Merituulivoimahankkeiden vaiheet

Teemme esiselvityksiä merialuesuunnitelmassa tai maakuntakaavassa tuulivoimalle soveltuvaksi tunnistetuilla alueilla ja valitsemme kehitettävät alueet. Heti alkuvaiheessa selvitämme myös paikallisen kunnan suhtautumisen hankkeeseen, sillä kunnan tuki on välttämätöntä merkittävän hankkeen käynnistämiselle.

Kehitämme merituulivoimaa valtion omistamilla alueilla aluevesirajan sisäpuolella. Merituulivoima-alueen omistaa ja vuokraa valtio. Alueen kaavoitusta ja rakentamista säätelee paikallinen kunta.

Hankekehityksen alkuvaiheessa tehdään tuulimittauksia noin parin vuoden ajan, jotta saadaan riittävästi tietoa tuuliolosuhteista investoinnin perustaksi. Tiettyjen standardien mukaan tehdyt tuulimittaukset voivat olla rahoituksen ehtoina. Tuulimittauslaitteistoja ja -mastoja varten on usein tarpeen vuokrata maata paikallisilta maanomistajilta. Tuulimittauslaitteistot puretaan pois mittausten jälkeen.

Alkuvaiheen selvityksiin kuuluvat myös erilaiset valtionhallinnon luvat, Puolustusvoimien hyväksyntä, lupa merenpohjan tutkimuksiin sekä ilmailulain mukainen lentoestelupa Traficomilta. Lupaprosesseihin kuuluu myös meriarkeologinen tutkimus, joka toteutetaan yleensä luvituksen loppuvaiheessa.

Kaavoitus

Kaavoituksessa määritellään alueen käyttö rakennuslain mukaisesti. Kaavoitus edellyttää Puolustusvoimien hyväksyntää ja muodostaa rakennusluvan saamisen perustan.

Kaavoitus käynnistyy paikalliselle kunnalle tehdyllä kaavoitusaloitteella. Kun kunta hyväksyy kaavoitusaloitteen, työ voi alkaa. Vähintään pari vuotta kestävän kaavoitustyön suorittaa kunta ja sen maksaa hankekehittäjä.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

Kaavoitus etenee usein samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. YVA-menettelyä valvoo ja ohjaa ELY-keskus.

YVA-menettelyssä selvitetään hankkeen vaikutukset paikallisyhteisöön, luontoarvoja ja teknisiä seikkoja sekä keinot mahdollisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi. YVA-menettelyn edellyttämiä selvityksiä tehdään useammalla maastokaudella ja ne koskevat niin alueen kaloja, linnustoa kuin kasvistoakin.

Vesilupa

Merituulivoimahanke tarvitsee vesiluvan vesirakentamista ja vesialueella tapahtuvaa toimintaa varten. Vesilupa haetaan aluehallintovirastolta.

Vesilupa määrittää vesiin liittyvät ehdot, joilla tuulivoimahanke on mahdollista rakentaa. Samalla määritellään myös tarvittavat vesistön tilaa, veden laatua ja vaikkapa kalataloutta koskevat seurantatoimet.

Vesilupaprosessin tuloksena viranomainen voi määrätä toimenpiteitä, esimerkiksi kalojen velvoiteistutuksia kalataloudelle aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi. Myös taloudelliset korvaukset haitoista kärsiville ovat mahdollisia.

Rakennuslupa

Hankekehittäjä voi hakea rakennuslupaa, kun kaavoitus on valmistunut. Rakennusluvan myöntää kunta, jonka alueelle hanketta suunnitellaan.

Voimajohdon luvitus

Merituulivoimaloiden tuottama sähkö siirretään maalla sijaitsevaan kantaverkkoon merikaapelin kautta. Merikaapelin sijainti suunnitellaan ottaen huomioon mm. laivareitit ja ympäristölliset tekijät. Merenpohjan syvänteitä pyritään myös välttämään, ettei syvänteen yläpuolella riippuvaan kaapeliin kohdistu rasitusta.

Metsähallituksen järjestämän kilpailutuksen voittanut hankekehittäjä valmistautuu myös merisähköaseman, merikaapelin ja mantereen liityntäjohdon luvitukseen ja rakentamiseen. Hankekehittäjä neuvottelee myös sähköverkon haltijan kanssa ja hakee sopivat ratkaisut hankkeen tuottaman sähkön siirtämiseksi valtakunnanverkkoon.

Investointipäätös

Kun hankekehittäjällä on riittävä varmuus lupaprosessien etenemisestä, se tekee investointipäätöksen.

Tekninen suunnittelu hankkeen toteuttamiseksi on alkanut jo selvästi aiemmin. Yritys on myös käynnistänyt mm. hankinnat ja logistiikan suunnittelun.

Merituulivoimahankkeen rakentaminen on mittava logistinen haaste jo komponenttien koon vuoksi. Tuulivoimaloiden osat kuljetetaan pääosin meriteitse, minkä lisäksi on suunniteltava henkilöliikenne ja huolto.

Rakentaminen

Arviolta kaksi-kolme vuotta kestävä rakentaminen käynnistyy maanrakennustöillä ja perustusten rakentamisella. Perustuksia on useamman tyyppisiä. Suomen olosuhteisiin sopivat todennäköisesti parhaiten ns. gravitaatio- eli kasuuniperustukset ja merenpohjaan paalutettavat ns. monopile-perustukset.

Tuulivoimalat, joita merelle rakennetaan yleensä vähintään kymmeniä, kootaan mahdollisuuksien mukaan mantereella ja kuljetetaan rakennuspaikalle. Voimaloiden välille rakennetaan sähkönsiirtokaapelit. Merelle rakennetaan tarvittaessa yksi tai useampi sähköasema.

Mereltä sähkö siirretään maihin meren pohjaan laskettavaa kaapelia pitkin. Maalle rakennetaan sähköasema, jonka jälkeen sähkönsiirto jatkuu ilmajohtoa pitkin. Siirtokaapelin ja sähköasemien paikat määräytyvät yleispiirteisesti YVA-prosessissa ja kaavoitusvaiheessa, tarkemmin rakennusluvissa ja vesiluvassa.