Retkeilypalvelujen priorisointi

Muutoksia Luontopalvelujen retkeilyreitteihin ja taukopaikkoihin 2025-  

Tätä sivua päivitetään työn edistyessä (päivitetty 15.6.2026).

Metsähallituksen Luontopalvelut tarkastelee ja käy läpi kansallispuistoissa ja muilla valtion luonnonsuojelu- ja retkeilyalueilla sijaitsevat retkeilyreitit ja niiden varrella olevat taukopaikat ja muut retkeilyrakenteet. Työn tavoitteena on tunnistaa eri kohteista sekä niiden reiteistä ja rakenteista retkeilijöiden kannalta tärkeimmät kokonaisuudet. Näin rajatuista retkeilypalveluista valitsemme ne, joiden ylläpitoa jatketaan tulevina vuosina.

Muutosten tausta: hoidettavien luontokohteiden määrä lisääntynyt, rahoitus ei

Metsähallituksen Luontopalvelut ylläpitää Suomen suojelualueilla mittavaa retkeilyverkostoa. Vuonna 2024 retkeilijöiden käytössä oli yli 30 000 retkeilyrakennetta ja yli 13 000 reittikilometriä, joiden hoidosta vastaa Luontopalvelut.

Viimeisten 15 vuoden aikana Metsähallituksen Luontopalvelujen toimiala ja tehtävät ovat laajentuneet merkittävästi, kun uusia kansallispuistoja on perustettu ja strategisesti merkittäviä kulttuuriperintökohteita on tuotu Luontopalvelujen hallintaan ja hoitoon. Näiden mukana on tullut myös paljon uusia ylläpidettäviä retkeilyrakenteita ja rakennuksia. Laajentuneeseen kokonaisuuteen ei kuitenkaan ole saatu tarvittavaa ja toiminnan laajuutta vastaavaa pysyvää rahoitusta.

Luontopalvelujen rahoitustilanne on supistunut merkittävästi viime vuodesta, minkä takia olemme jo tehneet paljon erilaisia säästötoimia. Loppuvuonna 2023 muutosneuvottelujen tuloksena jouduimme tekemään henkilöstövähennyksiä ja yksinkertaistimme organisaatiotamme. Teemme myös suunnitelmaa sellaisista rakennuksista luopumiseksi, jotka eivät ole ydintoimintamme kannalta olennaisia.

Tarkasteluun on rahoituksen supistuessa kuitenkin otettava myös retkikohteiden reitit ja taukopaikat. Kaikkia nyt olemassa olevia reittejä, taukopaikkoja, lintutorneja, siltoja, laitureita ja muita rakenteita sekä tupia ja lukuisia muita rakennuksia ei voida jatkossa enää turvallisesti ylläpitää.

Arvioimme retkeilypalvelut laajalla kriteeristöllä

Mitoitamme palveluvarustuksen kokonaisuuden resursseja vastaavaksi. Tavoitteenamme on, että myös tulevaisuudessa Suomessa on retkeilijöiden käytössä mahdollisimman kattava ja monipuolinen, laadukkaasti ylläpidetty retkeilypalvelujen verkosto, joka mahdollistaa maksuttomia, turvallisia, kestäviä ja myös esteettömiä luontoelämyksiä. Siksi retkikohteiden ja niiden retkeilypalvelujen tärkeys arvioidaan valtakunnallisesti yhteisillä kriteereillä.

Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa tällä hetkellä retkeilypalveluita noin 250 eri kokoisella retkikohteella. Niillä on 2 400 erilaisten retkeilyrakenteen kokonaisuutta, jotka käydään läpi reittien lisäksi. Arvioinnissa tarkastellaan eri rakenteiden tärkeyttä retkeilypalvelun tavoiteltavan luonteen ja palvelutason kannalta. Yhtenäisen tarkastelun avulla pystymme kohdentamaan rahoituksen tärkeimmiksi tunnistettuihin asioihin.

Otamme huomioon seikkoja kuten retkikohteen ja sen palvelujen merkityksen lähivirkistykselle ja matkailulle, kohteen kysynnän ja asiakkaiden viipymän sekä reittien ja rakenteiden merkityksen kohteen tärkeimmille aktiviteeteille.

Asiakasturvallisuus on aina mukana arvioinnissa.

Tärkeää on myös vastuullisuus: kohteen saavutettavuus julkisilla, reittien ja rakenteiden merkitys luontoarvojen turvaamiselle sekä esteettömyys.

Työssä huomioidaan myös luontoarvoihin ja kulttuuriperintöön liittyvät, monelta osin lakisääteiset velvoitteet, sekä esimerkiksi Lapissa saamelaisten kotiseutualueeseen liittyvät erityiskysymykset.

Miten työ etenee?

Valtakunnallisen retkikohdeverkoston tasolla on arvioitu, mitkä retkikohteet varmuudella säilyvät Metsähallituksen hoidossa ja minkä kohteiden osalta puolestaan selvitetään niiden retkeilypalvelujen ylläpidon tulevaisuutta. Metsähallitus ylläpitää jatkossakin retkeilypalveluja kaikissa 41 kansallispuistossa ja kuudella valtion retkeilyalueella, ja lisäksi ne on turvattu myös lakisääteisesti. Retkeilypalvelujen tulevaisuudesta riippumatta kaikkien retkikohteiden maanomistus säilyy edelleen valtiolla eikä palveluista luopuminen estä omatoimista retkeilyä ja liikkumista luonnossa alueen (mahdollinen) järjestyssääntö huomioiden.


Osaa Luontopalvelujen oman ylläpidon ulkopuolelle jäävien retkikohteiden retkeilyreiteistä ja taukopaikoista on mahdollista siirtää sopimuksella esimerkiksi kuntien tai kaupunkien vastuulle. Käyttöoikeussopimusmallissa annetaan paikallisille toimijoille käyttöoikeus Luontopalvelujen rakenteisiin ja mahdollisuus tarjota retkeilypalveluja kohteissa, jotka eivät sisälly Luontopalvelujen keskeisiin palvelukokonaisuuksiin ja joista muutoin luovuttaisiin. Osalla retkikohteissa on jo käynnissä neuvotteluja kuntien kanssa retkeilypalvelujen ylläpidosta. Lue lisää retkeilyrakenteiden hallinnansiirrosta.


Metsähallituksen hoidossa säilyvien retkikohteiden sisällä tullaan tekemään tulevina vuosina palvelujen rajauksia ja karsintaa/uudelleenmitoitusta, mutta myös kehittämistä. Retkikohteiden luonteet -sivulla kuvataan, miten retkikohteen luonne ohjaa jatkossa valintoja ja kehittämistä.

Varsinaiset valinnat ja päätökset yksittäisistä ylläpidettävistä, kunnostettavista tai elinkaarensa lopuksi purettavista rakenteista, esimerkiksi taukopaikoista, lintutorneista tai pitkospuureiteistä tehdään aina vuosisuunnittelun tai palvelujen kilpailutuksen yhteydessä niin, että ratkaisut ovat resurssien mukaiset. Tarvittaessa huonokuntoisin rakenteita tai reittien osia laitetaan käyttökieltoon, jotta asiakasturvallisuus ei vaarannu.

Retkikohteille luonteet

Luontopalvelut luokittelee jatkossa ylläpidettävät retkikohteet sen mukaan, millaisille retkille kohdetta suositellaan. Retkikohteen luonne kuvaa sitä, minkälaista palvelua ne kävijöille ensi sijassa tarjoavat ja minkä tyyppinen palveluvarustus on sen myötä keskeistä ja olennaista. Retkikohteen luonne tulee ohjaamaan osaltaan sitä, millaisia palveluita kohteessa on tarjolla ja miten käyntiä tuetaan opasteilla ja erilaisilla maaston rakenteilla. Erityisesti maantieteellisesti suurilla alueilla, esimerkiksi yhdellä kansallispuistolla voi olla useamman luonteisia alueita.

Kohteen luonne tulee ohjaamaan palvelujen kehittämistä entistä paremmin asiakkaan tarpeita ja odotuksia huomioivaksi. Luonne helpottaa myös retkikohteen valintaa ja retken suunnittelua, sillä asiakkaat etsivät yleensä tietynlaista kohdetta sen luonteen perusteella, esimerkiksi minne kannattaisi lähteä päiväretkelle ja mitä päiväretkikohteelta voi odottaa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Julkisuudessa on ollut esillä, että Luontopalvelut luopuu kolmasosasta taukopaikkoja ja reittejä. Onko näin?

Täsmällinen määrä ei ole tiedossa, sillä muutoksia tehdään vaiheittain ja eri alueilla eri tahdissa. Varmaa on se, ettei kaikkia nyt olemassa olevia retkeilyreittejä ja rakenteita voida ylläpitää nykyisellä rahoituksella. Huollettujen taukopaikkojen määrää tietyn retkikohteen sisällä uudelleenmitoitetaan huoltosopimusten kilpailutusten yhteydessä mm. retkikohteen luonteen, kysynnän ja valtakunnallisen arvioinnin mukaisesti.

Puratteko retkeilyreittejä ja taukopaikkoja, joita ette enää ylläpidä?

Emme lähtökohtaisesti pura hyvässä kunnossa olevia retkeilyrakenteita. Kaikki luontokohteillamme olevat nykyiset reitit ovat käytettävissä niin kauan kuin ne ovat turvallisessa kunnossa. Mahdollinen reitin sulkeminen tai rakenteen purkaminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun se ei ole enää turvallinen käyttää tai käyttö aiheuttaa muita haittoja.

Taukopaikoille, joiden ylläpito on päätetty lopettaa, emme enää seuraavalla huoltosopimuskaudella toimita polttopuita tai huolla käymälää. Taukopaikan puuvaja ja/tai käymälä suljetaan siinä kohtaa kun ne eivät enää ole retkeilijän käytettävissä. Riippuen kohteesta ja järjestyssäännöistä, taukopaikka palvelee jatkossa joko tulettomana taukopaikkana, tai suljetaan niin, ettei sen käyttö ole enää luvallista esim. leiriytymiseen. Tällöin asiasta kerrotaan Luontoon.fi-palvelussa ja maastossa kyltillä. Pysyvästi lopetettu taukopaikka puretaan aikanaan pois. Muutos voi näkyä asiakkaalle myös niin, että huonoon kuntoon mennyt rakenne poistetaan käytöstä (pitkospuiden sijaan tarjolla kumisaapasreitti) tai asetetaan käyttökieltoon (riskirakenne kuten silta tai torni). Palvelun ajantasainen tieto löytyy aina Luontoon.fi-palvelusta!

Haluamme alkaa ylläpitää taukopaikkaa ja retkeilyreittiä, jota Metsähallitus ei enää aio hoitaa. Onko se mahdollista?

Luontopalvelujen on mahdollista siirtää omistamiaan, hoidon ulkopuolelle jäävien retkikohteiden rakenteita, rakennelmia, rakennuksia ja reittejä toisen osapuolen hallintaan ja hoitoon tietyillä reunaehdoilla. Tämä tapahtuu vuokraamalla ko. kohde käyttöoikeussopimuksella palvelun tuottamisesta kiinnostuneelle sopivalle kumppanille. Luontopalveluissa on luotu tähän yhtenäinen valtakunnallinen sopimusmalli ja periaatteet varmistamaan tasapuolisuus, vastuullisuus ja asiakasturvallisuus. Lue lisää retkeilyrakenteiden hallinnansiirrosta.

Pääseekö työhön osallistumaan, kun käytte eri alueiden retkeilyreittien ylläpitoa jatkossa läpi?

Sidosryhmillämme on jo ollut mahdollisuus osallistua tähän työhön. Keväällä 2024 kysyimme sekä matkailun toimijoilta, kunnilta ja muilta sidosryhmiltä, millaisiin retkeilypalveluihin ne toivovat Metsähallituksen jatkossa panostavan. Kyselyjen tuloksia käytetään apuna alueilla tehtävässä työssä.

Osana muuta sidosryhmätyötä ja -viestintää käymme läpi mahdollisia muutoksia retkeilypalveluissa sen mukaisesti, kun ne alkavat hahmottua ja erityisesti silloin, jos ennakoiduilla muutoksilla tunnistetaan olevan vaikutuksia sidosryhmien kannalta.

Miksi rahoituksenne leikkaukset kohdistuvat juuri retkeilyrakenteisiin?

Rahoituksen supistumisen takia joudumme Metsähallituksen Luontopalveluissa tarkastelemaan kaikkia toimintojamme. Retkeilyrakenteet ja mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat asioita, jotka nimenomaan haluamme turvata myös tulevaisuudessa. Tekemämme valtakunnallisiin kriteereihin perustuva arviointityö, joka edellyttää myös supistuksia, mahdollistaa sen, että heikkenevässäkin resurssitilanteessa voimme ylläpitää retkeilijöitä palvelevaa, turvallista ja monipuolista verkostoa.

Retkeilyreitistöihin ja -palveluihin kohdistuvien säästöjen lisäksi esimerkiksi vähennämme omistamiemme kiinteistöjen määrää.

Luontopalvelujen henkilöstömäärää on myös jo vähennetty.

Monet retkeilijät ovat valmiita auttamaan – aiotteko kerätä vapaaehtoisia maksuja retkeilyreittejä käyttäviltä?

Tällä hetkellä vapaaehtoisten kansallispuistomaksujen kerääminen ei ole suunnitelmissa eikä mahdollista. Luontopalvelut selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia täydentäviä rahoituslähteitä, kuten pysäköintimaksuja. Maksujen kerääminen edellyttäisi lakimuutosta. Rahankeräyslain mukaan valtion liikelaitos ei voi itse järjestää rahankeräystä eikä myöskään perustaa itse säätiötä rahan keräämiseksi kansallispuistoille ja muihin virkistyskohteisiin.

Tiedotteita aiheesta

Valtakunnallista mittakaavaa palveluvarustuksesta vuonna 2024

  • Kohdekokonaisuuksia 2 417 kpl (taukopaikat ja muut palvelukokonaisuudet)
  • Erilaisia tulentekopaikkoja 1 751 kpl (tulentekopaikat, keittokatokset, laavut, kodat, kammit)
  • Erilaisia tupia (autio-, päivä-, varaus-, vuokratuvat ja vuokrakämpät) 431 kpl
  • Yritystoiminnassa olevat rakennukset (esim. kahviona) yli 300 kpl
  • Erilaisia opastetauluja, kohdeopasteita, viittoja, liikennemerkkejä ainakin 11 300 kpl
  • Kuivakäymälöitä noin 1 600 kpl
  • Lintu-/luontotorneja 99 kpl
  • Eri kokoisia laitureita noin 370 kpl (sis. pienet mökkilaiturit ja isot vierasvenesatamien laiturit)
  • Yli 1400 kpl yli 4 m siltaa ja 32 kpl riippusiltoja
  • Kesäretkeilyreittejä noin 4 000 km
  • Esteettömiä reittejä 64 km.