Riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Meahciráđđehus oassálastá aktiivvalaččat doaibmansuorggis riikkaidgaskasaš ovttasbargui. Ná mii sáhttit váikkuhit suorggi ovdáneapmái viidáseappot go dušše beare Suomas ja oažžut árvvolaš dieđu earáid riikkaid buorre láhttenvugiin ja ovddidanjođuin, mat váikkuhit maiddái Meahciráđđehusa doaibmanbirrasii.

Riikkaidgaskasaš doaibmamis mii ovddastit juogo iežamet dahje Suoma iehčanas stáhta. Earenoamážit Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat doaibmá Suoma birashálddahusa ovddasteaddjin stáhtaid ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid ovttasbarggus.

Mii doarjut ja ollašuhttit áššedovdiorganisašuvdnan Suoma riikkaidgaskasaš čatnasumiid dego Biodiversitehtasoahpamuša, masa Suopma lea čatnasan iežas našuvnnalaš strategiija ja doaibmanprográmma mielde.

Globála dásis mii lea čatnasan ON suvdilis ovdáneami ulbmiliidda (Agenda 2030) ja ON fitnodagaid ja olmmošvuoigatvuođa stivrejeaddji prinsihpaide (UNGP). Min doaibmama stivrejit maiddái Suoma stáhta riikkaidgaskasaš čatnasumit dego ON dálkkádatsoahpamuš ja Biologalaš máŋggahámatvuođa guoskevaš oppalašsoahpamuš (CBD) ja ON vuovdeforuma UNFF máilmmiviidosaš vuovdeprinsihpat. 

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu eará forumiiguin 

Mii leat mielde Eustaforis, mii lea nanaguoddevaš vuovdedoalu hárjeheaddji eurohpalaš stáhtavuovdeorganisašuvnnaid gáhttoorganisašuvdna. Meahciráđđehus lea okta organisašuvnna vuođđudeddjiin. Eustafor ovddida suvdilis vuovdedoalu ja doaibmá ovttasbargo- ja dieđulonohallanforuman. Organisašuvnnas gieđahallojuvvojit maiddái energiijaáššiid, mátkeealáhusa ja áhpásmuhttima, guolástusa ja meahccebivddu ja luoddusuodjaleami. Eustafor doaibmá maiddái EU áššiid čuovvunkanálan ja dan bokte sáhttá oassálastit EU vuovdái guoskevaš áššiid válmmaštallamii.

Mii doaibmat riikkaidgaskasaš PEFC-meahccesertifikáhtavuogádagas sihke PEFC Suoma lahttun ja hálddahusa lahttun, ja mii leat maiddái PEFC-ovddidanbargojoavkku lahttu. Ovddidanbargojoavku lea lávga mielde PEFC strategiijaođasmahttimiin ja standárdanuppástusain. Mii leat oassálastán maiddái FSC standárdaovddidanbargui. 

Mii bargat maiddái guovttigaskasaš ovttasbarggu máŋggaid eurohpalaš vuddiid vuovdehálddahusorganisašuvnnaiguin. Ovdamearkka dihtii Estteeatnama RMK:ain mii bargat ovttasbarggu suopmelaš-esttelaš vánddardanfierpmádaga ovddideapmin ja oinnolašvuođa lasiheapmin.

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu lea maiddái vuohki ovddidit min doaibmamet, ovdamearkka dihtii veardásašárvvoštallamiiguin ja guhkesáigásaš ovttasbargosoahpamušaiguin dego ovttas Kiinná Hunaniin ja Lulli-Koreain.

Mii oassálastit riikkaidgaskasaš ja EU vuovdeáššiid válmmaštallamii maiddái ruovttueatnama dásis ja mii leat mielde eana- ja vuovdedoalloministeriija doallan riikkaidgaskasaš vuovdepolitihka ovttasbargofierpmádagas. 

Mii oassálastit lávgat maiddái árktalaš guovlluid ovttasbargui. Ovttasbarggu ollašuhttojuvvo EU árktalaš guovlluid ovttasbarggu, Árktalaš ráđi lahttovuođa, Barentsa Euro-Árktalaš guovllu ovttasbarggu ja Árktalaš guovllu eará ovttasbarggu bokte.

Mii movttiidahttit min bargiid ohcalit riikkaidgaskasaš bargguide. Min áššedovdit fitnet dávjá hállamin dahje guossin suorggi riikkaidgaskasaš dilálašvuođain. Dávisteaddji vugiin mii isidastit earálágan riikkaidgaskasaš joavkkuid galledemiid ja tuvrraid ovdamearkka dihtii Roavvenjárggas Dieđaguovddáš Pilkes ja Suoma Luondduguovddáš Haltias.

Mii fállat riikkaidgaskasaš hárjehallanbáikkiid fierpmáiduvvama doarjuma dihtii.

Riikkaidgaskasaš luonddusuodjaleapmi

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat ja Meahciráđđehusa Fuođđobálvalusat leat Meahciráđđehusa almmolaš hálddašanbargguid dikšuma ovttadagat. Dat doibmet aktiivvalaččat eará riikkaid vástideaddji doaibmiiguin ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaiguin. Luonddubálvalusat dikšot muhtun dáin bargguin Suoma birashálddahusa ovddasteaddjin.

Luonddubálvalusaide earenoamáš dehálaš ovttasbargoforum lea Eurohpá suodjalanguovlolihttu (EUROPARC), mii ovddasta s. 400 suodjalanguovllu 40 Eurohpá riikkas. Luonddubálvalusat doaibmá maiddái aktiivvalaččat riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanlihtus (IUCN) ja dan áššedovdikommišuvnnas ja Suoma IUCN-komiteas. 

Meahciráđđehus lea lahttu Riikkaidgaskasaš fuođđosuodjalanráđis (CIC). CIC lea sorjjasmeahttun, ráđđeaddi máilmmiviidosaš organisašuvdna, man ulbmilin lea ovddidit vildaeallináliid suodjaleami ja dahkat vejolažžan daid suvdilis meahcásteami. Meahciráđđehusa Fuođđobálvalusat vástida Suoma ráđđádallangotti čálliid barggus.

Wildlife Estates lea Eurohpá Uniovnna biraskomissára dovddastan, Eurohpá eananoamasteaddjiorganisašuvnna (ELO) koordineren prográmma. Suomas Wildlife Estates -prošeavtta koordinere našuvnnalaš delegašuvdna, man lahttu Meahciráđđehus lea.

Stuorra oktasašprošeavttat luonddu buorrin  

Measta visot Meahciráđđehus Luonddubálvalusaid riikkaidgaskasaš luonddusuodjalandoaimmain ollašuhttojuvvojit sierraruhtademiin, prošeavttaiguin.

Prošeavttaiguin dikšot ovttas luonddučuozáhagaid, dahket šládjačuovvuma oktilaš meannudemiiguin, sohpet suvdilis guolástuslágidemiin sihke huksejit ja divvot vánddardanstruktuvrraid, kulturárbevierročuozáhagaid ja guollegeainnuid. Prošeavttaiguin ovddidit maiddái kommunikašuvnna ja vuovdaleami báikkálaš doibmejeddjiiguin, vai mátkkošteaddjit gávnnašedje čuozáhagaide ja oččošedje báikki alde dieđu ja bálvalusaid.

Maiddái Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os lea prošeaktaguoibmin máŋggas EU LIFE- ja Interreg- prošeavttas, main dat vuodju vuovdedoalu máŋggahámatvuođa- ja birasáššiide. Ovdamearkka dihtii vuovdedoalu čáziidsuodjaleapmi lea ávkašuvvan riikkaidgaskasaš ovttasbarggus, go lea molsojuvvon buriid láhttenvugiid ja bargoneavvuid ovttasbargoguimmiid gaskkas.

Lagašguovloovttasbargu luonddu buorrin

Meahciráđđehus Luonddubálvalusaid lagašguovloovttasbargu lea muhtumassii stáhtaid gaskasaš (omd. Ruošša, Davviriikkaid ministtarráđđi), ministariid gaskasaš (omd. Estteeana) ja muhtumassii vuođđuduvvá ovttasbargosoahpamušaide (omd Latvia). Lagašguovloovttasbarggus adnojuvvo ávkin ee. párkapárra doaibmamálle stáhtaid rájiid lagašvuođas lean álbmotmehciid gaskkas.

Oassi párkapárraovttasbarggus, dego Oulanka–Paanajärvi (Suopma–Ruošša) ja Anár–Báhčaveadji (Suopma–Norga–Ruošša) leat sertifiserejuvvon Eurohpá suodjalanguovlolihtu EUROPARC doaimmas. Maiddái juoga álbmotmehciin (omd. Syöte, Bállás–Ylläs) lea EUROPARC suvdilis luonddumátkkošteami sertifikáhta.

Fennoskandia ruoná avádat lea dáláš ja plánejuvvon luoddusuodjalanguovlluid goalus Suoma, Norgga ja Ruošša rádjeguovlluin. Ruoná avádaga ovttasbargu lea oassi ON:id biologalaš máŋggahámatvuođa guoskevaš oppalašsoahpamuša čađaheamis. Ulbmilin lea luovvat Fennoskandia ruoná avádagas rájiid rasttildeaddji luonddusuodjalanovttasbarggu málle ja lasihit guovllu dovddusvuođa sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Fennoskandia ruoná avádat lea Eurohpá ruoná avádaga davimus oassi.

 Luonddusuodjalanbargu mii dahkkojuvvo Suoma lagašguovlluin: 

  • Fennoskandia ruoná avádat 
  • párkapárraovttasbargu Suoma ja Ruošša rájis suodjalanguovlluid gaskkas
  • doaibman Oarjedavve-Ruošša suodjalanguovlluid dikšuma ovddideapmin
  • doaibman Suoma ja Ruošša luonddusuodjalanbargojoavkkus
  • doaibman Suoma ja Estteeatnama luonddusuodjalanbargojoavkkus
  • Suoma Mearačoddaga ja Ruoŧa Alla rittu oktasaš máilmmiárbevierroguovlu
  • doaibman Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša luonddusuodjaleami gáhttoovttasbarggus
  • ovttasbargosoahpamušat ovttas Estteeatnama birasdoaimmahagain (Keskkonnaamet), Estteeatnama meahciráđđehusain (RMK) ja Latvia luonddusuodjalandoaimmahagain(Dabas aizsardzības pārvalde). 
  • Lavttasguovlluid suodjaleami RAMSAR-soahpamuša ollašuhttin Davviriikkain ja Baltias
  • Duottar-Sámi rievssatrehkenastimiid koordineren