Vuovdedoallu

Meahciráđđehusa barggu ulbmil lea luonddu árvvu ja servodaga opmodaga vásttolaš ovddideapmi sohkabuolvvaid badjel. Stáhta eana- ja čáhceguovllut leat olles servodahkii árvvolaš opmodat, maid ávkkástallat ja dikšut, amas ii dat massit árvvus. Bargomet ii leat dušše seailluheapmi, muhto šaddadeapmi, lasiheapmi ja máŋggabealagiin dahken.

Oahpásmuva

Stáhta PEFC-sertifiserejuvvon lotnolasgeavahusvuvddiid dikšu Meahciráđđehusa vuovdedoallu Os, mii lea Meahciráđđehusa nieidafitnodat. 

Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os 

Vuovdedoalus fuolahat lotnolasgeavahusvuvddiin oktanaga muorabuvttadeamis, vuovdeváriid reahkkámis, luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteamis, áhpásmuhttinanu eavttuin sihke dálkkádatrievdama goahcamis ja dasa vuogáiduvvamis. Dát áššit leat luondduváriidplánemis, maid dahkat ovttas min čanusjoavkkuiguin ja guimmiiguin. Suvdilis vuovdedoallu ovddida máŋggabealat čehppodaga ja áššedovdi guimmiid. 

Muorra lea ođasmuvvi materiála ja dain sáhttá buhttet fossiila ávdnasiid. 

Muora álgovuođđu, dan duođašteapmi ja skáhppongehtegiid vásttolašvuohta lea earutkeahtes oassi vásttolašvuođabargomet. Stáhta vuovddit lea PEFC-sertifiserejuvvon ja Meahciráđđehusas lea muora álgovuođu čuovvunvuogádat. Meahciráđđehusa doaibmavuohkeráva doaimmaheaddjiide čatná guimmiid ja vuolleskáhppojeaddjiid vásttolaš ja ehtalaš doibmii. Raporteret rahpasit doaimmasteamet ja duvdit maiddái guimmiideamet čađačuovgi doibmii. 

Suvdilis vuovdedoallu Meahciráđđehusas 

Ekonomalaš suvdilvuohta. Meahciráđđehusa mihttobidjama vuođđu lea vuovdeváriid suvdilvuođas, badjesohkabuolvvaid ávkkástallamis. Dát oaivvilda, ahte vuovddit galget leat boahttevašge sohkabuolvvaid anus ovtta valljái, dearvvašlaš ja máŋggahámat hámis go dat dálge leat – dahje milloseappot vel buoret dásis. 

Lotnolasgeavahusvuvddiid ovdáneapmi nummiriiguin

Lotnolasgeavahusvuvddiid geavahanprinsihpat leat sohppojuvvon ovttas čanusjoavkkuiguin luondduváriidplánas. Daid mielde čuohppanplána stuorru dáláža 6,7 milj m3:s 7,6 miljon m3:ii jagi 2030 rádjai.

Lotnolasgeavahusvuvddiid jahkásaš stuorrun lea otnábeaivve 13 miljon m3. Jahkásaš čuohppanmearri leamašan sulaid 6 miljon m3.

Lotnolasgeavahusvuvddiid buoremus šaddanmuttus lean šaddadanvuovddit leat badjel bealli buot vuvddiin. Dát oidno 50-jahkásaš vuvddiid alimus mearrin ahkeluohkkájuohkášumis. Doaibmat nu, ahte ahkeluohkkájuohkášupmi šaddá dássedeappun 30 jagi áigge, dahjege vuovddit šaddet šumppasin ja boarrásut ahkeluohkát leat eanet.

Meahciráđđehusa čuohppanrehkenastimat gárvvistuvvojit ođđa vuovdevárredieđuid, áigedássiduvvon guovlluekonomalaš plánaid, eará eanageavahanhámiid buktán ráddjehusaid ja luondduváriidplánemis sohppojuvvon oktasaš doaibmalinnjemiid mielde. 

Ekologalaš suvdilvuohta. Buot stáhta lotnolasgeavahusvuovddit leat PEFC-sertifiserejuvvon. Vuovdesertifiserema vuođđun lea viiddis riikkaviidosaš ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggus sohppojuvvon doaibmavuohki ja olggobeale, sorjjasmeahttun beali bearráigeahčus. 

Sertifiserema lassin vuovdedoalu doaimma vuođđun leat, luondduváriidplánan, guovlluekologalaš plánen, láhkaásaheapmi, vuovdedikšunráva ja vuovdedoalu birasofelaš. Dálkkádatviissis vuovdedoalus gáhttet ja nanosmahttit čitnanjieluid ja -vuorkkáid buriin vuovdedikšuma ja ovddežiidikšuma vugiiguin. 

Ekonomalaš muorabuvttadeami bálddas dorvvastat vuvddiid luondduárvvuid alladási birasfuolahemiin. Birasfuolaheapmi dahká gollosa, mii álgá dutkamuššii vuođđuduvvan rávvagiin ja skuvlejumis, ovdána fuolalaš plánemii das vásttolaš ollašuhttimii. Čuovvut vuovdedoalu birasváikkuhusaid jeavddalaččat.  

Sosiála suvdilvuohta. Dálá dego boahttevaš sohkabuolvvat galget beassat návddašit vuvddiin ja daid buktán áhpásmuhttin- ja ekonomalaš ávkkiin. Vuvddiin dáhpáhuvvá muorarádjama lassin olu earáge: meahcásteapmi, vánddardeapmi, murjjiid čoaggin ja oažžut ealáhusa ovdamearkan turismabálvalusain ja boazodoalus. Dan dihtii hállat lotnolasgeavahusvuvddiin. 

Meahciráđđehusa vuovdedoalu sosiála ovddasvástádussii gullet vuordámušaid oktiiheiveheapmi, barggu addin, bargodorvvolašvuohta, vásttolaš bálvalusskáhppomat, meahccegeaidnofierpmádaga bajásdoallan ja fuolalaččat plánejuvvon sierračuohppamat, mainna dorvvastat earret eará turismačuozáhagaid ja eanadagaid. 

Vuovdedoallu ovtta siiddus (suomagillii)

Vuovdedoalu servodatlaš ávkkit -factsheet (pdf)

Máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi vuovdedoalus -factsheet (pdf)

Kultuvrralaš suvdilvuohta. Suomas vuovddi ja kultuvrra ii sáhte earuhit nubbi nuppis. Vuovdedoalus kultuvrralaš suvdilvuohta lea áddejupmi luonddu ja olbmo vuorrováikkuhusas ja lundui gullevaš árvvuin ja jurddaguottuin. 

Vuovddit leat maiddái dievva historjjá. Lotnolasgeavahusvuvddiid kulturárbečuozáhagat leat inventerejuvvon vuđolaččat, man dihtii kulturárbečuozáhagaid sáhttá seastit buot vuovdedoalu doaimmain. 

Dahkat buresbirgejumi lotnolasgeavahusvuvddiin

Vuvddiin dahkat muorarádjama lassin olu earáge: stáhta vuvddiin lea meahcásteapmi, vánddardeapmi, murjjiid čoaggin ja ealáhusa oažžun ovdamearkan turismabálvalusain ja boazodoalus. Dan dihtii hállat lotnolasgeavahusvuvddiin

Ná doaibmat

Plánet doaibmamet fuolalaččat

Ávkkástallat áiggedási dieđu luondduváriin ja daid suvdilis ávkkástallandásis. Váldit vuhtii muorarádjama ja ođastandoaimmaid váikkuhusaid lundui, dálkkádahkii ja guovllu eará ávkkástalliid eallimii

Dorvvastat vuvddiid máŋggahámatvuođa ja dearvvašvuođa

Gánnáhahtti muorabuvttadeami bálddas dorvvastat vuvddiid máŋggahámatvuođa ja dearvvasvuođa ja ekosystemabálvalusaid. Válljet juohkehaš vuovdái dasa heivvolaš gieđahallanvuogi. Buot molssaeavttuin fuolahat ođđa, dearvvaš vuovddi šaddamis.

Fuolahat vuvddiid luondduárvvuin

Mihttomearrámet lea bissehit máŋggahámatvuođa geahppáneami stáhta eatnamiin. Čoavddagažaldat vuvddiid máŋggahámat suodjaleamis lea ekonomiijaanus lean vuvddiid gieđahallan. Luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi ja ovddideapmi lea deaŧalaš oassi min vuovdedoalus.

Gáhttet čitnanjieluid ja -vuorkkáid

Mihttomearrámet lea stáhta eatnamiid čitnanjieluid ja –vuorkkáid gáhtten ja nanosmahttin buori vuvddiiddikšuma ja ovddežiidikšuma vugiin. Dálkkádatvissis vuovdedoalus beavttálmahttit čina čatnama ja vurkema vuovdedoallodoaimmaiguin.

Leat luohtehatti muorragávpeguoibmi

Mis leat guhkes árbevierut muorragávppašeamis. Alladási ođasmuvvi ávdnasa buvttadeapmi áššehasa dárbbuide lea midjiide dehálaš. Leat čatnasan PEFC-sertifiserema kritearaide.

Čatnasat bargoveaga ja agoartaváldiid buresbirgejupmái

Iežas bargoveaga lassin buvttadat barggu báikkálaš fitnodatdoalliide miehtá Suoma, Dorvvolaš bargobiras lea midjiide dehálaš buot dilálašvuođain ja diliin.