Turismaovttasbargu
Háliidat, ahte fiinna lundomet fállán eallámušat leat buhkaid olámuttus. Háliidat maiddái, ahte turisma lea vásttolaš ja suvdilis. Dikšut Suopma-brandda deháleamos ovttaskas ášši, luonddu, ja vástidat das, ahte luondu seailu boahttevašge sohkabuolvvaid návddašeapmái.
Turismma šaddan ja dan riikkaidgaskasažžan rievdan oidnojit earret eará turismahuksema ealáskeapmin, ođđa, turismii heivvolaš guovlluid ohcamis ja lassánan galledeaddjimeriin álbmotmehciin ja vánddardanguovlluin
Turisma ja vánddardeapmi leat Meahciráđđehussii hui dehálaš doaibmagieddi, masa gávdnojit máŋggat geahččančiegat min máŋggabealat organisašuvnnas:
- Vástidat álbmotmehciid ja eará luonddusuodjalanguovlluid ja stáhta vánddardanguovlluid turismainfras.
- Dahkat vejolažžan meahcásteami, guolásteami ja meahccejohtalusa stáhta eatnamiin ja čáziin.
- Lávvaplánet, vuovdit ja láigohat stáhta guovlluin duktásajiid turismafitnodagaid ja priváhta olbmuid atnui.
- Lotnolasgeavahusvuovdámet fállet máŋggalágan vejolašvuođaid fitnodatdoalliide ja riikkavuložiidda. Váldooassi stáhta eatnamiid turismafitnodatdoaimmas ja -máđijain leatge vuovdedoalloguovlluin.
Mihttomearrámet lea ovddidit stáhta eatnamiin lea turismaguovlluid bálvalusaid dan láhkai, ahte dat bukte buresbirgejumi olbmuide ja fitnodagaidege: dearvvašvuođa ja buresbirgejumi báikkálaš ássiide ja turisttaide, buriid doaibmaeavttuid fitnodatdoalliide ja ekonomalaš buresbirgejumi oppa guvlui. Midjiide eandalii dehálaš lea dahkat dáid suvdilit ja vásttolaččat. Leat mielde ovddideamen vásttolaš turismma ja čuovvut jeavddalaččat turismma suvdilvuođa ollašuvvama.