Suodjalanguovlluid viidodagat
1.1.2023
| Guovllutiipa | Lohkomearri | Viidodat (km²) |
|---|---|---|
| Álbmotmeahcit | 41 | 10 146 |
| Luonddumeahcit | 19 | 1 540 |
| Jekkiidsuodjalanguovllut | 163 | 4 876 |
| Rođuidsuodjalanguovllut | 45 | 11 |
| Boares vuvddiid suodjalanguovllut | 74 | 80 |
| Njurjuidsuodjalanguovllut | 7 | 188 |
| Earát stáhta luonddusuodjalanguovllut | 736 | 3 984 |
| Priváhta luonddusuodjalanguovllut stáhta eatnamiin | 156 | 101 |
| Meahciráđđehusa mearrádusain vuođđuduvvon | 6 | 3 |
| LÁGASÁSAHUVVON LUONDDUSUODJALANGUOVLLUT OKTIIBUOT | 1 247 | 20 929 |
| Suodjalanprográmmačuozáhagat | 1 239 | 4 645 |
| Suodjalanvuovddit | 329 | 548 |
| Earát suodjalančuozáhagat | 1 397 | 3 039 |
| Meahcceguovllut | 12 | 14 893 |
| Stáhta vánddardanguovllut | 5 | 243 |
| Earát áhpásmuhttinguovllut | 6 | 914 |
| Earát guovllut | 38 | 95 |
| EARÁT OKTIIBUOT | 3 026 | 24 375 |
| BUOT BAJÁBEALE GUOVLLUT OKTIIBUOT | 4 273 | 45 306 |
Lágasáhuvvonluonddusuodjalanguovllut: eananbihttá 18 507 km² (88,4 %), čáhceviidodat 2 423 km² (11,6 %).
Suodjalanviidodagaid ovdáneapmi
Suoma vuosttas luonddusuodjalanláhka bođii fápmui jagi 1923. Álggos luonddusuodjaleapmi lei ovttaskas šlájaid ráfáiduhttimat, earálágan meahcástan- ja guolástannjuolggadusat sihke luonddumuitomearkkaid ja luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami. Stáhta suodjalanguovlluin boarrásepmosat, Pyhätunturin ja Bállás–Ovnnesduoddara álbmotmeahcit sihke Mallá ja Pisavaaran luonddumeahcit vuođđuduvvojedje jagi 1938. Čuovvovaš čieža álbmotmeahci vuođđuduvvojedje jagi 1956 ja maŋimuš jagi 2022.
Našuvnnalaš luonddusuodjalanprográmmat dievasmahttimiiguin dohkkehuvvojedje jagiin 1978-1996 ja daid leat ollašuhttán ain 2000-logus. Meahcceguovloláhka, mainna vuođđudedje Lappii 12 viiddis meahcceguovllu, bođii fápmui 1991. Suoma Natura 2000 –fierpmádaga leat huksen jagis 1998. Dat čoahkkana eanaš vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluin, meahcceguovlluin ja stáhta vánddardanguovlluin. Suoma fierpmádahkii gullet maiddái stuorra joavku luonddusuodjalanprográmmaguovllut.
Suoma viidodagas lea suodjaluvvon s. 10 %
Luonddusuodjalan- ja meahcceguovlolágaid vuođul Suoma viidodagas lea suodjaluvvon sulaid 10 % (Statistihkkaguovddáš 1.1.2018). Dušše suodjaleami mearri muitala goittotge dušše oasáža suodjalandilis. Mearrideaddji luonddu máŋggahámatvuođa seailluheamis lea, gos suodjalanguovllut leat ja makkár luondu dain lea. Stuorámus suodjalanguovllut leat golmma davimus gieldda guovllus. Mátta-Suomas lea suodjaluvvon luondu vehábut. Čuozáhagat leat goittotge olu ja daid luondu lea máŋggahámat.
Dálá luonddusuodjalanláhka lea jagis 1997. Dan mielde luonddusuodjaleami mihttomearrin lea luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi. Dat ovddiduvvo ráfáidahttimiin guovlluid ja suodjalemiin ja dikšumiin áittavullosaš eallišlájaid ja daid eallinbirrasiid ja luonddutiippaid beaktileappot go árabut.Luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami oktan mihttomearrin lea, ahte buot Suomas deivojuvvon luonddutiippat leat ovddastuvvon dain.
Luonddusuodjaleami guoskevaš lágaid ođasteapmi lea jođus.