Kalavaltio edistää kotimaista kalantuotantoa

Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kotimaista kalantuotantoa voisi lisätä kestävästi valtion vesialueilla ja miten siihen tarvittavaa lupaprosessia voisi joustavoittaa.

Hankkeessa huomioidaan laajasti ympäristötekijöitä sekä sosiaalisia ja taloudellisia kriteereitä, joiden perusteella arvioidaan kestävät alueet ja tuotantomäärät kalankasvatukselle.

Kalavaltio-hankkeen toimijoina ovat Metsähallitus, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Lisää kotimaista kalaa

Valtioneuvoston hyväksymän Vesiviljelystrategian 2030 tavoitteena on, että Manner-Suomen vesiviljelytuotanto on vuoteen 2030 mennessä noussut 25 miljoonaan kiloon ja kasvatetun kalan kotimaisuusaste 28 prosentista 54 prosenttiin.

– Kasvatettu kala on ilmastopäästöjen ja rehutehokkuuden näkökulmasta tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Siksi sen tuotannon lisääminen valtion vesialuilla on tärkeä osa ilmastotyötämme, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jani Viisanen kertoo.

Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla. Kalan käytön lisäämisen tunnistettuja myönteisiä vaikutuksia ovat työpaikkojen ja toimeentulon lisääminen, ihmisten terveyden parantaminen ja ruokavalion ilmastovaikutusten pienentäminen.

Suunnittelusta tekoihin

Kalavaltio-hankkeessa on jo tunnistettu FINFARMGIS-sijainninohjaustyökalun avulla 17 kalankasvatukseen soveltuvaa aluetta Suomen rannikolta. Näistä alueista yksi lupaavimpia on Kustavin Isokarin länsipuoleinen alue, jonne Metsähallitus nyt suunnittelee kalankasvattamoa.

Isokarin pilottikohde on nyt edennyt YVA-prosessiin, joka on nOrmaali ympäristövaikutusarviointi laajemmin sidosryhmiä osallistava prosessi jossa arvioidaan muun muassa mitä selvityksiä kohteeseen pitäisi toteuttaa, samalla arvioidaan tutkimuslähtöisesti ympäristölupaprosessin toimivuutta ja esimerkiksi sitä, miten ympäristövaikutusten arviointi kalankasvatuslaitoksen perustamiseen vaikuttaa, Luken tutkija Markus Kankainen kertoo.

Lupamenettely on kalankasvatusyrittäjän kannalta yleensä liian pitkä, epävarma ja kallis. YVA-selvitykset on vain osa prosessia ja sekin saattaa kestää vuosia. Tämän jälkeen vasta itse lupaprosessi alkaa ja jo ennen YVA prosessiakin on tehty mittavia selvityksiä. Kalavaltio-hankkeen yksi tavoite onkin arvioida miten yksinkertaistaa ja joustavoittaa koko lupajärjestelmää.

YVA prosessin lisäksi Isokarin alueelle on myönnetty koetoimintalupa avomeritekniikan kokeilemiseen. Koetoiminnalla selvitetään onko tuotanto mahdollista haastavissa tuuli- ja jääolosuhteissa ja onko se riittävän tehokasta käytännön toimintaan.

Tietoa kalankasvatuksen tuotantoketjusta

Suomessa kalankasvatus muodostuu tyypillisesti tuotantoketjusta, jossa poikaset kasvatetaan sisämaassa, jonka jälkeen ne siirretään mereen. Noin 90 % tuotantomäärästä sijaitsee merellä ja noin 95 % tuotetuista kaloista on kirjolohia.

Merialueella kaloja kasvatetaan 1–2 kasvukautta riippuen siitä kuinka suuria poikasia mereen tuodaan kasvamaan ja mikä on tavoiteltu kalan loppukoko. Kasvatuskaudella tarkoitetaan sitä aikaa vuodesta, jolloin kalaa ruokitaan ja se kasvaa.

Kalan kasvu on riippuvainen veden lämpötiloista; tyypillisesti Etelä-Suomessa kasvatuskausi on toukokuusta loka-marraskuulle. Parhaiten kirjolohet kasvavat noin 15–17 celsiusasteen lämpötilassa. Kalojen ruokintaa vähennetään meriveden lämpötilan laskiessa tai noustessa ja kirjolohia ei käytännössä ruokita lainkaan, kun vesi on alle 4 tai yli 20 astetta. Näin ollen myöskään kuormitusta ei synny käytännössä lainkaan kasvatuskauden ulkopuolella tai lämpiminä kesäpäivinä.