Kaivosasiat valtion mailla

Metsähallitus ei itse toimi malminetsintä- eikä kaivosalalla, mutta selvitämme omia kaivoksiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksiamme. Ne voivat olla esimerkiksi kaivoksen toimintaan liittyviä erilaisia maankäyttösopimuksia, kiviainesten tarjoamista kaivoksen rakentamisen ja sulkemisen tarpeisiin, tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitystä sekä kaivostoiminnan aiheuttamien ekologisten tai sosiaalisten kompensaatiotarpeiden täyttämistä.

Kaivostoiminnan merkitys Suomessa

Kaivostoiminnan investoinnit olivat Suomessa vuosina 2010–2019 yhteensä 3,2 miljardia euroa ja malminetsinnän investoinnit samalla ajanjaksolla yhteensä 590 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa kohdistui Pohjois-Suomeen ja erityisesti Lappiin. Investoinnit heijastuvat myös valtion maille.

Sähköautotuotanto ja yhteiskunnan muu sähköistäminen lisäävät akkujen kysyntää koko ajan. Samalla kestävyyskysymysten rooli tulee yhä tärkeämmäksi. EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa asetetaan odotuksia sille, että Euroopassa käytettäisiin vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita.

Suomella on vahva rooli EU:n akkumineraalien, erityisesti nikkelin ja koboltin, arvoketjussa, ja Suomessa on merkittäviä tunnettuja esiintymiä useista akkumineraaleista. Suomi on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja sekä EU:n ainoa koboltin tuottaja. Koboltti ja useat muut Suomessa tuotettavat raaka-aineet kuuluvat EU:n kriittisten raaka-aineiden listalle. Kriittisillä raaka-aineilla tarkoitetaan materiaaleja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle ja joiden saatavuuteen liittyy kohonnut riski.

Kaivostoiminta osana monipuolista maankäyttöä

Suomessa on monien metallien osalta toimintaa ja osaamista koko arvoketjussa malminetsinnästä metallien jalostukseen ja teknologiaan saakka.

Kotimainen kaivosteollisuus tukee metallien saatavuutta, jalostusta ja huoltovarmuutta. On tärkeää, että elinkeinorakenne olisi aluetalouden tasolla mahdollisimman monipuolinen ja että eri elinkeinomuotoja voitaisiin harjoittaa yhdessä.

Meidän tehtävänämme on pyrkiä sovittamaan erilaisia maankäyttömuotoja yhteen valtion mailla. Haluamme osaltamme edistää alueellisesti paljon työllistävien kaivosten yhteensovittamista muiden maankäyttömuotojen kanssa sekä huomioida huoltovarmuuteen, luonnonvaroihin ja alueiden käyttöön liittyviä tarpeita.

Huoli ympäristöstä on oikeutettu. Siksi punnitsemme tarkasti erilaisia ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, kun annamme lausuntoja mm. kaivoslupahakemuksiin, ympäristövaikutusten arviointeihin, ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksiin ja kaivoskaavoihin.

Malminetsintään tarvitaan lupa Tukesilta

Malminetsintähehtaarien määrä on voimakkaassa kasvussa erityisesti Lapin alueella. Malminetsintä valtionmailla vaatii malminetsintäluvan Turvallisuus- ja Kemikaalivirastolta (Tukes). Tukes pyytää asiasta Metsähallituksen lausunnon. Metsähallitus antaa vuosittain satoja malminetsintään liittyviä lausuntoja. Lausunnoissa huomioidaan laajasti erilaiset maankäytön tarpeet. Metsähallitus myöntää maanomistajalupia vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa.

Myös kullanhuuhdontaan valtion omistamilla mailla tarvitaan Tukesin myöntämä lupa. Yksityisomisteisella maalla kullanhuuhdontaan riittää maanomistajan lupa.

Hyödyllistä lisätietoa

• Malminetsintä valtion mailla (tukes.fi)
• Ohjeet kaivoslain mukaisten korvausten maksamiseen (kaivannaiset.fi)
• Suomen mineraalistrategia (tem.fi)
• Euroopan komissio: Kriittiset raaka-aineet (ec.europa.eu) (sivu on englanninkielinen)
• Huoltovarmuuskeskuksen Kriittiset materiaalit -sivusto (kriittisetmateriaalit.fi)
• Kaivos- ja esiintymäkartat (gtk.fi)

Asiakaspalvelun yhteyshenkilöt

Jenni auttaa sinua kaivoksiin liittyvissä asioissa, Pasi malminetsintään ja kullanhuuhdontaan liittyvissä kysymyksissä. Luonnonsuojelualueilla toimittaessa yhteyshenkilösi on Liinu.