Tulevat hankkeet

Kuntien tahtotilalla on merkittävä rooli alueiden valinnassa, sillä kunnat vastaavat kaavoituksesta yleisillä vesialueilla. Ensimmäisenä markkinoille tuotavien kohteiden valintaan vaikuttavat myös mm. alustavat tiedot pohjan rakennettavuudesta, kantaverkon siirtokapasiteetti ja teollisuuden tarpeet.

Viemme valitut alueet Valtioneuvoston hyväksyttäväksi, jonka jälkeen aloitamme kaupallisen kilpailutusprosessin, jossa haemme hankkeille vastuullista toteuttajaa. Kilpailutus kestää arviolta noin vuoden.

Valtion alue, kunnan kiinteistövero

Merituulipuiston rakentamisella ja toiminnalla on mittavia myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja elinkeinotoimintaan. Vaikutukset koostuvat investoinnin kehitys- ja rakennusaikaisten hankintojen lisäksi kiinteistöveroista, sillä kunnat saavat Suomessa verottaa alueillaan sijaitsevia kiinteistöjä.

Kunnan saamat kiinteistöverotulot riippuvat tuulivoimapuiston rakennuskustannuksista ja kunnan määrittämästä kiinteistöveron tasosta. Yhden merituulivoimalan tuoma vuosittainen kiinteistöverotulo voi olla jopa 70 000 euroa vuodessa. Näin ollen suuren merituulivoimapuistoin vuosittainen kiinteistöverotulo kunnalle voi olla useita miljoonia euroja.

Taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen luo alueellisesti muitakin rahavirtoja sekä rakennusaikana että tuotannon käynnistyttyä. Työllisyysvaikutuksia muodostuu esim. suunnittelusta, tuulipuiston infrastruktuurin liittyvästä rakentamisesta, kuljetuksista, tuulivoimaloiden asennustöistä ja majoitus- sekä ruokailupalveluista.

Toimimme yleisillä vesialueilla

Suomen aluevesirajan sisäpuolisia alueita kutsutaan yleisvesialueiksi. Niiden ulkopuolella sijaitsevat Suomen talousvesialueet, joita säädellään eri periaattein. Yleisvesialueita on meren lisäksi myös sisämaan suurten järvien selillä.

Yleiset vesialueet järvien ja merien pohjineen ovat Suomen valtion omaisuutta. Poikkeuksen muodostavat Ahvenanmaan maakunnan omistamat vesialueet. Metsähallitus hallinnoi Suomen aluevesirajan sisäpuolisia valtion omistamia merialueita ja hoitaa niillä omistajan tehtäviä.

Merituulivoimapuistoja aluevesirajan molemmin puolin

Merituulivoimaa rakentavien yritysten kiinnostus on lisääntynyt myös talousvesialueita kohtaan, vaikka ne sijaitsevat kauempana rannikosta ja sähkönsiirtomatka pitenee verrattuna aluevesien sisäpuolisiin hankkeisiin.

Suomen talousvyöhyke on kansainvälistä merialuetta, jonka rajat määräytyvät Suomen ja muiden valtioiden (Ruotsin, Viron ja Venäjän) välisten sopimusten mukaisesti. Omien aluevesien lisäksi Suomella on täydet oikeudet luonnonvaroihin ja lainkäyttövaltaan myös talousvyöhykkeellä. Myös talousvyöhykkeen meriympäristön suojeluun sovelletaan Suomen lakia.

Talousvyöhykkeellä toimitaan Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaisesti. Vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista valtioneuvoston suostumuksella. Taloudellista toimintaa koskevaa lupaprosessia ei ole aikanaan (vuonna 2005, kun talousvyöhykkeistä sovittiin) luotu merituulivoimahankkeita ajatellen ja lainsäädäntöä tulisi vielä kehittää. Laki ei esimerkiksi anna ratkaisuja tilanteessa, jossa useampi toimija kilpailee samasta merialueesta.

Valtioneuvosto on myöntänyt tutkimuslupia muutamille talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeille.

Talousvyöhykkeellä muidenkin valtioiden oikeuksia

Muut valtiot voivat Suomen talousvyöhykkeellä harjoittaa merenkulkua, lentää vyöhykkeen yli sekä laskea vyöhykkeelle merenalaisia kaapeleita ja putkistoja. Lisäksi muilla valtioilla on oikeus käyttää talousvyöhykkeen merta muulla tavoin, silloin kun käyttö liittyy kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön ja on sopusoinnussa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten kanssa.

Metsähallituksella ei ole mandaattia hallinnoida Suomen talousvyöhykkeitä. Tarvittaessa toimimme kuitenkin mm. työ- ja elinkeinoministeriön apuna ja kartoitamme talousvyöhykkeellä esimerkiksi tuulivoimalle sopivia alueita.