Merituulivoimassa suuret mahdollisuudet

Merituulivoima on Suomessa kiinnostava uusiutuvan energian tuotantomuoto, josta haluamme rakentaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa liiketoimintaa.

Iso aalto lyö rantakallioon. Merellä aallon takana näkyy viisi tuulivoimalaa.

Euroopassa oli vuoden 2019 lopussa 110 merituulivoimapuistoa 12 eri maassa ja yhteensä yli 5 000 verkkoon liitettyä voimalaa. Suomessa on tällä hetkellä kolme merituulivoimapuistoa. Suomen merialueille on osoitettu maakuntakaavoissa useita merituulivoimatuotannolle mahdollisia alueita, ja Metsähallitus on yleisten vesialueiden haltijana tehnyt melkein kaikille alueille varaussopimuksen energiayhtiöiden kanssa.

Marraskuussa 2020 Metsähallitus jätti ensimmäisen oman merituulivoimapuiston kaavoitusaloitteensa Korsnäsin kunnalle.

Merituulivoimapuiston rakentamisen ja ylläpidon aluetalousvaikutukset ovat mittavat. Lisäksi energiayhtiöt maksavat merituulivoimaloista kunnille kiinteistöveroa samalla tavalla kuin maatuulivoimastakin. Merituulivoimalassa on kalliimpien perustusten takia enemmän kiinteistöverotettavaa rakennelmaa kuin maatuulivoimassa. Merituulivoiman kiinteistöveroa tullaan hallitusohjelman mukaan kuitenkin alentamaan, koska sen on katsottu olevan yksi hidaste siihen, että aluevarauksia ei ole vielä lähdetty kehittämään eteenpäin. Tästä huolimatta merituulivoimatuotannon kiinteistöverokertymällä tulee olemaan todella merkittävä positiivinen vaikutus kuntien talouteen.

Olosuhteet Suomen merialueilla ovat erilaiset kuin vaikkapa Pohjanmerellä, sillä kylmyys ja jää vaativat erilaisia teknisiä ratkaisuja. Uskomme merituulivoiman kehittämisen tuovan Suomeen uudenlaista osaamista, ja toisaalta luovan uusia mahdollisuuksia jo olemassa olevan ydinosaamisen kehittämiseen.

Metsähallituksen toimintamalli merituulivoimassa

Metsähallitus toimii merellä sekä tuulivoiman hankekehittäjänä että varaus- ja käyttöoikeussopimusten myöntäjänä ja vuokranantajana. Emme rakenna tai rakennuta tuulivoimaloita, emme omista tuulivoimaloita tai osallistu energian tuotantoon. Vesialueen omistus säilyy kaikissa tapauksissa valtiolla.

Korsnäs on ensimmäinen merituulivoimahanke, jossa olemme hankekehittäjänä. Koska kyseessä on näin iso projekti, haemme siihen kumppania. Kumppani haetaan kilpailuttamalla. Se voi olla kotimainen tai ulkomainen, mutta sen pitää täyttää Metsähallituksen vastuullisen liiketoiminnan mukaiset ehdot.

Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on ydinosaamistamme. Meillä on valtava sidosryhmäverkosto ja osaamista tämän verkoston osallistamiseen ja kuunteluun. Merituulivoimapuiston kehittäminen vaatii hyvää vuorovaikutusta niin päättäjien kuin paikallisten ihmistenkin kanssa, ja meillä on siihen osaamista.

Metsähallitus on taloudellisesti vakaa valtion omistama liikelaitos ja meillä on pitkä kokemus tuulivoiman vastuullisesta hankekehityksestä maa-alueilla. Suomella on hallitusohjelman mukaan kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Me toteutamme tätä tavoitetta ilmasto-ohjelmamme kautta. Tavoitteenamme on moninkertaistaa uusiutuvan energian tuotannon valtion maa- ja vesialueilla vuoteen 2030 mennessä.

Hankekehityksen jälkeen Metsähallitus toimii tuulivoimapuistoissa vuokranantajana ja tuulivoimaloista saatu vuokraa muodostaa osan Metsähallituksen tuloksesta. Tällä hetkellä tämä osuus on noin kymmenen prosenttia, mutta se kasvaa koko ajan, kun uusia voimaloita rakennetaan.

Lue lisää