Merituulivoimassa suuret mahdollisuudet

Valtion alue, kunnan kiinteistövero

Merituulipuiston rakentamisella ja toiminnalla on monipuolisia myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja elinkeinotoimintaan. Tuulivoimapuiston valmistuttua sen liiketoiminnasta vastaava energiayhtiö maksaa kunnalle merkittävää kiinteistöveroa, sillä kunnat saavat Suomessa verottaa alueillaan sijaitsevia kiinteistöjä.

Yksittäisen kunnan tuulivoimaloista saamat verotulot riippuvat voimalan rakennuskustannuksista, tuulipuiston tehosta sekä kunnan määrittämästä veroprosentista. Yhden merituulivoimalan Korsnäsin kunnalle tuoma vuosittainen kiinteistöverotulo voi olla jopa 70 000 euroa vuodessa. Näin ollen koko tuulivoimapuistoin vuosittainen kiinteistöverotulo olisi useita miljoonia euroja.

Merituulivoimalassa on kalliimpien perustusten vuoksi enemmän kiinteistöverotettavaa rakennelmaa kuin maatuulivoimassa. Merituulivoiman kiinteistöveroa on hallitusohjelman mukaisesti kuitenkin lähdetty alentamaan, ettei se muodostu kehityksen hidasteeksi.

Taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen luo muitakin rahavirtoja sekä rakennusaikana että tuotannon käynnistyttyä. Työllisyysvaikutuksia muodostuu esim. suunnittelusta, tuulipuiston infrastruktuurin liittyvästä rakentamisesta, kuljetuksista, tuulivoimaloiden asennustöistä ja majoitus- sekä ruokailupalveluista.

Suomi kilpailee merituulivoiman investoinneista

Suomen merialueille on osoitettu maakuntakaavoissa useita merituulivoimatuotannolle potentiaalisia alueita. Yleisten vesialueiden haltijana olemme tehneet osalle alueista varaussopimuksen energiayhtiöiden kanssa. Osa alueista tulee huutokaupattavaksi.

Merituulivoiman tuotannon arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan nopeasti. Tekniikan kehittyessä merituulivoimalat ovat aiempaa suurempia ja tuottavat tehokkaasti enemmän fossiilivapaata sähköä. Merialueille rakentamiseen ei liity samoja vaikeuksia löytää sopivaa sijoituspaikkaa kuin maatuulivoimaan.

Suomi kilpailee merituulivoimainvestoinneista naapurimaidemme kanssa. Kilpailussa menestymiseen vaikuttavat mm. tuuliolosuhteet, pitkäaikaisilla sopimuksilla sähköä ostavien asiakkaiden sijainti sekä eri maiden erilaiset investointien kannustimet.

Eurooppa rakentaa merituulivoimaa

Merituulivoimalla on merkittävä rooli EU:n merellä tuotettavan uusiutuvan energian hyödyntämisen strategiassa, joka julkaistiin marraskuussa 2020. EU:n tavoitteena on nostaa merituulivoiman teho nykyisestä 12 gigawatista 300 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa on suunnattu katse myös Itämerelle.

Yhteenlasketulla kapasiteetilla mitattuna Eurooppa oli vuonna 2020 maailman suurin merituulivoiman tuottaja.

Metsähallituksen toimintamalli merituulivoimassa

Metsähallitus toimii merellä sekä tuulivoiman hankekehittäjänä että varaus- ja käyttöoikeussopimusten myöntäjänä ja vuokranantajana. Vesialueen omistus säilyy kaikissa tapauksissa valtiolla.

Korsnäs on ensimmäinen merituulivoimahanke, jossa olemme hankekehittäjänä. Koska kyseessä on näin iso projekti, haemme siihen kumppania. Kumppani haetaan kilpailuttamalla. Se voi olla kotimainen tai ulkomainen, mutta sen pitää täyttää Metsähallituksen vastuullisen liiketoiminnan mukaiset ehdot.

Erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on ydinosaamistamme. Meillä on valtava sidosryhmäverkosto ja osaamista tämän verkoston osallistamiseen ja kuunteluun. Merituulivoimapuiston kehittäminen vaatii hyvää vuorovaikutusta niin päättäjien kuin paikallisten ihmistenkin kanssa, ja meillä on siihen osaamista.

Metsähallitus on taloudellisesti vakaa valtion omistama liikelaitos ja meillä on pitkä kokemus tuulivoiman vastuullisesta hankekehityksestä maa-alueilla. Suomella on hallitusohjelman mukaan kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Me toteutamme tätä tavoitetta ilmasto-ohjelmamme kautta. Tavoitteenamme on moninkertaistaa uusiutuvan energian tuotannon valtion maa- ja vesialueilla vuoteen 2030 mennessä.

Hankekehityksen jälkeen Metsähallitus toimii tuulivoimapuistoissa vuokranantajana ja tuulivoimaloista saatu vuokraa muodostaa osan Metsähallituksen tuloksesta. Tällä hetkellä tämä osuus on noin kymmenen prosenttia, mutta se kasvaa koko ajan, kun uusia voimaloita rakennetaan.

Muita merialueita vuokraamme energia-alan toimijoille ns. huutokauppamallilla. Teemme aluksi vesialueita koskevia esiselvityksiä ja valitsemme niiden perusteella huutokaupattavat alueet. Hankkeen merkityksestä riippuen valtioneuvosto tai talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyy vuokrattavat alueet ja huutokaupan ehdot ennen huutokaupan käynnistämistä. Huutokaupan voittaja vastaa muun muassa tarvittavien lupien hakemisesta ja voi sopimusten allekirjoittamisen jälkeen kehittää aluetta itselleen tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Ensimmäinen huutokauppa toteutetaan arviolta vuosina 2023–2024 ja se käsittää 3-4 merituulivoimalle soveltuvaa aluetta. 

Lue lisää

• Metsähallitus sai aluevuokrausluvat Suomen ensimmäisille avomerialueen tuulivoimapuistoille
• Kustannustehokas tapa Suomelle vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä, sitra.fi
• EU:n strategia avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian potentiaalin valjastamiseksi ilmastoneutraalin tulevaisuuden tarpeisiin, eur-lex.europa.eu
• Global Offshore Wind Report, GWEC, gwec.net (englanniksi)