Ekonomiijaávkkit luonddus

Suopmelaš biodoalu vuođđu lea meahcis. Meahcis lean biomássáid ávkkástallet muorrabuktagiid ja báhpára lassin ee. gákkesfiberiin, dálkasiin, kemikálain, funkšuvnnalaš borramušgálvvuin, plastihkain, kosmetihkas, fihttopakeahtain ja biooljjus. Meahciráđđehusa lotnolasgeavahanvuvddiin doaimmahuvvo ávdnasa buot dáid buktagiidda. Meahciráđđehusa vuovdán muoras čoggo jahkásaččaid vuovdeindustriijai fievrridansisaboahtun sulaid miljárdda euro.

Eana- ja meahccedoalloministeriija mearrida riikkabeivviid ásahan mihttomeriid vuođul Meahciráđđehusa jahkásaš boađusgáibádusain. Boađus lea buorránan 2000-logus, ja fitnodatvuoitu lea bajiduvvon bissovaččat badjel čuođi miljon euro.

Meahciráđđehusa buvttadan ekonomalaš buresveadjin juohkašuvvá bálkkáid, buhtadusaid, vearuid, skáhppomiid ja ossosiid hámis servodaga sierra beliide.

Meahciráđđehusa doaimma eahpenjuolggo ekonomalaš váikkuhusat leat viidát. Okta álbmotmehciid bálvalusaide investerejuvvon euro buvttada guovlluekonomiijai gaskamearálaččat logi euro galledeaddjiid bokte, ee. luondduturisma- ja idjadanfitnodagaide.

Maiddái guolle- ja meahccebivdiid ruđalaš investeren guovlluekonomiijai lea fuopmášahtti. Eanemus guovlluekonomiija oažžu ávkki Nuorta- ja Davvi-Suomas.

Meahciráđđehusa doaibma addá barggu vuovdemašiidna-, fievrridan- ja je. agoartaváldiide vuovdedoalu ja luonddudikšuma bargguin.

Meahciráđđehus

  • máksá boađuid stáhtii badjel 100 miljon euro jagis
  • addá barggu s. 1 100 olbmuid miehtá riikka
  • doaimmaha vuovdeindustriijai s.. 6 milj. km³ muora jahkásaččat
  • fállá barggu čuđiide vuovdemašiidna- ja fievrridanagoartaváldiide
  • bajásdoallá vánddardeaddjiid vuođđobálvalusaid, maid luondduturismafitnodagat sáhttet ávkkástallat
  • doarju báikkálašekonomiija go ovddida luondduturismafitnodagaid doaimma: álbmotmehciid ja vánddardanguovlluid galledeaddjit bukte lagašguovlluide badjel 232 milj. euro j. 2019
  • lávvapláne ja vuovdá duktásajiid
  • ovddida bieggafámu atnuiváldima.

Lassedieđut