Suodjalanguovlluid viidodagat

1.1.2021

GuovllutiipaLohkomearriViidodat (km²)
Álbmotmeahcit4010 035
Luonddumeahcit191 542
Jekkiidsuodjalanguovllut1664 761
Rođuidsuodjalanguovllut4611
Boares vuvddiid suodjalanguovllut7786
Njurjuidsuodjalanguovllut7188
Earát stáhta luonddusuodjalanguovllut4293 468
Priváhta luonddusuodjalanguovllut stáhta eatnamiin18394
Meahciráđđehusa mearrádusain vuođđuduvvon248
LÁGASÁSAHUVVON LUONDDUSUODJALANGUOVLLUT OKTIIBUOT99120 193
Suodjalanprográmmačuozáhagat1 5305 184
Suodjalanvuovddit423611
Earát suodjalančuozáhagat1 2903 005
Meahcceguovllut 1214 891
Stáhta vánddardanguovllut5243
Earát áhpásmuhttinguovllut7915
Earát guovllut4095
EARÁT OKTIIBUOT3 30724 853
BUOT BAJÁBEALE GUOVLLUT OKTIIBUOT4 29845 137

Suodjalanviidodagaid ovdáneapmi

Suoma vuosttas luonddusuodjalanláhka bođii fápmui jagi 1923. Álggos luonddusuodjaleapmi lei ovttaskas šlájaid ráfáiduhttimat, earálágan meahcástan- ja guolástannjuolggadusat sihke luonddumuitomearkkaid ja luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami. Stáhta suodjalanguovlluin boarrásepmosat, Pyhätunturin ja Bállás–Ovnnesduoddara álbmotmeahcit sihke Mallá ja Pisavaaran luonddumeahcit vuođđuduvvojedje jagi 1938. Čuovvovaš čieža álbmotmeahci vuođđuduvvojedje jagi 1956 ja maŋimuš jagi 2017.

Našuvnnalaš luonddusuodjalanprográmmat dievasmahttimiiguin dohkkehuvvojedje jagiin 1978-1996 ja daid leat ollašuhttán ain 2000-logus. Meahcceguovloláhka, mainna vuođđudedje Lappii 12 viiddis meahcceguovllu, bođii fápmui 1991. Suoma Natura 2000 –fierpmádaga leat huksen jagis 1998. Dat čoahkkana eanaš vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluin, meahcceguovlluin ja stáhta vánddardanguovlluin. Suoma fierpmádahkii gullet maiddái stuorra joavku luonddusuodjalanprográmmaguovllut.

Suoma viidodagas lea suodjaluvvon s. 10 %

Luonddusuodjalan- ja meahcceguovlolágaid vuođul Suoma viidodagas lea suodjaluvvon sulaid 10 % (Statistihkkaguovddáš 1.1.2018). Dušše suodjaleami mearri muitala goittotge dušše oasáža suodjalandilis. Mearrideaddji luonddu máŋggahámatvuođa seailluheamis lea, gos suodjalanguovllut leat ja makkár luondu dain lea. Stuorámus suodjalanguovllut leat golmma davimus gieldda guovllus. Mátta-Suomas lea suodjaluvvon luondu vehábut. Čuozáhagat leat goittotge olu ja daid luondu lea máŋggahámat.

Dálá luonddusuodjalanláhka lea jagis 1997. Dan mielde luonddusuodjaleami mihttomearrin lea luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi. Dat ovddiduvvo ráfáidahttimiin guovlluid ja suodjalemiin ja dikšumiin áittavullosaš eallišlájaid ja daid eallinbirrasiid ja luonddutiippaid beaktileappot go árabut.Luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeami oktan mihttomearrin lea, ahte buot Suomas deivojuvvon luonddutiippat leat ovddastuvvon dain.

Luonddusuodjaleami guoskevaš lágaid ođasteapmi lea jođus.

Lassidieđut