Turismabálvalusat suodjalanguovlluin

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat bajásdoallá luonddusuodjalan- ja vánddardanguovlluid vuođđobálvalusaid stáhta eatnamiin ja čáziin. Bálvalusat leat priváhta áššehasaide nuvttá, muhto fitnodagat galget máksit daid geavaheamis geavahanbuhtadusa, mii mearrašuvvá áššehasa mielde.

Ovttasbarggu vuosttamuš ulbmilin lea dáhkidit turismma suvdilisvuođa sihke guovllu luonddu- ja kulturárvvuid seailuma. Oassin ovttasbargosoahpamuša fitnodagat čatnasit doaibmat suvdilis turismma vuođđojurdagiid mielde álo, go doaibman čuohcá Luonddubálvalusaid hálddašan čuozáhagaide. Lassin háhpohallojuvvo sihke ovttasbargofitnodagaid ja suodjalanguovlluid dovddusvuođa ja geasuhusfámolašvuođa  lasiheami. Ovttasbarggu ulbmilin lea maiddái ovddidit buvttagárgema ja gulahallama ja bálvalit oktasaš áššehasaid nu bures go vejolaš.

Soahpamuštiippat ja mávssut

Turismma fitnodatdoaimma hárjeheapmi gáibida álo soahpamuša, go dat čuohcá guovlluide, main leat máđijat, vuoiŋŋastansajit dahje earát vánddardanráhkadusat ja go fitnodaga doaibman dorjjoda dáidda vánddardanráhkadusaide. Luonddubálvalusaid ulbmilin lea ovttasbargosoahpamuša gárvvisteapmi álo, go fitnodat geavaha jeavddalaččat suodjalan-, meahcce- dahje suodjalanprográmmaguovllu doaimmainis dahje muđui profilere doaimmas daidda.

Geavahusas leat guovttelágan ovttasbargosoahpamušat:

  • Ovttasbargosoahpamuš geavahanvuoigatvuođa luobadeami haga (nuvttá)
  • Ovttasbargosoahpamuš, mii sisttisdoallá geavahanvuoigatvuođa luobadeami (mávssuvuollásaš).

Ovttasbargosoahpamuš geavahanvuoigatvuođa luobadeami haga guoská dilálašvuođaid, main fitnodatdoalli ii geavat doaimmainis Meahciráđđehusa bajásdoallan vánddardaninfra  muhto ovdamearkka dihtii muitala áššehasaide Meahciráđđehusa čuozáhagain. Dábálaččat dákkáraš soahpamušat dahkkojuvvojit omd. idjadan- dahje restoráŋŋafitnodatdolliiguin.

Geavahanmáksu 1.1.2024

Ovttasbargosoahpamuša haddi čoahkkana soahpamuša vuođđomávssus olles soahpamušbaji (80 € + álv) ja jahkásaš geavahanmávssuid haddecehkiid mielde. Jus fitnodagas lea jo fámus lean soahpamuš, vuođđomávssu ii dárbbaš máksit ođđasit.

Bálvalanrusttegiid geavahanmáksu lea juhkkojuvvon cehkiide árvvoštallojuvvon jahkásaš áššehasmeari mielde. Máksokategoriijat leat:

  • 0-50 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 60 euro + álv 24 % / jahki
  • 51-200 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 240 euro + álv 24 % / jahki
  • 201-500 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 600 euro + álv 24 % / jahki
  • 501-1000 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 1130 euro + álv 24 % / jahki
  • 1001-2000 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 2260 euro + álv 24 % / jahki
  • 2001-3000 áššehasa/jahki: Geavahanmáksu 3750 euro + álv 24 % / jahki 
  • Badjel 3000 olbmo badjel mannan meriin haddi ráđđádallo sierra.

Jus doaibma lea geardelunddot, ii ovttasbargosoahpamuša leat jierpmálaš gárvvistit.
Dalle fitnodat máksá 75 € + álv sturrosaš mávssu Eräluvat.fi-bálvalussii.

Dáhpáhusaid ordnen ja gohtten Meahciráđđehusa hálddašan eatnamiin

Meahciráđđehusa luonddusuodjalanguovlluide dahje lotnolasgeavahanvuvddiide plánejuvvon dáhpáhusain ja meahcis idjadeamis galgá dahkat almmuhusa Meahciráđđehussii.

Lassedieđut

Turismma oktavuođaolbmot Luonddubálvalusain

Suomen kartta, joka jaettu kahdeksaan osaan ja numeroitu 1-8. Eri osiin liittyvät alueiden nimet ja yhteyshenkilöt löytyvät leipätekstistä.

Šleađgapoastačujuhusat leat hámis: ovdanamma.sohkanamma@metsa.fi

Telefonnummiriid gávnnat oktavuođaohcamis.

Lappi

1. DUOTTAR-LAPPI: Gihttel, Kolari, Muoná, Eanodat ee. Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci ja Giehtaruohttasa meahcceguovlu:  Manne Martikainen ja Ritva Saarensalmi. 
2. DAVVI-SÁPMI: Anár ja Ohcejohka (ee. Leammi álbmotmeahcci, meahcceguovllut, Anár vánddardanguovlu), Urho Kekkonen álbmotmeahcci: Aini Magga ja Marja Männistö.
3.EARÁ LAPPI JA LULLI-LAPPI: Roavvenjárga (ee. Napapiiri vánddardanguovlu, Auttiköngäs), Giepma, Giemaeana, Simo (ee. Martimoaapa), Tervola, Ranua, Badjeduortnus (Aavasaksa), Pello (ee. Miekojärvi), Salla (ee. Salla álbmotmeahcci); Pelkosenniemi, Giemajávri, Soađegilli (ee. Pyhä–Luosto álbmotmeahcci), Suovvaguoika: Katja Blomberg.

Davvebađaeana ja Kainuu

4. DAVVEBAĐAEANA (ee. Rokua, Hailuoto, Liminganlahti, Kalajoki, Mearrabađa álbmotmeahcci): Irja Leppänen; (Syöte) Annu Tuohiluoto.
5. KAINUU JA KOILLISMAA NUORTAOASSI: Guossán, Taivalkoski, Posio (ee. Oulanka ja Riisitunturi álbmotmeahcit, Korouoma), Suomussalmi (ee. Hossa álbmotmeahcci): Venla Karkola.
Kuhmo, Sotkamo (ee. Hiidenportti álbmotmeahcci): Eeva Pulkkinen.

Riddu Vaasas Kotkai

6. RIDDU:
Mearačotta ja Lulli-Bađaeana (ee. Mearačoddaga máilmmiárbečuozáhat): Tuija Warén.
Satakunta ja Áitosaš-Suopma (ee. Suologuovlomeara, Teijon, Kurjenrahkan, Čielgemeara ja Puurijärven–Isonsuon álbmotmehcit ja Kuusiston bismašloahta bázahusat): Laura Lehtonen.
Oarje-Uusimaa (ee. Tammisaari álbmotmeahcci, Raasepori šloahttabázahusat ja Dagmarinlähde): Anne Muuri.
Oaivegávpotguovlu (ee. Sipoonkorpi ja Nuuksio álbmotmeahcit, Meiko, Porkkala, Vallisaari): Liisa Neuvonen. 
Kymenlaakso ja Nuorta-Uusimaa (ee. nuorta-Suomaluovtta ja ja Valkmusa álbmotmeahcit, Langinkoski, Svartholma, Porvoo Iso Linnamäki): Pekka Koponen.

Gaska-Suopma, Pirkanmaa ja Häme

7. PIRKANMAA: Pirkanmaa ja Nuortabađaeatnama siseana (ee. Seitseminen, Helvetinjärvi, Lauhanvuori, Kauhaneva–Pohjankangas álbmotmeahcit, Hämeenkangas, Lauhanvuori Geopark -guovlu ): Johanna Väkeväinen. Isojärvi álbmotmeahci: Maija Mikkola.
KANTA- JA PÄIJÄT-HÄME: (ee. Liesjärvi ja Torronsuo álbmotmeahcit, Päijänne, Evo ja Aulanko): Titta Jylhänkangas. 
GASKA-SUOPMA: (ee. Mátta-Konnevesi, Pyhä-Häkki, Salamajärvi ja Leivonmäki álbmotmeahcit) ja Isojärvi álbmotmeahci (Pirkanmaa): Maija Mikkola.

Davvi-Gárjil, Savo ja Mátta-Gárjil

8. DAVVI-GÁRJIL JA MÁTTA-SAVO, MÁTTA-GÁRJIL (ee.Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi ja Linnansaari álbmotmeahcit, Ruunaa vánddardanguovlu, Punkaharju ja Siikalahti ): Raisa Tiilikainen. 
DAVVI-SAVO, MÁTTA-GÁRJIL JA MÁTTA-SAVO: (ee. Repovesi ja Tiilikkajärvi álbmotmeahcit, Puula–Kyyvesi ja Neitvuori–Luonteri): Sanna-Kaisa Rautio.