Ovddidan- ja dutkanovttasbargu
Dikšut, geavahat ja suodjalat goalmmádasa Suoma eana- ja čáhceguovlluin. Doaibmamet dikšumii dárbbašat oppa áigge ođđa, áigedási dutkandieđu luondduváriin. Dan dihtii dahkat jeavddalaš dutkanovttasbarggu eandalii Luondduváriidguovddážiin ja Suoma birasguovddážiin. Maiddái universiteahtat, ámmátallaskuvllat, Metsäteho Oy ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnat leat dehálaš dutkanovttasbargoguoimmit. Dehálaš šládjadieđuid ja –áicamiid oažžut priváhta olbmuin, ášši dovdan buđaldeaddjiin.
Stáhta viiddis eana- ja meahcceguovllut fállet ovttasbargobeliide maiddái buori dutkančuozáhaga. Ovdamearkan Luondduváriidguovddážis leat stáhta eatnamiin bissovaš dutkanmeahcit, muhto dutkamuš dahkko olu maiddái eará sajis, álo dili mielde. Boares guoibmevuođaid lassin Meahciráđđehus lea rabas ođđa dutkanovttasbargui.
Dutkanlobiid ja -čuozáhagaid lassin meahciráđđehus fállá guimmiide doarjaga: válbmema, kommenterema ja ođđa ideaid.
Mearrediđolaš ovddidanovttasbargu guimmiiguin
Meahciráđđehusas ovddidan- ja dutkanovttasbargu ollašuvvá geavatlaččat mearrediđolaš fidnuid ja prošeavttaid bokte. Jurddan lea, ahte ovttasbargoguoibmin doaibman dutkanlágádus buvttada dutkandieđu ja Meahciráđđehus ollašuhttá dan geavadagas. Viiddis prošeavttain sáhttet leat maiddái máŋggat ovttasbargobealit.
Oktasaš fidnuid ja prošeavttaid fáttát leat olu: dat gusket ovdamearkan riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, kulturárbbi, luonddusuodjaleami, luondduturismma, vánddardeami, vuovdedoalu, huksema sihke dearvvašvuođa ja buresbirgejumi.
Meahciráđđehusa prošeaktaveaskkus jorret oppa áigge máŋggat logit dutkan- ja ovddidanprošeavttas, maid ruhtadeapmi boahtá váldonjuolggadusa Meahciráđđehusas, ovttasbargoguoimmit vástidit iežaset goluin. Ovdamearkan Meahciráđđehusa Vuovdedoallu Os dutká ja ovddida ee. digitálalisašuvnna ávkkástallama, muorrafievrredemiid logistihka ja vuovdediškunvugiid máŋggabealagiin ovddideami.
Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat oassálastá jahkásaččat sulaid čuohte fidnui. Eandalii luonddusuodjaleapmái ja luondduturismii laktásan fidnuin ávkkástallat Eurohpá uniovnna ruhtadeami. Eará fidnoruhtadeaddjit leat ee. EBI-guovddáš, gielddat, eanagottit, ministeriijat ja Meahciráđđehus ieš. Fidnuin stuorámusat leat EU:a LIFE-ruhtáráju fidnut.
Meahciráđđehusa fidnut leat čohkkejuvvon iežas siidun.
Ovttasbargu oahppolágádusaiguin
Oahppolágádusovttasbarggu dahkat sihke soahpamušaid vuođul ja eaktodáhtolaččat. Vuovdeoahppolágádusaid stuđeanttat ávkkástallet dihto vuovdeguovlluid oahpahusvuovdin. Meahciráđđehusa áššedovdit fitnet logaldallamin oahppolágádusain, ja stuđeanttat fitnet Meahciráđđehusa guossin. Oahppolágádusat oassálaste maiddái Meahciráđđehusa ovddidan- ja dutkanfidnuide.
Lassin jahkásaččat logit stuđeanttat dahket Meahciráđđehusas oahpuideaset gullan hárjehallama