Korsnäsin merituulivoimapuistohankkeen taustaa

Korsnäsin kunta hyväksyi merituulivoiman kaavoitusaloitteen syksyllä 2020. Hankealue sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla yleisellä vesialueella noin 15 kilometrin päässä Korsnäsin rannikolta. Muita esimerkkietäisyyksiä hankealueelle: Närpiön Blacksögrundet 13 km, Korsnäsin Storkorshamn 16,3 km ja Maalahden Bergön kalasatama 24,8 km.

Tuulivoimaloita merellä.
Tuulivoimaloita merellä. Kuva: Jari Kurvinen/Vastavalo

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Korsnäsin merituulivoimapuistoon rakennettaisiin arviolta 70-100 turbiinia, joiden nimellisteho olisi 12-22 megawattia tai enemmän. Korsnäsin hanke on valmistuessaan maamme ensimmäinen avomerellä sijaitseva tuulivoimapuisto.

Merituulivoimapuiston vuosituotannoksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 5000 GWh. Se riittäisi esimerkiksi 250 000 omakotitalon koko vuoden sähkön tarpeeseen sähkölämmityksineen. Porin Tahkoluodossa toimiva Suomen ensimmäinen merituulivoimapuisto tuottaa noin 155 GWh sähköä vuodessa.

Hankealuetta siirrettiin

Hankealueen koko on 220 km2 ja se sijaitsee osittain Pohjanmaan maakuntakaava tuulivoima-alueella ja Merialuesuunnitelman tuulivoimatuotantoon merkityllä alueella. Merialuesuunnitelma on keskeisten merialueen toimijoiden yhdessä muotoilema strateginen näkemys merialueen kestävästä käytöstä ja tarvittavista toimista riittävän ympäristön tilan ylläpitämiseksi.

Tarkensimme merituulivoimapuiston sijaintia hankkeen alkuvaiheessa selvitysten jälkeen niin, että hankealue on kauempana Merenkurkun maailmanperintöalueesta, luonnonsuojelualueista ja myös kalojen kutualueista.

Lopullinen aluerajaus tehdään suunnittelun edistyessä ja siihen vaikuttavat muun muassa suojelualueet, merenpohja, veden syvyys ja osallistavat keskustelut eri sidosryhmien kanssa. Myös alueen laivareitit ja Puolustusvoimien tarpeet on huomioitu suunnittelualueen sijoittelussa.

Hyvätuulisen alueen luonnonolosuhteet selvitetään tarkoin

Merialue Korsnäsin edustalla on erittäin hyvätuulinen. Keskituulen nopeus on siellä jopa yli 9 metriä sekunnissa. Myös veden syvyys ja pohjan geologia sopivat hyvin tuulivoimarakentamiseen. Veden syvyys on hankealueella pääosin 10-30 metriä. Monimuotoisuudeltaan rikkain pohjalajisto viihtyy parhaiten alle kymmenen metrin syvyydessä. Alueen pohjaeläimistöä kartoitetaan vielä tarkemmin hankkeen edetessä.

Aava meren ulappa. Kaukana näkyy tuulivoimaloita.

Hankkeen sijoittelussa otetaan huomioon myös kalastus ja kalalajit. Kalojen lisääntymiselle tärkeät riutat ja matalikot jäävät hankealueen ulkopuolelle. Myös muuttolintujen lentoreitit kulkevat lähempänä rannikkoa, eivät niin kaukana merellä kuin hankealue sijaitsee.

Tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Merenkurkun saaristosta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Näkymämatkan päässä hankealueesta sijaitsee myös Natura-luontotyyppejä. Tuulivoimapuiston vaikutukset näihin alueisiin selvitetään osana hankkeen luvitusta.

Merikaapelia koskevat keskustelut

Korsnäsin merituulivoimapuiston tuottama sähkö siirretään mantereelle meren pohjaan asennettavia merikaapeleita pitkin. Merituulipuisto liitetään olemassa olevaan sähköverkkoon mantereelle rakennettavalla voimajohdolla.

Suomen sähkönsiirtoverkosta vastaa Fingrid. Liittymävaihtoja tarkastellaan myös osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Olosuhteet Suomen merialueilla ovat erilaiset kuin vaikkapa Pohjanmerellä, sillä kylmyys ja jää vaativat erilaisia teknisiä ratkaisuja.

Uskomme merituulivoiman kehittämisen tuovan Suomeen uudenlaista osaamista, ja toisaalta luovan uusia mahdollisuuksia jo olemassa olevan ydinosaamisen kehittämiseen.