Čuohppanvuogit
Mii dutkat bissovaš šaddadeami
Mii vuođđudeimmet golbma 5 000 hektára sturrosaš bissovaš šaddadeami áicanguovllu eará sajiide Suomas.
Vuvddiid gieđahallamis leat earálágan čuohppanvuogit dan mielde, doalvugo čuohppan ođasmahttimii. Lassin das leat iežas mearkkašumit, man stuorra oassái vuovddi ođasmahttin hávil čuohcá. Earálágan čuohppanvuogit spiehkkasit earenomážit das, mo gokčevaš vuovdegova dan čuohppančuozáhagas bajásdollet.
Čuohppanvuogit mat leat anus Meahciráđđehusas
Ođasmahttinčuohppamat
Vuovddi ođasmahttimii doalvu loahpahančuohppamiid sáhttá ollašuhttit rabas-, siepmanmuorra-, seastinmuorra-, suodjemuorra- dahje smávvaviidodatčuohppamin.
Šaddadančuohppamat
Stuorimus oassi muoras man Meahciráđđehus doaimmaha áššehasaidasas čoggo šaddadančuohppamiin dahje njárbudančuohppamiin. Šaddadančuohppamiidda gullet galjidančuohppamat ja sierraráhkadusa dahkan čuohppanvuogit.
Mii geavahit maiddái bissovaš šaddadeami oassin gokčevaš vuovdedoalu vuohkeválljašumi. Min ođasmahtton rávvagiid mielde gokčevaš vuovdešaddadeami čuohppanvugiide gullet sierraahkeráhkaduslaš vuovddi čoagginčuohppama, smávvaviidodatšaddadeami, ođasmahttingárvvis vuovddi galjidančuohppama ja allamuoraid eretváldima lassin guosa ja beazi suodjemuorračuohppan.
Čuohppamat earenoamáščuozáhagain
Earenoamáščuohppamiid geavahit, jos čuozáhagas leat ovdamearkka dihtii dakkáraš máŋggahámatvuođa-, áhpasmuhttin- dahje duovddaárvvut, mat gáibidit čuozáhaga vuovdegokčevašvuođa seailluheami čuohppamiin.
Ođasmahttinčuohppan lea ođđa vuovddi álgu
Dasgo vuovddit ja daid šaddanbáikkit leat earáláganat, dárbu lea maiddái earálágan ođasmahttinvugiide. Vuovdeođasmahttima ulbmilin lea čoaggit muoraid ođasmahttingárvvis vuovddis ja bidjat álgui ođđa, šaddanbáikái heivvolaš dearvvas vuovddi. Ođasmahttinvuohki válljejuvvo álo čuozáhaga mielde.
Vuovdái sáhttá dahkat ođasmahttinčuohppama, go dat lea joksan ođasmahttingelbbolašvuođa meroštalli gaskačađamihtu dahje -agi. Min geavahusas leat Tapio vuovdedikšunreferánssain ovdanbuktojuvvon ođasmahttinkritearat. Ođasmahttinmearrádus dahkkojuvvo dalle, go muoradaga ođasmahttin lea ekonomalaččat jierpmálut go muoradaga šaddadeapmi viidáseappot.
Mannán jahkečuđiin vuvddiid šaddan lea jođálman, nuba muorat jukset ođasmahttinrádján geavahuvvon gaskačađamihtu jođáneappot go árabut. Vuvddiid, gos hálddašit lastamuorat, agit ođasmahttinmuttus molsašuddet gaskamearalaččat Mátta-Suoma 50 jagis Davvi-Suoma 80 jahkái. Vuvddiin gos goahccemuorat hálddašit, vástideaddji lohku lea badjelaš 70 jagis badjel 100 jahkái.
Meahciráđđehus oastá visot muorarádjamiid priváhta vuovdemašiidnafitnodatdoalliin. Ođasmahttinčuohppamiin agoartaváldis lea dehálaš rolla nu čuohppamiid go vuovdedikšuma lihkostuvvama dáfus. Sii fuolahit das, ahte čuozáhagas dahkkojuvvo áššehasa mihtto- ja kvalitehtagáibádusaid čuvvon muorradávvira, muorat ávkkástallojuvvojit buoremus vejolaš dábiin ja Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os birasrávagirjji gáibádusat dievasmahttojuvvojit. Mii dahkat bargomuttuin deahtis ovttasbarggu ovttas agoartaváldiiguin.
Earálágan ođasmahttinviidodagat ja seastinmuorat
Gaskamearalaš ođasmahttinsuorggi sturrodat lea Mátta-Suomas váile guokte hektára ja Davvi-Suomas measta njeallje hektára. Ođasmahttinsuorggit ráddjejuvvojit eatnamii eanagierraga hámiid mielde duovdagii heivvolažžan. Árvvolaš luonddučuozáhagat, dego smávvačáziid birrasat, šattolaš rođut ja hárjjiid goarddabirrasat, guđđojuvvojit álo gieđahallama olggobeallái.
Loga lasi
Dárkilut dieđut ođasmahttinčuohppamiin ja ođasmahttinkritearain gávdnojit Meahciráđđehusa Vuovdedikšun-rávvagis (pdf, 3.8.2020, 4372 kt)
Čuohppanguvlui guđđojuvvojit álo ealli muorat dahje seastinmuorat sihkkarastit dan, ahte mieskamuorra šaddá doarvái maiddái vuovddi boahttevaš ovdánanmuttuin. Čuohppanviidodahkii guđđojuvvojit álo maiddái fuođđorođut, maid sturrodat sáhttá molsašuddat moatti smávvaguosa joavkkus árii. Seastinmuorrajoavkkut buoridit mieskamuora dárbbašan ealániid eallinvejolašvuođaid ja dain lea maiddái duovdaga bealis mearkkašupmi.
Seastinmuorat guđđojuvvojit unnimustá 10 stuhka hektárii ja ja daid válljemis oidit eará muoraid šumpasut muoraid, jálo- dahje lastamuoraid, gazzalottiid beassemuoraid ja áikkaid dahje muđui earenoamáš hápmásaš muoraid. Seastinmuorrajoavkkut sajuštuvvojit ekologalaš ja eanadatlaš ákkaid vuođul.
Eanadaga dáfus dehálaš earenoamáščuozáhagain vuovddi sáhttá ođasmahttit dagakeahttá vuovdái viiddis čuohppanlomiid. Smávvaviidodatođasmahttimis vuovdái dahkkojuvvo vuollel hektára sturrosaš smávvaviidodagaid go eará muorat báhcet ceaggut. Seastinmuorračuohppamis čuohppanviidodahkii guđđojuvvojit eanet seastinuorat go dábálaččat ja daid sajušteamis sáhttá deattuhit eanadatperspektiivvaid. Ulbmilin lea lasihit mieskamuora meari guhkes áigegaskkas.
Čuohppamiid bearráigehččet sihke olgguldas ja siskkáldas dárkkistemiiguin. Siskkáldas čuovvumis gozihuvvo dan ahte doaibman čuovvu rávvagiid ja doaimma birasváikkuhusaid. Olgguldas dárkkistemiiguin giddejuvvo fuomášupmi ovdamearkka dihtii PEFC-sertifikáhtas gáibiduvvon áššiide, dego seastinmuora mearrái, luonddučuozáhagaid seastašuvvamii ja čáziidsuodjalandoaimmaide.
Ođasmahttima ulbmilin dearvvašlaš vuovddit
Vuovdeođasmahttima ulbmilin lea oažžut šaddanbáikái áigái heivvolaš muorrašlájain čoahkkanan eallinfámolaš, deivas suohkat ja buorrekvalitehtat vuovddi. Vuovddit ođasmahttojuvvojit juogo lunddolaččat siepmanmuoraid vehkiin dahje muorarádjama ja ođasmahttinguovllu hábmema čuovvu vesáid ceggemiin dahje gilvimiin.
Ođasmahttima vuolggasadjin leat guđege muorrašlája muorabuvttadannákcii čatnagasas lean šaddanbáikegáibádusat. Lassin vuovdeođasmahttima plánemis vuhtiiváldojuvvo ovddosdikšojuvvon siepmaniid ja vesáid geavaheamis boahtán boađus- ja buvttaávkkit. Lunddolaš, šaddadangelbbolaš vesájoavkkuid mii guođđit šaddat.
Šaddadančuohppamat
Mii njárbudat vuvddiid rivttes áigge, ja dat váikkuha vuovddi gierdoáiggi muorabuvttadeapmái ja lasiha huksemii ja earáide čina guhkesáigásaččat čadnán, muorrabuktagiidda heivvolaš, dimbbarmuora meari. Seammás vuovdedoalu gánnáheapmi buorrána.
Šaddadančuohppamiid ulbmilin lea namas mielde buoridit čuohppamiin muoraid eallindiliid, mat guđđojuvvo šaddat vai oažžut áigái buorrekvalitehtat ja dearvvašlaš muoradaga. Ovttas šaddadančuohppamiin hállojuvvo dávjá njárbudančuohppamiin, main dušše beare oassi muoradagas váldojuvvo eret.
Šaddadan- dahje njárbudančuohppamat dahkkojuvvojit dan muttus, go muoradat šaddá ja boahtá menddo suohkadin ja giera manná gitta. Menddo suohkat vuovddis muoraid čađamihtu šaddan njoahcu. Seammás muorat gártet gilvvohallat čuovggas ja figget šaddat guhkkodaga vai vuitet ránnjáideaset gilvvohallamis šaddandilis. Jos liiggálaš suohkatvuohta meahcis joatkašuvvá guhkibut, dat sáhttá dagahit muoraid gierraga uhccuma ja njoahcuda daid šaddama šumppasin. Vážusluvvan vuovdi lea hearkkit maiddái biegga- ja muohtavahágiidda.
Seastinmuorat vuhtiiváldojuvvojit visot čuohppanmuttuin. Vuovddis válljejuvvojit heivvolamos seastinmuorrajoavkkut juo vuosttasnjárbudeamis, ja unnimustá okta joavku hektára buohta sestojuvvo visot vuovddi čuohppamiin maŋŋelut. Mieskamuora hápmašuvvan joatkašuvvá dáin čuozáhagain olles vuovddi šaddadeami áigge. Maiddái luonddučuozáhagat vuhtiiváldojuvvojit buot čuohppanmuttuin.
Njárbuduvvon vuovddis muorat ožžot doarvái čuovgga buorre šaddamii. Moatti jagis eatnamii báhcán oavssit eanaiduvvet ja oaksemássái čatnasan biebmoávdnasat luovvanit gieddegearddi šattuid geavahussii. Dalle maiddái áhpasmuhttingeavaheddjiin lea fas álki lihkadit šaddanhámi beales hárvvit vuovddis go árabut.
Meahciráđđehusa muorabuvttadeamis šaddadančuohppamiin lea stuorra rolla. Min áššehasaide doaimmahan muoras sullii bealli boahtá šaddadančuohppamiin, mii lea eanet go riikkas gaskamearalaččat. Dábálamos šaddadančuohppamat leat vuosttasnjárbudeapmi ja nu gohččojuvvon dábálaš njárbudeapmi. Lassin leat earálágan njárbudangieđahallama variašuvnnat, dego fuođđodikšuma njárbudeapmi dahje smávvajalgadasšaddadeapmi, maiguin árbevirolaš njárbudeami lassin dahkkojuvvojit doaibmabijut vuovddi gerddiid ja muoraid sturrodatmolsašuddama lasiheapmin.
Njárbudančuohppamiinge bohtet juoga veardde sahámuorat, muhto stuorimus oassi njárbudanmuoras lea sáigomuorra, mii manná sellu- ja biobuvttafabrihkaide. Lassin eandalii vuosttasnjárbudemiin bohtet čađamihtu beales smávva muorat, mat heivejit bures energiija buvttadeapmái.
Bissovaš šaddadeamis vuvddiide eai dahkkojuvvo rabasčuohppamat ollege
Peitteistä metsänkasvatusta teemme alueilla, joille se sopii parhaiten. Suomen hallitusohjelmassa on linjattu, että peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan valtion metsissä 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista.
Bissovaš šaddadeamis deaŧalaš lea, ahte vuovdi seailluhuvvo álo gokčevažžan. Gokčevaš vuovdešaddadeami váldovuohkin mii geavahit sierraahkeráhkaduslaš vuovddi šaddadeapmái ráhkaduvvon čuohppanvugiid dahje vuovdedikšuma čoagginčuohppama ja smávvaviidodatšaddadeami, maiguin háhpohallat áiggi mielde molsašuddi, muhto bistevaččat earáahkásaš ja -sturrosaš muorain šaddan vuovdegova.
Smávvaviidodatčuohppamis vuovdái buvttaduvvo smávvaviidodaga muoradatjoavkkuid mosaihka, mas eanemustá 0,3 hehtára smávvaráiggit ja daid gaskkas lean čoagginčuohppamiin njárbuduvvon vuovdegovadagat molsašuddet. Čoagginčuohppamiin, maidda maiddái gierdoáigge guhkideapmái heivvolaš ođasmahttingárvvis vuovddi njárbudančuohppan gullá, vuovddis válljejuvvojit rávásman muorat ja uhcit, kvalitehtas beales heajos muorat. Ulbmilin lea luovvat saji šumppasin šaddan, buorrekvalitehtat muoraide ja ovddidit vuovddi lunddolaš ođasmuvvama.
Suodjemuorračuohppamiin figgojuvvo dasa, ahte vuovddi šaddadeapmi lea áigodagaid mielde ja ahte muorat, mat das sestojuvvojit, eretváldojuvvojit easkka, go doarvái suohkat ja ovdánangelbbolaš vuollešaddan muorat leat šaddan gaskaguhkkodagas beales badjel 1,5 guhkkosažžan.
Bissovaš gokčevaš vuovdešaddadeamis ođđa vesáid vurdet šaddat lunddolaččat gilvima haga. Dalle vesáid šaddamii ja ovdáneapmái laktása eahpesihkkarvuohta ja eahpedássášvuohta.Rabasčuohppamat dahje badjel 0,3 hektára ráiggit dahkkojuvvojit dušše beare ravddamuš spiehkastatdáhpáhusain, dego divre- dahje luondduvahágiid čuovvumuššan.
Bissovaš šaddadeami geavahanvásáhusat lasihuvvojit áicanguovlluin
Gokčevaš vuovdedoallu lea juo árabut leamašan oassin min doaibmama, muhto mii dárbbašit lasi dieđu das, mo viiddis guovlluin hárjehuvvon gokčevaš vuovdešaddadeapmi váikkuha máŋggahámatvuhtii, činačatnamii, vahágiid gierdamii ja vuovdedoalu gánnáheapmái.
Mii leat vuođđudan golbma 5 000 hehtára sturrosaš bissovaš šaddadeami áicanguovllu eará sajiide Suomas. Ulbmilin lea lasihit geavatlaš vásáhusa gokčevaš vuovdedoalu hárjeheamis viiddis guovlluin, maiddái dán vuohkái hástaleaddji diliin.
Geahččalemiin mii háliidat maiddái šaddat sihkkarin das, ahte lunddolaččat šaddan vesáin bohtet dearvvaš, buorrekvalitehtat ja beaktilit čina čatnan muorat.
Golbma earálágan guovllu, 15 000 hektára
Áicanguovllut leat Suovvaguoikka Tulppios, Suomussalmi Pirttivaaras ja Rautavaara Maaselkäs. Guovllut leat válljejuvvon nu, ahte dat ovddastit ráhkadusaidis ja šaddanbáikejuohkásemiidis bealis dábálaš stáhta ekonomiijageavahusas lean muoraid. Guovlluin lea muorabuvttadeami lassin maiddái earát dehálaš eanangeavahanhámit dego ovdamearkka dihtii áhpasmuhttin- ja turismageavaheapmi, eanadatárvvut ja Tulppios dáid lassin boazodoallu.
Rautavaara Maaselkä guovlu lea eanaš varas ja goike guolbba. Guovlu sisttisdoallá sihke lavdnjeeatnamiid (46 %) ja guolbaniid (54 %). Vuvddiid ahkeluohkkájuohkáseapmi guovllus lea hui dásses.
Suomussalmi Pirttivaara guovllus guokte goalmmátoasi lea vuovdeeana ja loahpat guorba ja buvttadahtikeahtas eana. Vuvddiin váldooassi lea goikkis dahje varas guolbba. Lavdnjeeatnamat guovllus leat 39 %, muhto daid vuovdeekonomalaš mearkkašupmi lea uhcánaš. Vuvddiid ahkeluohkkájuohkáseapmi lea dábálaččat 20-60 jagi.
Suovvaguoikka Tulppio guovllus vuovdeeana lea 75 % ja vuovddit leat eanaš goike guolbanat. Sullii goalmmátoassi guovllus lea klassifiserejuvvon árvvolaš jeagelguohtoneanan.Guovllu vuvddiid hálddašit beazit ja eará ahkeluohkát gávdnojit viehka dássidit.
Logijagiid čuovvun
Bissovaš šaddadeami áicanguovllut leat earenoamáš viidát. Čuovvunbadji lea 30 jagi ja bohtosiin raporterejuvvo unnimustá viđa jagi gaskkaid. Ovttasbarggu dahkkojuvvo ovttas máŋggain dutkamušlágádusaiguin.
Earenoamáščuozáhagain eará vuovdegeavaheapmi váikkuha čuohppamiidda
Vuovdedoalu earenoamáščuozáhagat leat lotnolasgeavahanvuovddit, maidda čuohcá stuorát áhpasmuhttingeavahan- dahje luondduturismajearaldat go dábálaččat dahje mat leat máŋggahámatvuođastis beales dahje eanadagaid beales earenoamáš árvvolaččat.
Dákkáraš earenoamášguovllut leat ovdamearkka dihtii Meahciráđđehusa vánddardan- ja áhpasmuhttinguovllut ja turismaguovddážiid lagašguovllut. Earenoamášguovlluin leage dábálaččat juoga eará váldoeanageavahanhápmi go vuovdedoallu ja guovlu lea ráddjejuvvon vuhtiiváldimin gažaldatvuloš eanageavahanhámi.
Vuovdedoallodoaimmaid perspektiivvas guovddáš ulbmilin lea seailluhit guhkes áigegaskkas čuozáhaga vuovdeláganvuođa dakkáražžan go čuozáhaga luondu gáibida. Ovdamearkka dihtii turisma- ja áhpasmuhttingeavahanguovlluin deaŧalamos lea suodjalit eanadaga, muhto nuppe dáfus maiddái luovvat ja bajásdoallat turisttaid dáfus buorre eanadagaid.
Čuohppamiid ja eará vuovdegieđahallama, mii dahkkojuvvo earenomášguovlluin, sáhttá sajuštit áiggálaččat ja maiddái nuppiid ektui nu, ahte guovllu earát eanageavahanhámit vuhtiiváldojuvvojit. Ovdamearkka dihtii turismaguovllu vuvddiid čuohppamiid sáhttá plánet dahkkojuvvot dalle, go guovllus lea ráfálaš.
Jagi 2014 álggus fápmui boahtán ođđa vuovdeláhka viiddida earenoamáščuohppamiid geavahanvejolašvuođaid. Earenoamášguovlluid čuohppanvuogit válljejuvvojit dan mielde, mii bálvala guovllu luonddu buoremusat. Dábálaččat válljejuvvojit čuohppanvuogit, main muoradaga mearri seailu vallján.