Turismabálvalusat suodjalanguovlluin

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat bajásdoallá luonddusuodjalan- ja vánddardanguovlluid vuođđobálvalusaid stáhta eatnamiin ja čáziin. Bálvalusat leat priváhta áššehasaide nuvttá, muhto fitnodagat galget máksit daid geavaheamis geavahanbuhtadusa, mii mearrašuvvá áššehasa mielde.

Ovttasbarggu vuosttamuš ulbmilin lea dáhkidit turismma suvdilisvuođa sihke guovllu luonddu- ja kulturárvvuid seailuma. Oassin ovttasbargosoahpamuša fitnodagat čatnasit doaibmat suvdilis turismma vuođđojurdagiid mielde álo, go doaibman čuohcá Luonddubálvalusaid hálddašan čuozáhagaide. Lassin háhpohallojuvvo sihke ovttasbargofitnodagaid ja suodjalanguovlluid dovddusvuođa ja geasuhusfámolašvuođa  lasiheami. Ovttasbarggu ulbmilin lea maiddái ovddidit buvttagárgema ja gulahallama ja bálvalit oktasaš áššehasaid nu bures go vejolaš.

Soahpamuštiippat ja mávssut

Turismma fitnodatdoaimma hárjeheapmi gáibida álo soahpamuša, go dat čuohcá suodjalanguovlluide, main leat máđijat, vuoiŋŋastansajit dahje earát vánddardanráhkadusat ja go fitnodaga doaibman dorjjoda dáidda vánddardanráhkadusaide. Luonddubálvalusaid ulbmilin lea ovttasbargosoahpamuša gárvvisteapmi álo, go fitnodat geavaha jeavddalaččat suodjalan-, meahcce- dahje suodjalanprográmmaguovllu doaimmainis dahje muđui profilere doaimmas daidda.

Geavahusas leat guovttelágan ovttasbargosoahpamušat:

  • Ovttasbargosoahpamuš geavahanvuoigatvuođa luobadeami haga (nuvttá)
  • Ovttasbargosoahpamuš, mii sisttisdoallá geavahanvuoigatvuođa luobadeami (mávssuvuollásaš).

Ovttasbargosoahpamuš geavahanvuoigatvuođa luobadeami haga guoská dilálašvuođaid, main fitnodatdoalli ii geavat doaimmainis Meahciráđđehusa bajásdoallan vánddardaninfra  muhto ovdamearkka dihtii muitala áššehasaide Meahciráđđehusa čuozáhagain. Dábálaččat dákkáraš soahpamušat dahkkojuvvojit omd. idjadan- dahje restoráŋŋafitnodatdolliiguin.

Go fitnodat doalvu jeavddalaččat áššehasaidis čuozáhagaide, main leat Meahciráđđehusa bajásdoallan vánddardanbiergasat, dat dárbbaša ovttasbargosoahpamuša, mii sisttisdoallá geavahanvuoigatvuođa luobadeami. Dalle ovttasbargosoahpamuša haddi čoahkkana soahpamuša vuođđomávssus oppa soahpamušbajis (60 € + alv) sihke áššehas- ja beaiveguovdasaš geavahanmávssus (1,22 + álv/aššehaš/beaivi). Juos doaibman dáhpáhuvvá dušše oktii, ii ovttasbargosoahpamuša gánnet gárvvistit. Dalle fitnodat máksá veháš stuorát geavahanmávssu (1,5 + álv/áššehas/beaivi.

Geavahanmávssut čađahuvvojit ovddalgihtii Eräluvat.fi-siiddu bokte. Soahpamušfitnodagaid oasis rehkegiid máksin dáhpáhuvvá rehketbajiid mielde, ja fitnodagat main ii leat soahpamuš mákset geavahanbuhtadusa oastima oktavuođas.

Lassedieđut

Turismma oktavuođaolbmot Luonddubálvalusain

Suomen kartta, joka jaettu kahdeksaan osaan ja numeroitu 1-8. Eri osiin liittyvät alueiden nimet ja yhteyshenkilöt löytyvät leipätekstistä.

Šleađgapoastačujuhusat leat hámis: ovdanamma.sohkanamma@metsa.fi

Telefonnummiriid gávnnat oktavuođaohcamis.

Lappi

Lappi

1. DUOTTAR-LAPPI: Gihttel, Kolari, Muoná, Eanodat ee. Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci ja Giehtaruohttasa meahcceguovlu.  Ritva Saarensalmi 
2. DAVVI-SÁPMI: Anár, Ohcejohka ja Urho Kekkonen álbmotmeahcci.  Aini Magga
3.EARÁ LAPPI JA LULLI-LAPPI: Roavvenjárga (ee. Napapiiri vánddardanguovlu, Auttiköngäs),  Pelkosenniemi, Giemajávri, Soađegilli (ee. Pyhä-Luosto álbmotmeahcci), Salla, Suovvaguoika, Giepma, Giemaeana, Simo (ee. Martimoaapa), Tervola, Ranua, Badjeduortnus (Aavasaksa), Pello (ee. Melkojärvi). Katja Heikkinen, Eila Pesonen.

Davvebađaeana ja Kainuu

4. DAVVEBAĐAEANA: (ee. Syöte, Rokua, Hailuoto, Liminganlahti, Kalajoki, Mearrabađa álbmotmeahcci): Irja Leppänen.
5. KAINUU JA KOILLISMAA NUORTAOASSI: Guossán, Taivalkoski, Posio (ee. Oulanka ja Riisitunturi álbmotmeahcit, Korouoma), Suomussalmi (ee. Hossan kansallispuisto): Venla Karkola
Kuhmo, Sotkamo (ee. Hiidenportti álbmotmeahcit): Eeva Pulkkinen

Riddu Vaasas Kotkai6. RIDDU:
Mearačotta ja Lulli-Bađaeana (ee. Mearačoddaga máilmmiárbečuozáhat): Tuija Warén.
Satakunta ja Áitosaš-Suopma (ee. Suologuovlomeara, Teijon, Kurjenrahkan, Čielgemeara ja Puurijärven-Isonsuon álbmotmehcit ja Kuusiston bismašloahta bázahusat): Laura Lehtonen
Oarje-Uusimaa (ee. Tammisaari álbmotmeahcci, Raasepori šloahttabázahusat ja Dagmarinlähde): Anne Muuri
Oaivegávpotguovlu (ee. Sipoonkorpi ja Nuuksio álbmotmeahcit, Meiko, Porkkala, Vallisaari): Joel Heino 
Kymenlaakso ja Nuorta-Uusimaa (ee. nuorta-Suomaluovtta ja ja Valkmusa álbmotmeahcit, Langinkoski, Svartholma, Porvoo Iso Linnamäki): Carina Wennström

Gaska-Suopma, Pirkanmaa ja Häme7. PIRKANMAA: Pirkanmaa ja Nuortabađaeatnama siseana (ee. Seitseminen, Helvetinjärvi, Lauhanvuori, Kauhaneva-Pohjankangas álbmotmeahcit, Hämeenkangas, Lauhanvuori Geopark -guovlu ): Sari Airas
KANTA- JA PÄIJÄT-HÄME: (ee. Liesjärvi ja Torronsuo álbmotmeahcit, Päijänne, Evo ja Aulanko): Titta Jylhänkangas 
GASKA-SUOPMA: (ee. Mátta-Konnevesi, Pyhä-Häkki, Salamajärvi, Leivonmäki ja Isojärvi álbmotmeahcit): Maija Mikkola

Davvi-Gárjil, Savo ja Mátta-Gárjil

8. DAVVI-GÁRJIL JA DAVVI-SAVO (ee.Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi ja Tiilikkajärvi álbmotmeahcit): Kyösti Tuhkalainen 
MÁTTA-GÁRJIL JA MÁTTA-SAVO: (ee. Linnansaari, Kolovesi ja Repovesi álbmotmeahcit): Sanna-Kaisa Rautio