Merituulivoiman ympäristövaikutukset

Merituulivoimapuiston ympäristövaikutukset vaihtelevat merkittävästi erityisesti hankkeen sijainnista riippuen. Ympäristövaikutukset voivat olla sekä negatiivisia että positiivisia: rakentaminen muuttaa ympäristöä, mutta voi luoda otollisia olosuhteita. Merituulivoimapuisto saattaa esimerkiksi vaikuttaa joidenkin lajien muuttoreitteihin, mutta luoda lepo- ja ruokailupaikkoja toisille tai karkottaa joitakin lajeja alueilta, mutta luoda otollisia olosuhteita toisille.

Seuraavaan on koottu tavallisimpien ympäristövaikutusten yleiskuvauksia. Kaikki kuvatut vaikutukset eivät toteudu sellaisenaan missään hankkeessa.

Ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-menettelyssä ja kaavoituksen yhteydessä

Merituulivoimaloiden ympäristövaikutuksia ja toimia niiden minimoimiseksi arvioidaan alueen kaavoituksessa, vesiluvan yhteydessä ja lakisääteisessä YVA-menettelyssä.

Ympäristövaikutuksia arvioidaan yleensä merelle rakennettavien tuulivoimaloiden osalta sekä merenpohjaan laskettavan sähkönsiirtokaapelin ja rannikolle sijoitettavan sähköaseman osalta. Vaikutuksia arvioidaan koko elinkaaren ajalta eli rakentamisen, voimaloiden käytön ja käytöstä poistamisen ja purkamisen osalta.

Alueen käyttö

Merituulivoimapuisto vaikuttaa vesialueen virkistyskäyttöön lähinnä rakennusaikana, jolloin alueelle pääsyä rajoitetaan turvallisuussyistä. Käytön aikana kalastusta tai virkistyskäyttöä ei yleensä ole tarpeen rajoittaa. Merikaapelin päällä ei kuitenkaan voi kalastaa troolilla. Talvella jäätävissä olosuhteissa on syytä varoa tuulivoimalasta putoavaa jäätä.

Laivaliikenteen tarpeet otetaan huomioon jo siinä vaiheessa, kun alueita valitaan kehitykseen. Merituulivoimahankkeen vaikutukset laivaliikenteelle tutkitaan myös YVA- ja kaavoitusvaiheissa. Tuulivoimalat merkitään merikarttoihin ja paikkatietoihin.

Veden laatu

Merituulivoimalan vaikutuksia vesistöön selvitetään esimerkiksi virtausten mallinnusten avulla. Voimaloiden toiminnan aikana seurataan ympäristön tilaa vesiluvan määräysten mukaisesti.

Rakentamisen aikaiset maansiirtotoimet, ruoppaaminen ja pohjan tasoittaminen samentavat ohimenevästi ja paikallisesti vettä. Perustusten rakentamisen lisäksi maamassojen läjitys ja merikaapelin laskeminen meren pohjaan voi samentaa vettä erityisesti syvemmissä vesikerroksissa.

Mikäli meren pohjaa ruopataan laivaväylillä, ruoppauksessa voi lähteä liikkeelle meriliikenteestä vuosien aikana kertyneitä haitta-aineita.

Rakennusaikaiset vaikutukset veden laatuun riippuvat käytettävistä työmenetelmistä, merenpohjan virtauksista ja sääolosuhteista. Vaikutukset jäävät yleensä lyhytaikaisiksi ja eliöstö palaa otollisille alueille rakentamisen päätyttyä. Tuulivoimalan perustukset voivat tarjota myös eliöstölle aiempaa otollisia elinolosuhteita.

Tutkimustiedon mukaan merituulivoimaloista irtoaa hyvin vähän mikromuovia mereen. Tuuliturbiinien lavat on tehty yleensä komposiittimateriaaleista ja suojattu hyvin auringon, tuuleen ja sateen kulutukselta. Ruotsalaisen Naturskyddsföreningenin mukaan maan tuulivoimapuistot vapauttavat vuodessa yhteensä noin 0,6 tonnia mikromuovia.

Vedenalainen luonto

Vedenalaista eliöstöä ja kasvistoa on eniten matalilla vesialueilla, koska valoa on siellä eniten. Monissa merituulivoimahankkeissa voidaan välttää rakentamista kaikkein matalimmilla tai syvimmillä alueilla, joilla monimuotoisuus kärsisi.

Merituulivoimapuiston rakentaminen muuttaa paikallisesti merenpohjan rakenteita, koska alueella siirretään maamassoja. Toisaalta voimaloiden perustukset muodostavat keinotekoisia ”riuttoja” ja sekä merenkäynniltä että veneilyltä suojaisia alueita niitä tarvitseville lajeille.

Ahven veden alla kuvattuna
Ahven. Kuva: Ville Savilampi

Merituulivoimaloiden rakentaminen voi häiritä kaloja ja niiden kutua rakennusalueella ja rakentamisen aikana. Paikallisten kalakantojen on yleensä arvioitu palaavan ennalleen tilapäisen häiriön päätyttyä.

Rakentaminen haittaa tilapäisesti kalastusta ja liikkumista alueella. Merikaapelin sijainti voi rajoittaa pyydysten sijoittelua tai joitakin kalastusmuotoja paikallisesti. 

Virtaukset

Merituulivoimaloiden lähellä veden virtaukset muuttuvat jossain määrin. Voimalat ovat kuitenkin varsin kaukana toisistaan, joten vaikutukset virtauksiin tai aallokkoon ovat paikallisia.

Ilmasto

Merituulivoimapuisto tuottaa suuren määrän päästötöntä sähköä, jolla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa ja vähentää merkittävästi päästöjä. Merituulivoimalat ovat erittäin tärkeässä roolissa edettäessä kohti Suomen hiilineutraaliustavoitteita.

Voimaloiden rakentaminen kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa osaltaan päästöjä. Myös rakentamisesta ja huoltotoimista johtuva liikenne tuottaa jonkin verran päästöjä. Nämä vaikutukset jäävät kuitenkin varsin vähäisiksi suhteessa voimaloilla tuotetun päästöttömän sähkön hyötyihin.

Luonnonvarojen käyttö

Tuulivoimaloiden käyttöikä on 25–35 vuotta, laitteiston valmistajasta riippuen.

Tuulivoimaloissa käytetyistä raaka-aineista suurin osa (eräissä hankkeissa jopa 80–90 %) pystytään kierrättämään. Johtavat tuuliturbiinivalmistajat tarjoavat jo täysin kierrätettäviä rakenteita. Voimaloiden metallikomponenttien (teräs, kupari, alumiini, lyijy) kierrätysaste on korkea, lähes 100 prosenttia.

Linnusto

Lintujen muuttoreitit tai lepoalueet voivat sijoittua merituulivoimapuiston alueelle. Metsähallituksen suunnittelemat merituulivoimapuistot sijaitsevat yli 10 km päässä rannikosta. Sijainti avomerellä lieventää vaikutuksia linnustoon, koska lintujen reviirit ja muuttoreitit sijaitsevat yleensä rannikon läheisyydessä.

Kolme isokoskeloa kivellä
Isokoskeloita lepäämässä kivellä. Kuva: M Boyarskov

Suomessa Tahkoluodon merituulivoimapuiston kokemusten mukaan linnut eivät yleensä törmää tuulivoimalan lapoihin. Voimalat voivat kuitenkin vaikuttaa muuttoreitteihin ja lepoalueisiin. Myös voimala-alueen huoltotoimet, äänet tai välke voivat häiritä esimerkiksi lintujen pesimistä lähialueen saarilla, mikäli sellaisia on vaikutuspiirissä.

Perämeren rannikon päämuuttoväylällä tehtyjen tutkimusten mukaan linnut törmäävät tuulivoimaloihin muuttoaikoinakaan hyvin vähän. Linnuilla on selvästi kyky havaita, kiertää ja väistää voimalat. Merikotkat pysyvät enimmäkseen lähempänä rannikkoa.

Luontokohteet ja suojelualueet

Merituulivoimapuiston sijaintia suunnitellessa otetaan huomioon mahdolliset luonnonsuojelualueet tai arvokkaat luontokohteet.

Tarkasteltavalla alueella mahdollisesti sijaitsevat hylyt ja muut säilytettävät kohteet kartoitetaan meriarkeologisissa inventoinneissa.

Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin

Ihmiset kokevat merituulivoimapuistot ja elinympäristön muutokset eri tavoin. Matkailijat voivat pitää niitä kielteisenä tai kiinnostavana ilmiöinä esimerkiksi maisemavaikutusten vuoksi.

Melu

Avomerialueen merituulivoimalan ääni kantaa vettä pitkin muutaman kilometrin päähän. Kantavuuteen vaikuttavat myös muut meren äänet: tuuli ja aallot. Ääni on noin kilometrin päässä puistosta tasolla 40 dB. Tuotannon ollessa käynnissä äänen voimakkuus on luokkaa 50 dB, toimiston äänimaailman tasolla.

Myös rakentamiseen liittyvän ja käytön aikaisen huoltoliikenteen lisääntyminen voi lisätä melua ja paikallista haittaa. Merituulivoimapuiston rakentaminen vie yleensä noin kaksi-kolme vuotta.

Työterveyslaitos ja VTT & kumppanit tutkivat vuonna 2020 tuulivoimaloiden infraäänen terveysvaikutuksia. Kaksivuotisessa tutkimuksessa ei saatu näyttöä terveysvaikutuksista.

Välke

Tuulivoimalat voivat aiheuttaa lyhytaikaista välkettä – muutamia minuutteja päivässä – jos tuulivoimalaa katsoo paikasta, josta näkee lavan liikkuvan auringon edestä. Välkevaikutus loppuu muutaman kilometrin päässä voimalasta.

Tuulivoimapuistoa suunniteltaessa mallinnetaan välkevaikutukset, jotka arvioidaan suhteessa Suomessa sovellettaviin raja-arvoihin YVA-menettelyssä.

Maisema

Havainnekuva, jossa kuvitteelliset tuulivoimalat sijaitsevat 10 kilometrin päässä rannikolta
Havainnekuva 10 kilometrin päässä sijaitsevista kuvitteellisista tuulivoimaloista.

Tuulivoimaloiden näkyminen riippuu myös siitä, miten katsoja sijoittuu suhteessa lähimpään näkemäesteeseen, joka voi olla esimerkiksi saari. Lähellä oleva näkemäeste peittää helposti lähelläkin olevan voimalan, kun taas laajan pellon, järven, avosuon ym. yli aukeaa näkymää kauas. Myös ilman kosteus rajoittaa näkyvyyttä.

Pimeällä voi nähdä voimaloiden lentoeste- ja navigointivaloja.

Merituulivoimaloiden teknologia kehittyy nopeasti. Torni voi olla noin 200 metriä korkea ja voimaloiden lavat pyöriä noin 200–300 metrin korkeudessa. Konehuone – linja-autoa isompi ydin – on noin 150–180 m korkeudessa. Voimalat sijaitsevat hankealueella yleensä vähintään noin kilometrin päässä toisistaan.

Tuulivoimaloiden koko on kasvamassa, sillä korkeammalla tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin matalalla.

Mantereella tuulivoimapuisto näkyy sähkönsiirtokaapelin vaatiman sähköaseman ja asemalta eteenpäin lähtevän siirtoyhteyden muodossa, joten niiden paikka ja reitit suunnitellaan huolellisesti ja sovitetaan asukkaiden näkemyksiin.

Liikenne

Merituulivoimapuiston rakentaminen lisää liikennettä sekä maalla että merellä. Hankkeen sijainnista riippuen voi olla tarpeen vahvistaa tiestöä ja satamia sekä huolehtia liikenneturvallisuudesta aiempaa enemmän.

Taloudelliset vaikutukset

Merituulivoimapuistot ovat vuosikymmenten mittaisia miljardiluokan investointeja. Ne vahvistavat aluetaloutta sekä suoraan että välillisten vaikutusten kautta. Suorat vaikutukset kattavat mm. rakennusaikaiset paikalliset ostot kuten majoitus- ja ruokailupalvelujen hankinnat. Investoinnin välilliset vaikutukset ulottuvat mm. muille teollisuudenaloille. Lisäksi päästöttömän energian tarjonta luo kasvumahdollisuuksia muulle teollisuudelle, esimerkiksi puhtaan vedyn tuottamiselle.

Aluetaloudelliset vaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisaikana. Käytön aikaiset taloudelliset vaikutukset muodostuvat käyttöhenkilöstön työpaikoista ja paikalliselle kunnalle maksettavasta kiinteistöverosta.