Politihkat

Deháleamos min vásttolašvuođa stivren politihkkamet leat Vásttolašvuođapolitihkka ja Biraspolitihkka. Dat leat olles konseartna guoskevaš strategalaš linnjemat, maid Meahciráđđehusa stivra nanne.

Politihkain meroštallat Meahciráđđehusa vástosurggiid ja ovttadagaid oktasaš doaibmama guovlluid, oktavuođa strategiijai ja dan ollašuhttimii, váldomihttomeriid, guovddáš prinsihpaid, váldorollaid ja ovddasvástádusaid ja raporterenmeannudemiid.

Vásttolašvuođapolitihkka

Vásttolašvuođapolitihkka buvttaduvvui oassin vásttolašvuođaprográmmas ja dat dohkkehuvvui Meahciráđđehusa stivrras jagi 2019.

Váldomihttomearit

Vásttolašvuohta lea oassin buot min doaimmaideamet. Dat lea integrerejuvvon min strategiijai sihke jođiheapmái, doibmii ja ovddideapmái.

Vásttolašvuohta oaivvilda mis mihttomearálaš barggu ja ovddideami ovttas suvdilut, vásttolut, dásseárvvolit ja ovttaveardáseabbo boahttevuođa beales.

Stáhta eana- ja čáhceguovlluide čuhcet máŋggalágan ávkkástallandárbbut, main lea ekologalaš, kultuvrralaš, sosiála ja ekonomalaš váikkuhusat. Figgat doaimmasteamet heivehit suvdilit ja vásttolaččat oktii dáid dárbbuid dainna lágiin, ahte dat leat ávkin olbmuide, servodahkii ja lundui buoremus vejolaš lági mielde.

Doaibmat vásttolaš organisašuvdna ja váldit vuhtii doaibmamet váikkuhusaid buot sajiin, gosa dat čuhcet.

Leat aktiivvalaš servodatlaš váikkuheaddji ja ovddidat vásttolaš doaimma ovttas min áššehasaiguin, guimmiiguin ja čanusjoavkkuiguin.

Guovddáš prinsihpat

​​Jođiheapmi, olbmot, servodat ja biras lea vásttolašvuođaprográmmamet deaddočuoggát

Meahciráđđehusa vásttolašvuođabarggu stivrejit vásttolašvuođapolitihkka, vásttolašvuođaprográmma ja doaibmavuohkeráva (Code of Conduct), main leat govviduvvon guovddáš vásttolašvuođa prinsihpat, rávvagat ja mihttomearit. Movttiidahttit min čanusjoavkkuidváldit vuhtii ja gudnejahttit min doaibmavuohkerávvaga. Gáibidat min doaimmaheaddjiin čatnašumi doaibmavuohkerávvaga eavttuide, dego olmmoš- ja bargovuoigatvuođa- ja birasgeatnegasvuođaide (Supplier Code of Conduct).

Doaibmamet vuođđun leat riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon vásttolašvuođarávvagat ja vuođđojurdagat, dego ON:id Suvdilis Ovdáneami doaibmaprográmma (Agenda 20230) sihke ON:id fitnodagaid ja olmmošvuoigatvuođaid guoskevaš láidejeaddji prinsihpat. Čanusjoavkkuideamet ožžojuvvon oainnuid vuođul buvttaduvvon deaŧalašvuođaanalysa dahká vásttolašvuođaprográmmamet váibmosa.

Jođihat ja doaibmat ehtalaččat. Gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid. Sihkkarastit vuoiggalaš ja dássebealát doaimma ja meannudeami. Eat dohkket olggušteami, givssideami dahje heađušteami.

Váldit vuhtii dálkkádatváikkuhusaid, dálkkádatrievdamii vuogáiduvvama, luonddu máŋggahámatvuođa sihke suvdilis ekonomiija ja barggolašvuođa buot doaimmain.

Buvttadat stáhtii ekonomalaš ja servodatlaš árvvu. Ekonomalaš árvu boahtá stáhtii boahtán sisaboađu máksimis ja fitnodatdoaimma opmodaga guhkes áigegaskka buvttadanvejolašvuođaid ovddideamis. Servodatlaš árvu šaddá almmolaš hálddahusdoaimmaid doaimma, fitnodatdoaimma ja fitnodatdoaimmas vuhtii váldojuvvon almmolaš servodatlaš geatnegasvuođaid oktasašváikkuhusas. Meahciráđđehusa doaimmas lea fuomášahtti váikkuhus guovlluekonomiijai ovttasbargofitnodagaid ja báikkálaš áššehasgaskavuođaid bokte.

Earuhat vásttolašvuođa dáfus deaŧaleamos surggiid min doaimmas ja daidda gullevaš riskkaid, maid hálddašat oassin min riskkaidhálddašanvuogádagas. Bearráigeahččat vásttolašvuođa čuovvuma ja ollašuvvama ja álgit dárbbu mielde doaimmaide, mat divvot dili.

Váldorollat ja -ovddasvástádusat

Meahciráđđehusa stivra vástida vásttolašvuođa jođiheami ordnemis ja integreremis oassin strategiijai. Stivra dohkkeha Meahciráđđehusa vásttolašvuođapolitihka.

Váldohoavda vástida vásttolašvuođa jođiheamis ja ollašuhttimis Meahciráđđehusas.

Meahciráđđehusa jođihanjoavku ásaha oktasaš strategalaš vásttolašvuođamihttomeriid ja vástida daid ollašuhttimis iežaset vástosurggiin.

Gulahallanhoavda vástida vásttolašvuođaproseassas.

​Vásttolašvuođajoavku doaibmá gulahallanhoavda áššedovdidoarjjan vásttolašvuođabarggus. Joavku vástida vásttolašvuođa koordineremis, ovddideamis ja gulahallamis Meahciráđđehusas. Joavkkus leat vástosurggiid nammadan áššedovdit.

Juohke Meahciráđđehusa bargi vástida das, ahte vásttolašvuohta ollašuvvá su barggus.

Vástosuorggit sihkkarastet, ahte meahciráđđehusa vásttolašvuođaprinsihpat oidnojit doaimmas áššehasaiguin, guimmiiguin, doaimmaheaddjiiguin ja eará čanusjoavkkuiguin

Vásttolašvuođapolitihkka árvvoštallojuvvo ainjuo strategiijabajiid gaskkaid ođđasit ja beaiváduvvo dárbbu mielde. Vásttolašvuohta ovddiduvvo ovttas áššehasaiguin, gummiiguin ja čanusjoavkkuiguin.

Raporterenmeannudeapmi

Čoaggit jahkásaččat dieđu vásttolašvuođamihttomeriid ja daidda gullevaš mihttomeriid ollašuhttimis. Vástosuorggit raporterejit bohtosis jeavddalaččat sihke iežaset jođihanjoavkkuin ja Meahciráđđehusa jođihanjoavkkus ja stivrras.

Almmustahttit bohtosiid min jahke- ja vásttolašvuođamuitalusas, Almmolaš servodatlaš geatnegasvuođat -raporttas ja dieđihat dain aktiivvalaččat.

Biraspolitihkka

Biraspolitihkka beaiváduvvui Meahciráđđehusa stivrra mearrádusain juovlamánus 2019.

Váldomihttomearit

Ávkkástallat, dikšut ja suodjalat min hálddus lean stáhta eana- ja čáhceopmodaga. Doaibmat suvdilit, hárjehat fitnodatdoaimma servodatlaš geatnegasvuođaid rámmaid siste ja dikšut Meahciráđđehussii mearriduvvon almmolaš hálddahusdoaimmaid.

Árvvuideamet ja strategiijamet mielde oktiiheivehat stáhta eatnamiidda čuohcán vuordámušaid vásttolaččat ja vuorrováikkuhusain. Doaibmamet boađusin lea stáhta eatnamiid buoremus suvdilis ávki oppa servodahkii. Biologalaš máŋggahámatvuođa seailluheapmi ja dálkkádatviissis doaibma leat min strategiijalaš mihttomearit.

Meahciráđđehus čuovvu doaimmastis ISO 14001 standárdda mielde sertifiserejuvvon birasvuogádaga ja dát biraspolitihkka vuođđuduvvá dan standárdda gáibádusaide.

Biraspolitihkka gokčá oppa Meahciráđđehusa doaimma.

Guovddáš mihttomearit

Doaibmamet ovddideami vuođđun leat Meahciráđđehusa oktasaš árvvut, strategiija ja vásttolašvuohta, mii sisttisdoallá juohkehačča persovnnalaš ovddasvástádusa birasáššiid bistevaš buorideamis. Oktasaš mihttomearrámet lea ekologalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš suvdilisvuođa oktiiheiveheapmi. Čuovvut birasáššiid ja –treanddaid ovdáneami, ja figgat leat bálggesčuolli suvdilis ovdáneamis.

Njuolggadusaid čuovvun lea Meahciráđđehusa buot doaimma vuolggačuokkis ja ásaha doibmii unnimusdási. Ovddidat Suoma riikkaidgaskasaš birassoahpamušaid ollašuvvama (suomagillii). Vásttolašvuohta lea guovddáš oassi min doaimmas ja ovddideamis. Doaibmavuohkeráva ja doaimmaheaddjiid doaibmavuohkeráva konkretiserejit bargoveaga ja doaimmaheaddjiid vásttolaš doaimma ja rolla birrasa ektui. Čuovvut doaimmas várrugasvuođaprinsihpa birrasii váikkuhan doaibmabijuid bokte. Doarjut álgagiid, mat ovddidit viidát vásttolašvuođa luondduváriid ávkkástallamis. Ovddidat birasustitlaš doaibmavugiid ja teknologiija ovddideami ja atnui váldima. Vuovdedoalus čuovvut PEFC-vuogádaga vuovdesertifiserema standárddaid ja birasofelažžamet.

Ásahat jahkásaččat strategalaš birasmihttomeriid, mat dahket standárdda mielde vuođu Meahciráđđehusdásis ja vástosurggiid birasáššiid ovddideapmái. Meahciráđđehusa strategalaš birasmihttomearit leat gávnnahuvvon dán politihka maŋimuš čuoggás.

Meahciráđđehusa doaimma eanemus mearkkašahtti birasviŋkilat laktásit luondduváriid ávkkástallamii, giddodagaid ovddideapmái, luonddu máŋggahámatvuođa bajásdoallamii, čáziid suodjaleapmái ja eanadatdikšumii. Árvvoštallat doaibmamet birasviŋkiliid ja -riskkaid jahkásaččat. Birasváikkuhusaid hálddašeapmin ja birasdikšuma bissovaš buorideapmin gárvvistat birasmihttomeriid, -rávvagiid ja čuovvunvugiid. Oktiiheivehat stáhta eatnamiidda ja čáziide čuohcán vuordámušaid ja ovddidat doaibmamet vuorrováikkuhusas čanusjoavkkuiguin, guimmiiguin ja báikkálaš ássiiguin. Bargoveahkamet ja soahpamušfitnodatdoalliid dieđuid ja dáidduid birasáššiin ovddidat ja čuovvut jeavddalaččat.

Rollat ja ovddasvástádusat

Meahciráđđehusa stivra vástida birasáššiid jođiheami ordnemis ja integreremis oassin doaimma. Stivra dohkkeha Meahciráđđehusa biraspolitihka ja mearrida birasvuogádaga sertifiserema viidodagas.

Váldohoavda vástida birasáššiid jođiheamis ja ollašuhttimis Meahciráđđehusas.

Meahciráđđehusa jođihanjoavku dárkkista birasvuogádaga doaibmama ja gárvvista biraspolitihka ja čuovvovaš jagi birasmihttomeriid stivra gieđahallamii.

Juohkehaš vástosuorgi vástida iežas doaimmas birasáššiin.

Meahciráđđehusa birasjoavkkut gárvvistit birasvuogádaga guoskevaš áššiid Meahciráđđehusa stivrii, jođihanjovkui ja vástosurggiid jođihanjoavkkuide sihke vástidit birasvuogádaga ollašuhttima jođiheamis, čuovvumis ja ovddideamis. Ovddidanhoavda doaibmá Meahciráđđehusa birasjoavkku sátnejođiheaddjin ja buktá ovdan áššiid jođihanjovkui ja stivrii. Birasjoavku dahká lagaš ovttasbarggu Meahciráđđehusa vásttolašvuođajoavkkuiguin.

Juohkehaš Meahciráđđehusa bargi ollašuhttá dán biraspolitihka ja birasvuogádaga rávvagiid iežas barggus.

Raporterenmeannudeapmi ja birasvuogádaga ovddideapmi

Meahciráđđehus ovddida bissovaččat birasvuogádagas vai sáhttá buoridit birassuodjaleami dási. Meahciráđđehus čuovvu, mihtida, analysere ja árvvoštallá birassuodjaleami dásis sihke árvvoštallá siskkáldas ja olgguldas auditeremiiguin ja dárkkistusain birasvuogádaga doaibmama. Meahciráđđehusa jođihanjoavku dárkkista birasvuogádaga jahkásaččat dan sihkkarastima várás, ahte dat leai heivvolaš, jierpmálaš ja váikkuheaddji. Meahciráđđehusa dárkkistus čohkkejuvvo vástosurggiid dárkkistusaid vuođul. Dieđihan rahpasit doaibmamet ekonomalaš, ekologalaš ja servodatlaš bohtosiin, birasváikkuhusain ja birrasa suodjaleami dási nuppástusain.

Meahciráđđehusa strategalaš birasmihttomearit

  • Biologalaš máŋggahámatvuođa seailluheapmi ja ovddideapmi
  • Dálkkádatrievdan, dasa ráhkkaneapmi ja dan goahcan