lähes mahdoton toteuttaa nopeasti ja vaivattomasti. Tämän takia maksuja on myös jäänyt saamatta.
Asiakaspalautteiden perusteella olemme hinnoittelun yksinkertaistamiseksi porrastaneet käyttömaksuluokat, joista yritykset voivat valita omansa ja maksaa vuosittaisen käyttömaksun yhdellä tai useammalla suorituksella.
Eräluvat.fi-palvelun muokkaaminen maksujen keräämiseen uuden käytännön mukaisesti olisi ollut liian kallista.
Käyttöoikeussopimusten hinta ja maksaminen
Minkä hintainen on yhteistyösopimus?
Kun yritys hyödyntää Metsähallituksen ylläpitämää palveluvarustusta, se tarvitsee yhteistyösopimuksen, joka sisältää maksun palveluvarustuksen hyödyntämisestä. Tällöin yhteistyösopimuksen hinta koostuu sopimuksen perusmaksusta koko sopimuskaudelta (80 € + alv) sekä vuosittaisesta käyttömaksusta alla olevan hintaporrastuksen mukaisesti.
Jos yrityksellä on jo voimassa oleva sopimus, perusmaksua ei tarvitse maksaa uudestaan, ainoastaan vuosittainen käyttömaksu.
Palveluvarustuksen käyttömaksu on porrastettu arvioidun vuosittaisen asiakasmäärän mukaan.
Maksukategoriat ovat:
- Maksukategoriat ovat:
- max. 50 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 60 euroa + alv 24 % / vuosi
- 51–200 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 240 euroa + alv 24 % / vuosi
- 201–500 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 600 euroa + alv 24 % / vuosi
- 501–1000 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 1130 euroa + alv 24 % / vuosi
- 1001–2000 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 2260 euroa + alv 24 % / vuosi
- 2001–3000 asiakasta/vuosi: Käyttömaksu 3750 euroa + alv 24 % / vuosi
- Yli 3000 hlöä ylittäviltä määriltä hinta neuvotellaan erikseen.
Poikkeuksena sopimuskäytäntöön ja yllä olevaan hinnoitteluun on tilanne, jossa yritys vie Metsähallituksen kohteelle kertaluonteisesti ryhmän. Vienti ei ole säännöllistä tai toistuvaa. Tällöin yritys voi maksaa 75€ + alv suuruisen maksun Eräluvat.fi-palveluun. Ryhmän enimmäiskoko on tällöin 50 henkilöä.
Suojelualueilla tai retkeilyalueilla toteutettavan huomattavan ja liiketoiminnallisen (yritys perii tapahtuma- tai osallistumismaksun) tapahtuman järjestäjän kanssa Metsähallitus tekee ns. tapahtumasuostumuksen, jossa hinta on 1,25euroa/hlö/päivä + alv.
Miten maksetaan?
- Teemme uuden sopimuksen ja päätämme vanhan. Yritykselle asia on sopimusmuutos, ts. sopimusmaksua 80 € + alv ei tarvitse maksaa uudestaan.
- Vuosittainen käyttömaksu näkyy euromääräisenä summana, joka perustuu yrityksen antamaan ennakkoarvioon vuosittaisesta asiakasmäärästä.
- Kestävän matkailun periaatteet ja Code of Conduct eli toimintatapaohje näkyvät liitteinä.
Laskutus ja maksaminen
- Samalla sopimuksella laskutetaan perusmaksu (jos ei ole vielä sopimusta) ja vuosittainen käyttömaksu.
- Laskut lähtevät jatkossa automaattisesti vuosittain, mikäli yritys ei tee muutoksia maksukategoriaan.
- Yrittäjä ilmoittaa ennakkoon arvioidun vuosittaisen asiakasmäärän Lyyti-lomakkeella Metsähallitukselle.
Kertaluonteisen käytön maksaminen
- Jos yritys ei vie säännöllisesti asiakkaitaan Metsähallituksen kohteille palveluvarustusta hyödyntäen, yhteistyösopimusta ei tarvitse tehdä. Tähän katsotaan tapaukset, jotka tuovat asiakkaitaan kerran eikä uudestaan.
- Tällöin yritys voi mennä Eräluvat.fi-verkkokauppaan, valita tuotteen ”käyttömaksu”, syöttää asiakastietonsa, hyväksyä oston ja maksaa sen.
- Hinta on tällöin kertakorvauksena 75€ + alv.
- Yritys sitoutuu silloinkin Metsähallituksen vastuullisuuden toimintatapaohjeeseen ja kestävän käytön periaatteisiin.
Sopimuksen muuttaminen
Viestinnällisen eli maksuttoman sopimuksen muuttaminen käyttömaksusopimukseksi
Voimassa olevissa yhteistyösopimuksissa muutokset tulee kirjata sopimuksen muutosliitteeseen ja molempien osapuolten tulee hyväksyä muutokset allekirjoittamalla sopimus uudelleen. Ennen allekirjoitusta Luontopalveluista lähetetään sopimusyrityksille käyttömaksun ilmoittamislomake, jonka yritys täyttää ja palauttaa Metsähallituksen yhteyshenkilölle. Tämä käyttömaksusumma merkitään myös muutettuun yhteistyösopimukseen.
Haluamme muuttaa käyttömaksuluokkaa, koska asiakasmäärämme on arvioitua suurempi/pienempi. Miten toimimme?
Voimassa olevien yhteistyösopimuksien muutokset tulee kirjata sopimuksen muutosliitteeseen ja molempien osapuolten tulee allekirjoittaa sopimus uudelleen. Ennen allekirjoitusta Luontopalveluista lähetetään sopimusyrityksille käyttömaksun ilmoittamislomake, jonka yritys täyttää ja palauttaa Metsähallitukseen yhteyshenkilöllenne. Tämä käyttömaksusumma merkitään yhteistyösopimukseen.
Muutokset tehdään seuraavan vuoden sopimukseen. Kesken kalenterivuotta sopimuksia tai maksuja ei muuteta.
Yritysten esimerkkikysymyksiä eri tilanteista ja vastauksia niihin
Miksi käyttömaksu pitää maksaa etukäteen eikä jälkikäteen?
Kun käyttömäärä on sovittu etukäteen, yritys voi keskittyä palvelemaan asiakkaitaan laskematta jokaisesta retkeilykohteessa käynyttä asiakasta vuoden aikana. Käytäntö on ketterä ja säästää yritysten aikaa ja vaivaa. Jos käyttömäärä muuttuu, sopimusta voidaan muuttaa (ks. edellä).
Maksammeko käyttömaksua, jos liikumme sellaisessa kansallispuiston osassa tai muulla valtionmaiden kohteella, jossa emme hyödynnä palveluvarustusta kuten merkittyjä reittejä tai taukopaikkoja?
Käyttömaksulle ei ole perustetta silloin, kun yritys ei käytä Metsähallituksen ylläpidon alaista palveluvarustusta. Kansallispuisto tai muu valtion maa-alue ei itsessään ole käyttökorvauksen muodostumisen perusta, vaan tuotteessa pitää siis hyödyntää Metsähallituksen ylläpitämää retkeilyn palveluvarustusta, johon lukeutuvat myös merkityt reitit.
On kuitenkin huomattava, että kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden arvokasta luontoa ei saa vahingoittaa. Reitit ja palvelurakenteet on tehty paitsi hyvän käyttökokemuksen takaamiseksi, myös luonnon suojelemiseksi. Pääsääntöisesti liikkumisen pitää tapahtua merkityillä reiteillä, erityisesti kun liikkujia on paljon (esim. ryhmät).
Yritysten on hyvä muistaa, että Metsähallitus on valtion budjettirahoituksella tehnyt tämän palveluvarustuksen paitsi luonnossa liikkujille yleensä, myös kestävää luontomatkailua toteuttavien yritysten käyttöön. Yrityksille tämä valtion tuottama palvelu ja siitä maksettava käyttökorvaus on edullinen tapa toteuttaa ja edistää omaa liiketoimintaansa ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.
Yrityksemme toimii kaikissa 41 kansallispuistossa; voidaanko sopimukseen merkitä kaikki 41 kansallispuistoa ja kaikki muut Suomen suojelualueet? Vai voiko lisätä uusia toiminta-alueita jälkeenpäin, jos aluksi nimeää vain muutaman suojelualueen?
Sopimus voi olla valtakunnallinen sopimus, mutta suosittelemme valitsemaan alueiksi ne, joissa tosiasiallisesti toimii. Alueen ilmoittaminen helpottaa huollosta vastaavia Metsähallituksessa varautumaan riittävällä huollolla. Tämä kaikki on asiakkaan eduksi. Yrityksen tiedot voivat olla näkyvissä ainoastaan niiden kohteiden yhteydessä, joissa yrittäjällä on säännöllistä toimintaa.
Täytyykö tapahtumista maksaa käyttökorvausta?
Jos tapahtuman järjestämisessä käytetään hyväksi Metsähallituksen ylläpitämää palveluvarustusta mukaan lukien reitit, ja tapahtumasta peritään pääsy- tai osallistumismaksu, on tapahtuman järjestäjä velvoitettu maksamaan tapahtuman osanottajamäärän mukainen asiakas- ja vuorokausikohtainen käyttömaksu. Käyttömaksu perustuu tapahtuman arvioituun asiakasmäärään. Asiakas- ja vuorokausikohtainen käyttömaksu on 1,25€ + alv24%. Tapahtumien osalta Metsähallitus tekee yritykselle tai yhdistykselle maanhaltijan suostumuksen.
Tarkennamme kuitenkin vielä maksukäytäntöä sen osalta, kun kysymyksessä ovat yhteistyösopimusyritykset, jotka säännöllisesti järjestävät tapahtumia kohteillamme. Esimerkkinä ovat polkujuoksutapahtumat. Linjaus ja periaatteet tarkentuvat alkuvuodesta 2024. Tähän vaikuttaa myös Luontopalvelujen uudelleen organisoituminen. Lähtökohtaisesti tapahtumista pitää kuitenkin aina tehdä tapahtumailmoitus, jotta tapahtuma osataan suunnitella esim. luontoarvojen tai asiakasturvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Jos tapahtumaan osallistumisesta ei peritä maksua asiakkailta (esim. yritysten tekemät luontokasvatuksen ilmaiset retket), yrityksen ei tarvitse maksaa käyttömaksua.
Yrityksellämme on yhteistyösopimus ja maksamme vuosittaista käyttömaksua palveluvarustuksen käytöstä. Käytämme ohjelmapalvelutoimintaamme suosittua kotaa ohjattujen retkien taukopaikkana ja lounaskohteena. Kuitenkin kohteella on runsaasti myös omatoimiretkeilijöitä emmekä aina mahdu kohteelle, miten meidän tulisi toimia?
Yleisessä käytössä olevia taukopaikkoja ei voi yritys varata. Tilanne on vastaava kuin esimerkiksi reittien, siltojen ja katselulavojen käyttö. Erikseen ovat varauskodat ja varaustuvat. Yrityksille voidaan kertoa heidän toiminta-alueellaan olevat maksulliset taukopaikat ja vuokratuvat, jotta yritys voi suunnitella toimintaansa.
Pitääkö kaupunkimaisista retkeilykohteista maksaa käyttömaksu, esimerkiksi Aulangosta, jossa on reittejä, mutta ei käymälöitä tai taukopaikkoja?
Myös kaupunkimaisista tai muista kohteista maksetaan käyttömaksu, kun käytetään merkittyjä reittejä.
Yrityksemme on varannut vuokratuvan viikoksi, pitääkö meidän maksaa vielä erillistä käyttömaksua?
Mikäli yritys varaa asiakkaitaan varten maksullisen taukopaikan taikka majoitteen, ei siitä eikä mahdollisesta kohteeseen pääsemisen vaatimasta reitin käytöstä tarvitse vuokran lisäksi maksaa käyttökorvauksia.
Jos yritys käyttää kuitenkin vuoden aikana muita palvelurakenteita, yritys maksaa käyttömaksun maksukategorian mukaisesti, mutta poistaa kokonaisarviomäärästä asiakasmäärän, joka on ollut maksullisella taukopaikalla tai majoitteessa, esimerkiksi vuokratuvassa.
Jos yrityksemme henkilökunta ja me yrittäjät itse käytämme Metsähallituksen retkeilypaikalla omalla ajalla tai virkistyspäivän retkillä, pitääkö yrityksen maksaa siitä käyttömaksua?
Palvelurakenteiden maksu koskee niitä käyttökertoja, kun loppuasiakkailta on veloitettu osallistumismaksu eli esimerkiksi retki on maksullinen tai ylipäänsä se sisältyy majoitukseen tai kokonaispakettiin. Kyseisessä tapauksessa käyttömaksua ei siis tarvitse maksaa, mutta yrityksellä tulee olla yhteistyösopimus Metsähallituksen kanssa.
Yrityksemme maksoi vuoden alussa käyttömaksua vuosiarvion mukaisesti, mutta meillä ei ollut tänä vuonna Metsähallituksen palvelurakenteen käyttöä. Saammeko käyttömaksun takaisin?
Sopimusehtojen mukaan maksua ei palauteta. Pienin käyttömaksu 0–50 vuosittaisen asiakasmäärän mukaisesti on 60 euroa + alv 24 % vuodessa.
Maksoimme vuosiarvion mukaisesti käyttömaksua 600 euroa. Arvioidusta määrästä toteutui puolet, koska taukopaikat olivat lähes aina täynnä emmekä mahtuneet sinne oman ryhmämme kanssa. Pyydämme rahojen palautusta, sillä jouduimme järjestämään kahvittelupaikan muualle (ei-Metsähallituksen maille).
Sopimusyrittäjämme saavat meiltä tietoa varattavista taukopaikoista ja tuvista. Julkisin verovaroin ylläpidettäviä taukopaikkoja ei voida antaa vain yritysten käyttöön lainsäädännöllisistä syistä. Matkailun yhteyshenkilömme antavat mielellään tietoa yrityksille siitä, mitkä taukopaikat ja milloin ovat vähiten ruuhkautuneita. Meillä on myös taukopaikkoja, jotka ovat vain yhteistyöyritysten käytössä.
Sopimusehtojen mukaisesti rahoja ei palauteta, mutta asiakasmäärää voidaan tarkastella seuraavana kalenterivuonna, jolloin sopimusehtoja muutetaan.
Pitääkö maksaa käyttökorvausta laiturien käytöstä?
Mikäli yritys käyttää laituria vain asiakkaiden tuomiseen kohteelle, käyttö rinnastetaan esimerkiksi bussikuljetukseen kohteelle eikä käyttömaksua tarvitse maksaa.
Jos sama yritys järjestää retkiä tai muuta palveluvarustusta hyödyntävää toimintaa kohteella, sen on maksettava käyttökorvaus.
Jos opastuksen tai muun toiminnan tuottaa toinen yritys, se maksaa käyttökorvauksen eikä veneyrittäjä.
Miten yritys osoittaa maastossa, että on maksanut vuosittaisen käyttömaksun?
Yrityksen oppaalla / ryhmän vetäjällä tulee olla kännykässä tai paperisena versiona kuva sopimuksen yläosasta, jossa näkyy yrityksen nimi ja sopimuksen voimassaoloaika. Näin hän voi pyydettäessä todistaa sopimuksen voimassaolon.
Palautetaanko meille maksamamme maksut, jos Metsähallitus purkaa taukopaikkoja tai muita retkeilyrakenteita, jonne olemme viemässä asiakkaitamme?
Mikäli yrityksen käyttämät Metsähallituksen palvelurakenteet eivät olisikaan enää Metsähallituksesta johtuvasta syystä käytettävissä, eikä korvaavaa kohdetta löydy, ennakkoon maksettu käyttökorvaus voidaan palauttaa sen asiakasmäärän osalta, johon toiminnan toteutumattomuus kohdistuu.
Metsähallituksella ei toistaiseksi ole mitään listoja tai muita tarkennettuja suunnitelmia siitä, mitä taukopaikkoja purettaisiin tai millä huolto loppuisi. Pyrimme myös aina mahdollisuuksien mukaan etsimään korvaavia ratkaisuja.
Jos jostain kohteesta tehdään luopumispäätös, toteutukseen kuluu aina aikaa, joten ehdimme informoimaan yrityksiä.
Haluaisimme rakentaa lähiretkeilyalueelle oman ohjelmapalvelujen tukikohdan, koska yleiset taukopaikat ovat yleensä täynnä omatoimiretkeilijöitä. Miten toimimme?
Lähtökohtaisesti suojelualueelle ei myönnetä lupia yritysten omille tukikohdille, vaan yritykset käyttävät olemassa olevia retkeilyrakenteita.
Jos suojelualueen, kuten kansallispuiston, vieressä on Metsähallituksen monikäyttömetsää tai muuta liiketoimintojen alueisiin kuuluvia alueita, luvan voi myöntää Metsähallituksen Kiinteistökehitys. Yritysten on helpointa täyttää metsa.fi-sivuilla oleva yhteydenottolomake ja kertoa siinä tarkasti erityisesti kohde, rakennelman käyttötarkoitus ja käyttömäärä sekä liittää lomakkeelle kohteen sijaintikartta.
Palautteet Metsähallitukselle
Kuinka sopimusyrittäjä pääsee vaikuttamaan Metsähallituksen toimintaan, esimerkiksi kohteiden rakenteiden kuntoon tai määrään, tai investointeihin?
Yrittäjät voivat vaikuttaa osallistumalla erilaisiin yritystilaisuuksiin, antamalla yhteyshenkilölle kehittämisideoita, osallistumalla vuosittaisiin palautekyselyihin ja asiakastutkimuksiin.
Mistä löydän palautelomakkeen tai miten voin jättää palautteen Metsähallitukselle esimerkiksi retkeilykohteesta?
Palautelomake löytyy metsa.fi-sivustolta.
Lisäksi voi antaa palautetta luontokeskuksissa ja asiakastapaamisissa. Myös matkailuyhteistyön yhteyshenkilö ottaa mielellään vastaan palautteita ja kehittämisideoita.
Viestintä
Miten yrityksemme saa tiedot luontoon.fi-sivuille?
Vuoden 2024 loppuun asti:
- MH:n nykyinen sopimuskumppani: tiedot säilyvät sivuillamme, kuten ne ovat. Sopimuksen päivittäminen ei vaikuta näihin tietoihin vuoden 2024 osalt, ellei kohdelistaukseen tule merkittäviä muutoksia.
- Uusi sopimuskumppani: Kun sopimus on allekirjoitettu ja voimassa, Luontopalvelujen yhteyshenkilö lähettää yritykselle linkin, jonka täyttämällä yritys saa tietonsa luontoon.fi-verkkopalveluun. Näkyvyys koskee niitä kohteita, joilla yrityksellä on säännöllistä toimintaa (ts. tiedot tulevat ao. kohteen sivulle Luontoon.fissä).
Tammikuusta 2025 alkaen:
- Uusi Luontoon-palvelu avautuu vuoden 2024 lopussa, ja sen jälkeen sopimuksen tehnyt yritys saa tietonsa Luontoon-palveluun täyttämällä yritys- ja tuotetietonsa Visit Finlandin Data Hub -tietokantaan. Tämä järjestely parantaa yritysten näkyvyyttä olennaisesti Luontoon-palvelussa. Yrityksen tarvitsee myös täyttää tietonsa vain kerran yhteen palveluun (Data Hub -tietokantaan). Tiedotamme tästä lisää alkuvuoden 2024 aikana.
Yrityksemme toimii Metsähallituksen hallinnoimilla kohteilla, joille ei ole tehty logoa, toisin kuin kansallispuistoille ja valtion retkeilyalueille. Miten me voimme hyödyntää yhteistyön näkyvyyttä kotisivuillamme?
Kehitämme tätä asiaa.
Mitä muuta viestinnällistä hyötyä saamme?
- Metsähallituksen kuvapankissa on valikoima laadukkaita kuvia, joita yritykset saavat käyttöönsä.
- Vastuullisen retkeilyn Retkietiketti-aineistoja on runsaasti yritysten käytössä.
- Sopimusyrittäjämme voivat tilata kansallispuistojen ja muiden kohteidemme logoilla varustettuja tuotteita omiksi myyntituotteikseen.
- Voimme tuoda sosiaalisen median kanavissamme esille yritysyhteistyötä kestävän luontomatkailun hyväksi.
- Järjestämme mediatapahtumia yhteistyöyritysten ja matkailun organisaatioiden kanssa.
Tieto metsa.fi-sivustolla
- Sopimuksia koskevat sivut metsa.fi-verkkopalvelussa uudistetaan, niin että siellä on kaikki tieto käyttömaksuista (ml. nämä kysymykset ja vastaukset) sekä Metsähallituksen kestävän matkailun ohjeistus.
- Sivut ovat suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi ja englanniksi, kysymykset ja vastaukset (tämä sivu) toistaiseksi vain suomeksi.