Suodjalanguovlluid viidodagat

31.12.2023

GuovllutiipaLohkomearriViidodat (km²)
Álbmotmeahcit4110 176
Luonddumeahcit191 540
Jekkiidsuodjalanguovllut1624 921
Rođuidsuodjalanguovllut4511
Boares vuvddiid suodjalanguovllut7377
Njurjuidsuodjalanguovllut7188
Earát stáhta luonddusuodjalanguovllut7374 027
Priváhta luonddusuodjalanguovllut stáhta eatnamiin176102
Meahciráđđehusa mearrádusain vuođđuduvvon63
LÁGASÁSAHUVVON LUONDDUSUODJALANGUOVLLUT OKTIIBUOT1 26621 044
Suodjalanprográmmačuozáhagat1 3604 883
Suodjalanvuovddit316533
Earát suodjalančuozáhagat1 5503 065
Meahcceguovllut 1214 893
Stáhta vánddardanguovllut5243
Earát áhpásmuhttinguovllut7914
Earát guovllut3694
EARÁT OKTIIBUOT3 28624 625
BUOT BAJÁBEALE GUOVLLUT OKTIIBUOT4 55245 669

Lágasáhuvvonluonddusuodjalanguovllut: eananbihttá 18 620 km² (88,5 %), čáhceviidodat 2 425 km² (11,5 %).

Suodjalanviidodagaid ovdáneapmi

Suoma vuosttas luonddusuodjalanláhka bođii fápmui jagi 1923. Álggos luonddusuodjaleapmi lei ovttaskas šlájaid ráfáiduhttimat, earálágan meahcástan- ja guolástannjuolggadusat sihke luonddumuitomearkkaid ja luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami. Stáhta suodjalanguovlluin boarrásepmosat, Pyhätunturin ja Bállás–Ovnnesduoddara álbmotmeahcit sihke Mallá ja Pisavaaran luonddumeahcit vuođđuduvvojedje jagi 1938. Čuovvovaš čieža álbmotmeahci vuođđuduvvojedje jagi 1956 ja maŋimuš jagi 2022.

Našuvnnalaš luonddusuodjalanprográmmat dievasmahttimiiguin dohkkehuvvojedje jagiin 1978-1996 ja daid leat ollašuhttán ain 2000-logus. Meahcceguovloláhka, mainna vuođđudedje Lappii 12 viiddis meahcceguovllu, bođii fápmui 1991. Suoma Natura 2000 –fierpmádaga leat huksen jagis 1998. Dat čoahkkana eanaš vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluin, meahcceguovlluin ja stáhta vánddardanguovlluin. Suoma fierpmádahkii gullet maiddái stuorra joavku luonddusuodjalanprográmmaguovllut.

Suoma viidodagas lea suodjaluvvon s. 10 %

Luonddusuodjalan- ja meahcceguovlolágaid vuođul Suoma viidodagas lea suodjaluvvon sulaid 10 % (Statistihkkaguovddáš 1.1.2018). Dušše suodjaleami mearri muitala goittotge dušše oasáža suodjalandilis. Mearrideaddji luonddu máŋggahámatvuođa seailluheamis lea, gos suodjalanguovllut leat ja makkár luondu dain lea. Stuorámus suodjalanguovllut leat golmma davimus gieldda guovllus. Mátta-Suomas lea suodjaluvvon luondu vehábut. Čuozáhagat leat goittotge olu ja daid luondu lea máŋggahámat.

Dálá luonddusuodjalanláhka lea jagis 2023. Dan mielde luonddusuodjaleami mihttomearrin lea luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi. Dat ovddiduvvo ráfáidahttimiin guovlluid ja suodjalemiin ja dikšumiin áittavullosaš eallišlájaid ja daid eallinbirrasiid ja luonddutiippaid beaktileappot go árabut.Luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami oktan mihttomearrin lea, ahte buot Suomas deivojuvvon luonddutiippat leat ovddastuvvon dain.

Lassidieđut (suomagillii)