Yli 160 vuotta Metsähallituksen historiaa

Suomessa valtion maaomaisuuteen on aina kohdistunut erilaisia ja alati muuttuvia odotuksia. Valtion maita hallinnoiva Metsähallitus on ollut yhteiskunnan peili, joka on kuvastanut kulloinkin vallinneita asenteita ja ajan henkeä. Metsähallitus täytti 160 vuotta vuonna 2019. Alla on tiivis kertomus siitä, miten tähän on tultu.

Jakob Binksin maalaama muotokuva Ruotsi-Suomen kuninkaasta Kustaa Vaasasta (1542).
Kuva: Wikipedia

Vuonna 1542 Ruotsi-Suomen Kuningas Kustaa Vaasa julisti asumattomat erämaat Jumalan, Kuninkaan ja Kruunun omaisuudeksi. Tästä sai alkunsa valtion maaomistus. Erämaihin liittyi talonpoikien nautintaoikeuksia, ja oli pitkään epävarmaa, missä menivät yksityisen metsän ja kruununmetsien rajat.

Tutustu valtion nykyisiin maa- ja vesialueisiin.

Metsänpohjaa kaskenpolton jälkeen: kiviä, hiiltyneitä kantoja ja muutamia pystyyn jääneitä puita.
Kuva: Lusto/Yrjö Ilvessalon kokoelma/Olli Heikinheimo(?)

1800-luvulle tultaessa Suomen metsät olivat voimakkaassa käytössä mm. kasken poltossa, tervan tuotannossa ja yhä lisääntyvässä määrin sahateollisuudessa. Puun käyttö oli niin runsasta, että niin viranomaiset kuin valistuneet kansalaiset huolestuivat Suomenmaan metsien häviämisestä. Lue lisää metsien historiasta (lusto.fi).

Vuonna 1841 keisari-suuriruhtinas määräsi komitean pohtimaan metsien käyttöä ja metsälainsäädännön uudistamista. Syntynyt lakiehdotus ei miellyttänyt etenkään päätoimittaja-filosofi J.W. Snellmania, joka kävi julkiseen väittelyyn komiteassa istuneen professoni Nordstömin kanssa. Herrat väittelivät mm. siitä, pitääkö Suomessa ylipäätään olla metsiä.

Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus. – J.W. Snellman

Komitean laatimaa lakiehdotusta ei lopulta hyväksytty, vaan sen peittosi yhden miehen, salaneuvos L.G. von Haartmanin, eriävä mielipide. Hänen esittämänsä “metsäohjelma” tuli lopulta metsälain pohjaksi.

Maamme metsiin on luonto sijoittanut ainoan rikkautemme lähteen, taloudellisen riippumattomuutemme lähteen. – L.G. von Haartman

Tämä ensimmäinen metsäkiista ja paljon muuta historiaamme on tallennettu Suomen Metsämuseo Lustoon. Lue lisää historiamme tallentamisesta.

Vanhoista valokuvista koottu kollaasi Metsähallituksen vaikuttajista.

Vuonna 1851 astui voimaan tiukka metsälaki, jonka noudattamista valvomaan ja valtion maaomaisuudesta huolehtimaan perustettiin väliaikainen maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Metsähallituksen historia alkoi vuonna 1859, kun Keisari Aleksanteri II allekirjoitti julistuksen metsänhoitolaitoksen perustamisesta. Sen tehtävänä oli hoitaa ja suojella metsiä sekä tuoda tuloja kruunulle puuta myymällä. Tutustu metsähallinnon kehittymiseen.

Metsänhoitolaitos sai vastuulleen toiminta-alueen, johon kohdistui runsaasti ristiriitaisia odotuksia. Perustehtävän, eli valtion metsäomaisuuden hallinnan ja hoidon, lisäksi muita tehtäviä olivat tulojen tuottaminen valtiolle, sahateollisuuden kasvun tukeminen ja asutuksen edistäminen. Näistä osin ristikkäisistä intresseistä muodostui metsähallinnon ympärille valtion, teollisuuden ja hoitoalueiden paikallisen väestön kolmio, jossa kukin kärki veti omaan suuntaansa.

Alkuvuosikymmeninä puukauppa ei tuottanut toivottua tulosta. Metsähallinnon kontrollipyrkimykset valtion metsissä johtivat toistuviin kahnauksiin paikallisen väestön kanssa, joka oli tottunut käyttämään valtion metsiä elannokseen. Suurimmat yhteentörmäykset syntyivät metsäpolitiikan ja asutuspolitiikan kesken. Tästä kaikesta on tultu pitkä matka kohti nykyistä Metsähallitusta. Erilaisten tarpeiden yhteensovittaminen on edelleen yhdintehtävämme.

Miehet katkaisevat kuusen runkoa justeerilla sota-ajan mottitalkoissa.
Mottitalkoot sota-aikaan v. 1942. Kuva: Lusto/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma/Metsätaloudellinen Valistustoimisto

Metsähallitus on myynyt puuta huutokaupoilla, välikirjakauppoina ja ”rautatiehakkuina”, tehnyt bisnestä sahayrittäjänä, toiminut sodanaikaisena polttopuutoimistona sekä järjestänyt mottitalkoita sotakorvausten maksamiseksi. Valtion metsistä on kerätty mittavat määrät rahaa hyvinvointivaltion kehittämiseen. Samaan aikaan on kehitetty aktiivisesti metsäalan koulutusta ja tutkittu metsänhoidon mahdollisuuksia puuntuotannon tehostamiseksi. Lue lisää Metsähallituksen metsätalouden historiasta.

Järvimaisema avautuu nuoren männikön takaa, mustavalkoinen kuva.
Petkeljärven kansallispuisto v. 1961. Kuva: Lusto/Metsähallituksen kokoelma/Olavi Linnamies.

Luonnonsuojelu nousi Suomessa ensi kertaa keskusteluun 1880-luvulla. Luonnonpuistojen perustamista kruunun- ja myöhemmin valtionmetsiin perusteltiin sekä esteettisillä, matkailullisilla että tieteellisillä argumenteilla. Varsinaisten suojelualueiden perustaminen viipyi, mutta Metsähallitus ryhtyi 1900-luvun alussa oma-aloitteisesti suojelemaan arvokkaiksi katsottuja metsäalueitaan. Luonnonsuojelu muuttui lakisääteiseksi v. 1923 ja ensimmäiset kansallispuistot syntyivät virallisesti v. 1938.

Nykyään Metsähallituksen alueista 19 % on lakisääteisiä suojelualueita ja 4 % kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin. Erämaa-alueita ja muita erikoisalueita on yhteensä 23 %. Luonnonsuojelu, metsien monimuotoisuus ja ihmisen ja luonnon tasapainoinen suhde on meille kunnia-asia. Lue lisää luonnonsuojelun ja virkistyspalveluiden kehittymisestä.

Maaliskuun alussa vuonna 1995 yleiset vesialueet siirrettiin Metsähallituksen hallintaan Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tuolloin niitä käytettiin luonnonsuojelutarkoituksiin, kalastukseen, metsästykseen ja väylinä. Myöhemmin on kiinnostuttu yleisten vesialueiden mahdollisuuksista mm. tuulivoimatuotannossa, merikiviaineksen nostossa ja vesiviljelyssä.

Metsähallituksen hallinnassa on noin 3,4 miljoonaa hehtaaria vesialueita, joista valtaosa on yleisiä vesialueita merialueella.