Merenpohjan kiviainekset

Maanpäällisten käytettävissä olevien luonnon sora – ja hiekkavarojen saatavuuden heikentyessä, on odotettavissa, että paine hyödyntää merenpohjan kiviaineksia kasvaa nykyisestä. Myös kaupungistuminen ja suuret infrahankkeet, kuten satamien laajennukset sekä merelle sijoittuvat tuulivoimapuistot, lisäävät tarvetta hyödyntää kiviainesvarantoja nykyistä tehokkaammin.

Ruoppaaja ja proomu merellä.
Merihiekan koenostoa kahmariruoppaajalla. Kuva: Roni Lehti

Merikiviaineksesta lyhyesti

Merikiviaines on vaihtoehto harjusoralle.

Merikiviaineksen käyttö vähentää maakuljetusten tarvetta ja niiden negatiivisia vaikutuksia.

Merikiviaineksen nostaminen on luvanvaraista ja sen ympäristövaikutuksia seurataan.

Merikiviaines sopii betonin raaka-aineeksi, mutta myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.

Merikiviaineksia kannattaa nostaa suuria määriä kerrallaan.

Merenpohjan kiviaineksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli. Niiden avulla voidaan vähentää maalle sijoittuvien kiviainesvarantojen käyttöpaineita, turvata riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden saatavuus ja samalla suojella maanpäällisiä luontoarvoja kovan käyttöpaineen ja ihmisvaikutuksen alaisena olevilla alueilla.

Teettämämme kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi. Betonitehtaiden osuus valtion kiviainesvarantojen käyttäjänä onkin selkeässä kasvussa kasvukeskuksissa. Kun pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevat soraharjut alkavat olemaan loppuun käytettyjä, betoniteollisuus on siirtymässä kalliomurskeen käyttämiseen. Se vaatii kuitenkin kiven jatkojalostusta.

Tutkimme aktiivisesti merihiekan uusia käyttömahdollisuuksia. Siirtyminen kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaan tarjoaa myös merihiekalle uusia käyttömahdollisuuksia mm. energian varastoinnissa. Aurinko- ja tuulivoiman ylituotannon varastointia hiekkaan lämpöenergiana tutkitaan yhtenä ratkaisuna muiden energiavarastoinnin vaihtoehtojen rinnalla.

Merikiviainesvarannot

Suomen merialueilla tehdyissä tutkimuksissa on kartoitettu viime vuosikymmeninä lähes kaikki potentiaaliset hiekka- ja sora-ainesten esiintymisalueet mantereelta merialueille jatkuviin harjumuodostumiin ja Salpausselkiin liittyen. Merkittäviä kiviainesvarantoja muodostavia alueita on löydetty kolmisenkymmentä.

Jotta merikiviaineksen nostaminen olisi kannattavaa, sitä pitäisi nostaa suuria määriä kerrallaan. Metsähallituksen tytäryhtiöllä MH-Kivellä on valmiit vesitalousluvat merikiviaineksen ottamiseen Helsingin ja Loviisan edustalla. Luvilla voi nostaa kiviainesta yhteensä noin 25 miljoonaa tonnia.

MH-Kivi ei itse käytä maalla ja merellä hallitsemiaan valtion kiviainesvarantoja, vaan vuokraa niitä yrityksille. Suuret aluerakentamishankkeet, kuten Helsingissä Koivusaari ja Espoossa Finnoo ovat hyviä lähitulevaisuuden kohteita, joissa merihiekka ja -sora ovat kilpailukykyisiä.

Merihiekan hyödyntäminen tarvitsee väliaikaisen tai pysyvän tukitoimintoalueen merikiviaineksen varastointia ja aineksen käsittelyä varten sekä aluksen purkupaikan ranta-alueen läheisyyteen, joka olisi huomioitava alueiden käytön suunnittelussa jo kaavoitusvaiheessa.

Koenosto antoi paljon hyvää lisätietoa

Mies on kyykistynyt proomuun nostetun kivianeksen äärelle ja näyttää sitä kädessään.
Koenostossa saatiin hyvälaatuista merikiviainesta, joka sopii esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi. Kuva: Roni Lehti

Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi Oy toteutti kesäkuussa 2021 Vuosaaren satamaväylän ruoppauksen yhteydessä koenoston Itä-tontun lupavarannosta. Koenostossa käytettiin Boskalis Terramaren kahmariruoppaajaa. Jatkuvammassa toiminnassa kannattavuus saavutetaan käyttämällä kahmariruoppaajan sijasta imuruoppaajaa.

Merikiviaineksen otto imuruoppausmenetelmällä kannattaa, mikäli sitä nostetaan noin 500 000 tonnia kerrallaan. Optimaalisinta olisi yhdistää nosto ison aluerakentamishankkeen yhteyteen. Esimerkiksi Vuosaaren sataman rakentamiseen käytettiin noin yhdeksän miljoonaa tonnia merikiviainesta.

Nostettu kiviaines seulottiin ja 70 prosenttia siitä olikin seulomalla betonin valmistukseen sopivaa. Myös loppuosa olisi sopinut betonin valmistukseen murskaamalla. Nostettu kiviaines tutkittiin myös laboratoriossa. Tulosten mukaan koerän kloridi- ja humuspitoisuudet olivat pieniä.

Eri kokoisiin jakeisiin seulottuja kivikasoja.
Nostettu kiviaines seulottiin ja tutkittiin laboratoriossa. Kuva: Roni Lehti

Voit tutustua koenostoon tarkemmin videolla. Huomaathan, että video ei näy, ellet ole hyväksynyt kaikkia evästeitä.

Kuljetusmatkalla on merkittävä vaikutus päästöihin

Merikiviaineksen käyttö lyhentää maakuljetusmatkoja merkittävästi etenkin rannikon kasvukeskuksissa. Kun kuljetus tapahtuu merellä isoilla aluksilla ja kuljetusmatkat satamista betonitehtaille ovat lyhyempiä kuin maalla sijaitsevilta ottopaikoilta myös kuljetusten hiilidioksidipäästöt ja muut vaikutukset pienenevät.

Yhteen lastialukseen mahtuu jopa 250 rekkakuormallista kiviaineksia.

Päästöt imuruoppausmenetelmällä nostetun merihiekan, harjuhiekan ja kalliomurskeen välillä ovat yhtä suuret, mikäli kuljetusetäisyys on merihiekalla 10 km, harjuhiekalla 40 km ja kalliomurskeella 30 km.

Merikiviaineksen oton ympäristövaikutukset

Merikiviaineksen nostotoiminnan suunnitteluvaiheessa pohjan eläimistö, linnustovaikutukset, veden samentuma ja pohjan kasvillisuus sekä kalojen elinolosuhteet tutkitaan tarkasti vesitalouslupaa varten. Nostotoiminnan yhteydessä suoritetaan säännöllisesti veden samentuman tarkkailua, eikä nostotoimintaa suoriteta lintujen pesintäaikana luotojen läheisyydessä.

Paras ratkaisu pohjan kannalta on hiekan ja soran imeminen liikkuvasta aluksesta, mutta Suomen vesillä se ei ole useinkaan mahdollista pohjan vaihtelevan muodon ja kivisyyden takia. Sen vuoksi imuruoppaus toteutetaan paikallaan olevasta aluksesta.

Merikiviaineksen nostoalueet sijaitsevat ulkomerellä ja nosto tapahtuu ns. valovyöhykkeen alapuolelta, jossa lajisto on vähäisempää ja vaikutukset lajistoon vähäisemmät.

Metsähallitus tutkii myös mahdollisuuksia merihiekan ja -soran hyödyntämiseen liettyneen merenpohjan ennallistamisessa, kuten esimerkiksi meriajokkaan kasvupaikoiksi ja kalojen kutualueiksi.

Lue lisää:

Ole yhteydessä!

Harri Saxlund

Kaivannaispäällikkö

Kiinteistökehitys
Metsähallitus
Opastinsilta 12
00520 Helsinki

Puh. +358407199080