Korsnäsin merituulivoimapuiston hankekuvaus

Korsnäsin kunta hyväksyi merituulivoiman kaavoitusaloitteen syksyllä 2020. Hankealue sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimalla yleisellä vesialueella noin 15 kilometrin päässä rannikolta.

Tuulivoimaloita merellä.
Tuulivoimaloita merellä. Kuva: Jari Kurvinen/Vastavalo

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Korsnäsin merituulivoimapuistoon rakennettaisiin 70-100 turbiinia, joiden nimellisteho olisi 12-20 megawattia. Korsnäsin hankkeesta on siten tulossa valmistuessaan 2020-luvun lopulla maamme ensimmäinen suuren mittaluokan merituulivoimapuisto.

Merituulivoimapuiston vuosituotannoksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 5000 GWh. Se riittäisi esimerkiksi 250 000 omakotitalon koko vuoden sähkön tarpeeseen sähkölämmityksineen. Porin Tahkoluodossa toimiva Suomen ensimmäinen merituulivoimapuisto tuottaa noin 155 GWh sähköä vuodessa.

Hankealuetta siirrettiin

Hankealueen koko on 220 km2 ja se sijaitsee osittain Pohjanmaan maakuntakaava tuulivoima-alueella ja Merialuesuunnitelman tuulivoimatuotantoon merkityllä alueella. Merialuesuunnitelma on keskeisten merialueen toimijoiden yhdessä muotoilema strateginen näkemys merialueen kestävästä käytöstä ja tarvittavista toimista riittävän ympäristön tilan ylläpitämiseksi.

Tarkensimme merituulivoimapuiston sijaintia hankkeen alkuvaiheessa selvitysten jälkeen niin, että hankealue on kauempana Merenkurkun maailmanperintöalueesta, luonnonsuojelualueista ja myös kalojen kutualueista.

Lopullinen aluerajaus tehdään suunnittelun edistyessä ja siihen vaikuttavat muun muassa suojelualueet, merenpohja, veden syvyys ja osallistavat keskustelut eri sidosryhmien kanssa. Myös alueen laivareitit ja Puolustusvoimien tarpeet on huomioitu suunnittelualueen sijoittelussa.

Hyvätuulisen alueen luonnonolosuhteet selvitetään tarkoin

Merialue Korsnäsin edustalla on erittäin hyvätuulinen. Keskituulen nopeus on siellä jopa yli 9 metriä sekunnissa. Myös veden syvyys ja pohjan geologia sopivat hyvin tuulivoimarakentamiseen. Veden syvyys on hankealueella pääosin 10-30 metriä. Monimuotoisuudeltaan rikkain pohjalajisto viihtyy parhaiten alle kymmenen metrin syvyydessä. Alueen pohjaeläimistöä kartoitetaan vielä tarkemmin hankkeen edetessä.

Aava meren ulappa. Kaukana näkyy tuulivoimaloita.

Hankkeen sijoittelussa otetaan huomioon myös kalastus ja kalalajit. Kalojen lisääntymiselle tärkeät riutat ja matalikot jäävät hankealueen ulkopuolelle. Myös muuttolintujen lentoreitit kulkevat lähempänä rannikkoa, eivät niin kaukana merellä kuin hankealue sijaitsee.

Tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Merenkurkun saaristosta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde Unescon maailmanperintöluettelossa. Näkymämatkan päässä hankealueesta sijaitsee myös Natura-luontotyyppejä. Tuulivoimapuiston vaikutukset näihin alueisiin selvitetään osana hankkeen luvitusta.

Kolme isoa satamaa lähialueilla

Merituulivoiman rakentamisen yhtenä edellytyksenä ovat hyvät satamat. Korsnäsin hankealueen lähellä sijaitsee kolme isoa satamaa, Kaskinen, Kristiina ja Vaasa. Satamiin menee rautatie. Kartoitamme parhaillaan satamien toimintakykyä ja varastokapasiteettia.

Rahtilaiva Vaskiluodon satamassa
Rahtilaiva Vaskiluodon satamassa. Mikko Karjalainen/Vastavalo.

Korsnäsin merituulivoimapuiston tuottama sähkö siirretään mantereelle meren pohjaan asennettavia merikaapeleita pitkin. Merituulipuisto liitetään olemassa olevaan sähköverkkoon mantereelle rakennettavalla voimajohdolla.

Merikaapelia koskevat keskustelut

Suomen sähkönsiirtoverkosta vastaa Fingrid, jonka kanssa käymme neuvotteluja erilaisista liittymisvaihtoehdoista sähköverkkoon. Tarkastelemme liittymävaihtoja myös osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Olosuhteet Suomen merialueilla ovat erilaiset kuin vaikkapa Pohjanmerellä, sillä kylmyys ja jää vaativat erilaisia teknisiä ratkaisuja.

Uskomme merituulivoiman kehittämisen tuovan Suomeen uudenlaista osaamista, ja toisaalta luovan uusia mahdollisuuksia jo olemassa olevan ydinosaamisen kehittämiseen.