Metsähallitus ja matkailu valtion alueilla

Valtion maat ja vedet tarjoavat matkailijoille ja retkeilijöille ehtymättömän matkakohdevalikoiman. Metsähallitus vastaa toiminnallaan Suomi-brändin tärkeimmästä yksityiskohdasta, luonnosta. Vastaamme myös siitä, että valtion maita ja vesiä hoidetaan ja käytetään niin, että niistä nauttivat vielä tulevatkin sukupolvet.

Matkailun kasvu ja sen kansainvälistyminen näkyvät muun muassa matkailurakentamisen vilkastumisena. Majoitukseen ja ohjelmapalveluihin soveltuvia kohteita etsitään uusilta alueilta. 

Nopeimmin matkailun merkitys kasvaa suurissa matkailukeskuksissa ja niiden lähiympäristössä, kuten pohjoisen Suomen tunturikohteissa. Toisaalta pienemmilläkin matkailukohteilla on suuri paikallinen merkitys. Erityisen nopeaa matkailun kasvu on Lapissa, jossa sijaitsee myös suurin osa Metsähallituksen alueista. 

Matkailu ja retkeily ovat Metsähallitukselle erittäin tärkeä toimintakenttä, johon löytyy useita näkökulmia monipuolisesta organisaatiostamme. Yhtäältä vastaamme kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden sekä valtion retkeilyalueiden matkailuinfrasta, toisaalta mahdollistamme metsästyksen, kalastuksen ja maastoliikenteen valtion mailla ja vesillä. Lisäksi kaavoitamme, myymme ja vuokraamme valtion alueilta tontteja matkailuyritysten ja yksityisten ihmisten käyttöön. Monikäyttömetsämme tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia yrittäjille ja kansalaisille. Pääosa valtion maiden matkailuliiketoiminnasta ja -reiteistä sijaitseekin metsätalousalueilla.  

Tavoitteenamme on kehittää valtion mailla olevien matkailualueiden palveluja siten, että ne luovat hyvinvointia niin ihmisille kuin yrityksillekin: terveyttä ja hyvinvointia paikallisille asukkaille ja matkailijoille, hyviä toimintaedellytyksiä yrittäjille ja taloudellista hyvinvointia koko alueelle. Meille on erityisen tärkeää tehdä tämä kaikki kestävästi ja vastuullisesti. Olemme mukana kehittämässä vastuullista matkailua ja seuraamme säännöllisesti matkailun kestävyyden toteutumista.  

Metsähallituksen toiminta matkailualueilla 

Matkailualueilla matkailuteollisuus vaikuttaa Metsähallituksen maankäytön ratkaisuihin ja palvelujen tuottamiseen. Matkailun ja retkeilyn painopistealueita määritellessämme otamme huomioon maakunta- ja yleiskaavojen virkistys-, ulkoilu- ja matkailualueet sekä paikalliset matkailustrategiat. Haemme yhteistyömahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä ja teemme hankeyhteistyötä kuntien ja yritysten kanssa. 

Metsähallitus Kiinteistökehitys toimii aktiivisesti etenkin pohjoisen suurilla tunturikohteilla kaavoittaen tontteja ja alueita matkailuyritysten käyttöön. Kaavoituksen kautta etsitään alueita niin hotelleille, muille yrityksille kuin uusille matkailureiteille ja -tukikohdillekin. Kaavoitustyö koskee aiemmin kaavoittamattomia valtion alueita, mutta myös olemassa olevan kaavoituksen räätälöintiä yrittäjien tarpeiden mukaan.  

Tavoitteena on mahdollistaa luontoon ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvien uusien liiketoimintojen syntyä ja kasvua. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntaliittojen ja kuntien kanssa, ja kaavoitustarpeet nousevatkin usein kuntien tai yrittäjien aloitteesta. 

Kaavoituksessa otamme huomioon luonnonsuojelu-, virkistys- ja kulttuuriarvot sekä jokamiehenoikeuksien toteutumisen. 

Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää matkailurakenteita Metsähallituksen luonnonsuojelu- ja retkeilyalueilla sekä muilla Metsähallituksen kohteilla. 

Luontopalvelujen matkailun painopistealueiden ytimessä on tyypillisesti kansallispuisto, retkeily- tai maailmanperintöalue ja ympärillään matkailuelinkeinon alueorganisaatio, esimerkiksi Ruka-Kuusamon matkailualue, Sallan matkailualue, Kolin matkailualue, Saimaan matkailualue jne. Matkailun painopistealueet määritellään Metsähallituksen alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa. 

Teemme matkailualueilla käytännön yhteistyötä monella tasolla. Valtakunnallisesti tärkeimmät yhteistyötahot ovat esimerkiksi Visit Finland, Suoma Ry ja Mara Ry. Matkailualuetasolla osallistumme useiden matkailuyhdistysten toimintaan. Yritystasolla olemme rakentaneet kumppanuudet alueilla toimivien, matkailun kannalta merkittävien yritysten kanssa (noin 600 yhteistyösopimusta vuonna 2019). Edellä mainittujen yhteistyörakenteiden lisäksi useat yritykset huoltavat retkeilyn palveluja luontoalueilla ja palvelevat asiakkaita luontokeskuksissa.  

Kehitämme ympärivuotista matkailua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luomalla myös uudentyyppisiä palveluja alueille, joissa käyntimäärät ovat suuret.  Reitit ja palveluvarustus ovat sopimuksiin pohjautuen myös yhteistyöyritysten käytössä. 

Toimintamme ohjausta ja yhteistyötä varten olemme tunnistaneet alueet, joihin kysyntä ja palvelutuotantomme painottuvat. Alueiden ominaisuuksia on tarkasteltu matkailun, lähivirkistyksen, luontokasvatuksen, eränkäynnin sekä luonto- ja kulttuuriperinnön näkökulmista. Tarkastelu ohjaa resurssien kohdentamista ja palvelumuotoilua.  

Tavoitteena on tarjota kysynnän mukaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita matkailu- ja virkistyspalveluita. Matkailun painopistealueet ovat myös Luontopalvelujen käyntimäärä- ja vaikuttavuusseurantojen kohteita ja määrittävät osaltaan resurssien kohdentamista. 

Luontopalvelujen viestinnän ylläpitämät luontoon.fi ja retkikartta.fi palvelevat matkailuelinkeinon tarpeita.  

Metsähallituksen Eräpalvelut vastaa valtion maiden ja vesien metsästys- ja kalastusjärjestelyistä niin, että monipuoliset riista- ja kalakannat kestävät paikallisen hyödyntämisen lisäksi erämatkailun. Metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaat käyttävät esimerkiksi alueen majoitus-, kuljetus- ja opastuspalveluja, millä on positiivinen vaikutus aluetalouteen. Metsästyksen ja kalastuksen lupamäärien mitoituksessa otamme huomioon paikallisten oikeudet ja saamelaisalueella saamelaisten oikeudet. 

Kalatalousalueiden ja kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä lisätään erityisesti vähän kalastettujen vesien hyödyntämistä. Kalastusmatkailun kehittämisen myötä luodaan myös uudentyyppisiä kalastuskohteita, joissa kalastus perustuu pyydyskalastuksen sijaan valikoivaan kalastukseen. Yksittäisten kohteiden kalastusoikeuksia vuokratessa tavoitteena on, etteivät paikallisen väestön kalastusmahdollisuudet tai vesistön tuottokyky olennaisesti kärsi. Lisäksi huomioidaan kaupallinen kalastus. Metsästyslainsäädäntö sen sijaan rajoittaa metsästysoikeuksien vuokraamista tai erillisiä lupakiintiöitä eräpalveluyrittäjille. 

Metsähallitus Metsätalous Oy ottaa matkailun monin tavoin huomioon metsänkäsittelyssä. Matkailun ja metsätalouden yhteensovittaminen on tärkeää etenkin matkailukeskusten, luonnonsuojelualueiden ja valtion retkeilyalueiden läheisyydessä. Näillä alueilla suosimme erityishakkuita, kuten poiminta- ja väljennyshakkuita. Tarvittavat metsänkäsittelyt tehdään siten, että alueelle ei tarvitse tulla toistuvasti. 

Suojelemme hakkuutoimenpiteiden yhteydessä maisemallisesti herkkiä alueita, joita ovat erityisesti asutus- ja vapaa-ajan rakentamisen alueet, kulttuuriympäristöt, suositut kuvauspaikat, reittien sekä virkistysrakenteiden lähimetsät, vaarojen rinteet ja laet, vesistöjen rannat sekä tienvarret. 

Tonttialueilla puustoa voidaan valmistaa tulevaan rakentamiseen valmennushakkuilla. Hakkuut toteutetaan useita vuosia ennen tonttien luovuttamista. Tiedostamme, että myös tonteille johtavien teiden varsilla on maisemamerkitystä.  

Kehitämme uusia menetelmiä, joilla virkistyskäytön tarpeita, maisemanhoitoa ja metsätaloutta voidaan sovittaa entistä paremmin yhteen.

Pääosa valtion maiden matkailuliiketoiminnasta sekä valtaosa moottorikelkka-, hiihto- ym. reiteistä sijaitsee metsätalousalueilla. Myös metsästys- ja kalastusmatkailu samoin kuin suuret liikunta- ja urheilutapahtumat kohdistuvat useimmiten monikäyttömetsiin.  

Monikäyttömetsien matkailu- ja virkistysreitit suunnitellaan yhdessä kuntien ja/tai matkailuyritysten kanssa. Luontomatkailussa yhteistyön perustana ovat käyttöoikeussopimukset, joita tehdään mm. koiravaljakko- ja porosafareista sekä hevosreiteistä.  Sopimusten avulla huolehditaan turvallisuudesta, minimoidaan haitat porotaloudelle, luontokohteille ja muulle maankäytölle sekä mahdollistetaan reittien huomioon ottaminen metsätalouden toimissa. 

Metsätalouden ylläpitämä tieverkko mahdollistaa erilaisten luonnonkäyttäjien – matkailijoiden, retkeilijöiden, marjastajien, metsästäjien, kalastajien – pääsyn luontoharrastuksiin. Esimerkiksi Lapissa Metsähallituksen teitä on reilut 13 000 km ja osakkuusteitä lähes 6000 km. 

Pohjois-Suomessa metsätalouden ja matkailun lisäksi myös porotalous on tärkeä elinkeino. Metsähallituksessa periaatteenamme on, että metsätalous, matkailu ja porotalous voivat toimia rinnakkain, kunhan elinkeinojen yhteensovittamisesta on yhdessä sovittu. 

Saamelaisten kotiseutualueella toimimme niin, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset säilyvät.

Matkailun kasvu edellyttää tiivistä yhteistyötä 

Metsähallituksen toiminnan kannalta tärkeimmillä ja herkimmillä matkailualueilla toimivat kokoon kutsumamme yhteistyöryhmät, joissa sovitetaan yhteen Metsähallituksen ja muiden alueen toimijoiden tarpeita. Nämä yhteistyöryhmät toimivat Ylläksellä, Ylimuoniossa ja Luostolla. Lisäksi Sallaan on perusteilla uusi ryhmä.  

Yhteistyöryhmissä on edustajat kaikilta Metsähallituksen vastuualueilta, alueen kunnista, paliskunnista, riistanhoitoyhdistyksestä, luontojärjestöistä, kyläyhdistyksistä, alueen yrittäjistä sekä erikseen matkailuyrittäjistä. Ryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa vuodessa, ja asioista viestitään myös kokoontumisten välillä. 

Yhteistyöryhmissä tärkein neuvoteltava asia on metsätalouden vaikutus alueen maisemiin. Tavoitteena on tehdä alueen hakkuut siten, etteivät ne häiritse tai muuta maisemaa liikaa. Kevyempiä, peitteistä metsäkuvaa ylläpitäviä hakkuutapoja ovat esimerkiksi erilaiset kasvatus- ja poimintahakkuut. Tarvittaessa myös metsien kiertoaikoja on jatkettu niin, että metsät saavat varttua tavanomaista vanhemmiksi. Toisaalta metsätalouden toimenpiteitä voidaan käyttää myös maisemien avaamiseksi esimerkiksi jokien varsilla. Yhteistyöryhmissä sovitut hakkuiden rajaukset vaikuttavat suoraan metsätalouden tulokseen. Matkailun painopistealueilla hakkuita tehdään paikoin jopa puolet vähemmän kuin luonnonvarasuunnitelma mahdollistaisi. 

Lisäksi yhteistyöryhmissä käsitellään alueen matkailureittejä ja -kohteita, kaavoitussuunnitelmia, kalastuksen ja metsästyksen järjestelyjä sekä alueiden yleistä kehittämistä, kuten siistimistä ja mainostauluja. Yhteistyö ryhmissä on sujunut Metsähallituksen näkökulmasta hyvin. 

Toinen tärkeä yhteissuunnittelun ja yhteistyön muoto matkailualueilla on luonnonvarasuunnitelmien yhteistyöryhmät, joihin kutsutaan sekä alueen asukkaita että eri sidosryhmiä. Yhteistyöryhmä on kiinteä osa luonnonvarasuunnittelua ja se toimii myös foorumina vuoropuhelulle ja keskustelulle. Esimerkiksi Lapin lvs:n yhteistyöryhmässä oli mukana 29 eri organisaatiota, jotka edustivat eri näkökulmia luonnonvarojen käyttöön Lapin alueella. Rinnan yhteistyöryhmän kanssa toimi kuusi eri teemaryhmätyöpajaa, joissa kartoitettiin kunkin alan erityispiirteistä syntyviä tarpeita ja toivomuksia. 

Joillekin alueille, joihin kohdistuu erityisen paljon päällekkäisiä maankäyttömuotoja, olemme nähneet tarpeelliseksi laatia oman erityisaluesuunnitelman. Tällaiset suunnitelmat on tehty esimerkiksi Yli-Muonioon ja Ylläkselle. 

Näillä alueilla, kuten kaikilla matkailun ja retkeilyn painopistealueilla, kaikki Metsähallituksen vastuualueet työskentelevät yhdessä sovittujen tavoitteiden eteen: Metsätalous rajoittaa hakkuita ja muita toimiaan matkailun hyväksi, Luontopalvelut kohdistaa alueelle retkeilypalvelujen rahoitusta ja Kiinteistökehitys tonttituotantoaan.