Davvi-Suoma vuovdedoalu sierraiešvuođat

Lappi ja dan luondduriggodagaid mearkkašupmi bioekonomiijas ja turismmas lassána oppa áigge. Sellu ja dan ovddosdikšunbuktagiid buorre johtu ja muorramateriála oažžun lea Lappisge ožžon johtui bioovddidanrusttetfidnuid. Turismma lassáneapmi ja šaddan riikkaidgaskasažžan fas oidnoj earet eará turismahuksema virkkosmuvvamin, man dihtii idjadeapmái ja prográmmabálvalusaide heivvolaš čuozáhagaid ohcet ođđa guovlluin. Maiddái bieggafápmo-, málbmaohcan- ja ruvkeprošeavttat lassánit.

Earálágan eanangeavahandárbbuid oktiiheiveheapmi gáibida bistevaš ságastallama eará doaibmiid gaskkas.

Meahciráđđehus Vuovdedoallu Os:i Davvi-Suopma lea dehálaš doaibmanguovlu, muhto seammás vuovdedoalu hárjeheapmi Lappis lea eanet ráddjejuvvon go riikkas eará sajiin.

Ráddjehusat laktásit boares vuvddiid suodjaleapmái ja vuvddiid máŋggahámatvuođa dorvvasteapmái, boazodoalu ja vuovdedoalu oktiiheiveheapmái sihke turismma ja áhpasmuhttingeavaheami dárbbuide. Sámiid ruovttuguovllus vuovdedoallu ráddjejuvvo Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja guovllu bálgosiiguin sohppojuvvon dábiiguin.

Soahpamušat mat meroštallet min doaibmama

Min doaibmama meroštallet Lappis ja Davvi-Suomas máŋggat soahpamušat.

1. Bálgosiid ovttastusa ja Meahciráđđehusa ovttasbargosoahpamuš j. 2012 (guoská oppa Meahciráđđehusa)
2. Sámedikki, nuortalaččaid siidačoahkkima, sámeguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa ovttasbargosoahpamuš j. 2014 (guoská oppa Meahciráđđehusa) Soahpamuš suomagillii (pdf) ja davvisámegillii (pdf).
3. Bátneduoddara, Muttošjávrri, Muotkkeduoddara ja Báhčaveaijoga bálgosiid ja Nellima siiddain jagiin 2009 ja 2010 dahkkojuvvon sierra soahpamušat dehálamos guohtunguovlluid ráfáiduhttimis vuovdedoallodoaimmain 20 jagi áigge. Nellimis muhtumassii 10 jagi áigge. 

Vuvddiid ja vuovdeluonddu suodjaleapmi Lappis

Lappis stáhta eatnamiin lea buvttadeaddji vuovdeeanan 2.7 miljovnna hehtára. Dás goalmmátoassi lea juogo suodjaluvvon lágas dahje lea Meahciráđđehusa iežas mearrádusain vuovdedoallodoaibmama olggobealde. 8 % vuovdeeatnamis lea ráddjejuvvon geavahusas ja 58 % lotnolasgeavahanvuovdedoalu olis.

Lappis leat suodjalan measta miljovnna hektára boares vuovddi.

Mii dorvvastit vuvddiid máŋggahámatvuođa vuovdegieđahallamis ja vuovdedoalu mihttodallamis. Mihttodallan vuhtiiváldá guovlluekologalaš plánaid, maiguin dovddastit máŋggahámatvuođa dáfus árvvolaš luonddu- ja kulturčuozáhagaid ja eanangeavaheami earáid earenoamáščuozáhagaid.

Lappi luondduriggodatplána mielde vuovdedikšuma ulbmilin lea, ahte vuvddiin gos ráđđejit goahccemuorat livčče 10–30 proseantta lastamuorat, vuhtiiválddekeahttá buot šattoheamos šaddanbáikkiid. Mii seastit visot jápmán muoraid čuohppanviidodagaide, mii guođđit seastinmuorrajoavkkuid ja fuođđorođuid. Čuohppamiin mii guođđit lassin ealli seastinmuoraid 130 000 guđahasmehtera jagis. Koanstastohkit dahkkojuvvojit 1–3 stuhka hehtárii, oktiibuot sullii 20 000 stuhka jagis.

Lassin mii ollašuhttit vuovdedoalu guovlluin jeagge- ja vuovdeeallinbirrasiid sihke sáivačáziid luonddudikšun- ja ovddežii dikšundoaimmaid sullii 100–200 hehtára jagis. Dábálaš vuovdedoalu čáziidsuodjaleami mielde mii ovddidat meannudanvugiid vahátlaš čázádatváikkuhusaid ovddalgihtii eastadeapmái.

Lappis lea suodjaluvvon dahje sirdojuvvon muđui vuovdedoalu olggobeallái 900 000 ha boares, luonddudili lágan vuovddit. Viiddis suodjaleapmi ollašuhttui 1990-logus boares vuvddiid suodjalanprográmma bokte. Jagiid 2005-2019 gaskasaš áigge Lappi vuvddiid suodjaleapmi lassánii ekologalaš fierpmádaga dievasmahttimiin 161 000 hektárain.

Vuovdedoallu ja boazodoallu

Boazodoallu lea Davvi-Suomas árbevirolaš ealáhus man boazodoalloláhka suodjala. Bohccot ožžot guohtut friija boazodoalloguovllus, masa gullá Lappi eanangotti lassin oassi Davvebađaeatnama ja Kainuu eanangottis. Boazodoalloláhka geatnegahttá ráđđádallat badjeolbmáiguin álo, go stáhta eatnamiin plánejuvvo boazodoalu hárjeheapmái dovdomassii váikkuheaddji doaibmama.

Meahciráđđehusa vuolggasadjin lea, ahte vuovdedoalu ja boazodoalu hárjehit seamma guovlluin. Daid oktiiheiveheami stivrejit Bálgosiid ovttastusain dahkkojuvvon soahpamuš ja Vuovdedoalu birasrávagirji.

Bálgosiid ráđđádallamiin, maid soahpamuš gáibida, mannat čađa guovllu čuohppamiid ja earáid vuovdedikšuma doaimmaid ja soahpat, mo dahkat ovttasbarggu boazodollui dehálaš čuozáhagain. Ulbmilin lea ovddidit ovttas vuovdedikšundábiid, maiguin boazodoalu dárbbut vuhtiiváldojuvvojit.

Lassin mii fállat bálgosiidda vejolašvuođa váikkuhit ovddalgihtii visot čuohppan- ja eananhábmenplánaide ja ođđa geainnuid ráhkadeapmái. Mii sáddet doaibmabidjokárttaid ovddalgihtii bálgosa boazoisidii, geas lea golbma vahkku áigi almmuhit vejolaš nuppástuhttindárbbuin ja das, leago dárbu ráđđádallamiidda dahje lasseáigái ášši gieđahallamii. Ráđđádallamat čađahuvvojit nu áhte lea viggamuš áddehallamii, eahpečielggusvuođat sihkkarastojuvvojit dárbbu mielde eanadagas ja sohppojuvvon áššit girjejuvvojit kárttáideasetguin muittuhančállagii.

Mii vuhtiiváldit boazodoalu vuovdegieđahallamis earet eará nu, ahte viggat gieđahallat dehálaš lahppovuvddiid giđđadálvve. Dárbbu mielde guohtunguovlluid čuohppamiid sáhttá maiddái sirdit. Buorre jeageleatnamiin mii garvit geasiáigásaš muora čoaggima ja dahkat eanangieđahallama nu gehppess vugiiguin go vejolaš.

Go gárvvisteimmet Lappi luondduriggodatplána mis lei geavahusas vuosttamuš háve ollislaččat Bálgosiid TOKAT-materiála. Materiála vuođul meroštallojuvvojedje visot boazoáideguovllut sivlláinis ráddjejuvvon vuovdedoallogeavahussii, mii váikkuha njuolga guovllu čuohppanvejolašvuođaide. Lassin soabaimet, ahte meroštallat dehálamos guohtunguovlluid ovttasbarggus guđege bálgosiin atnimin ávkin TOKAT-materiálaid. Mii čađahit maiddái vuorrováikkuhusaláš neahttakártavuođđosaš oassálastinmeannudeami bálgosiid ja Meahciráđđehusa geavahussii.

• Loga lasi min doaibmamis boazodoalloguovllus.

Vuovdedoallu sápmelaččaid ruovttuguovllus

Sápmelaččaid ruovttuguovllus 90 proseantta leat Meahciráđđehusa hálddus lean stáhta eatnamat. Daiguin 72 proseantta leat Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid hálddašan suodjalan- ja meahcceguovllut ja 13 proseantta Meahciráđđehusa Giddodatovdáneami hálddašan luondduealáhusguovllut. Vuovdedoalu hálddus leat 15 proseantta viidodagas, ja das sullii bealli lea vuovdedoallodoaibmama olis.

Vuovdedoallodoaimmaid oktiiheiveheami vuođđun lea Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima, sápmelaččaid ruovttuguovllu bálgosiid ja Meahciráđđehusa jagis 2014 dahkkojuvvon soahpamuš vuovdegieđahallanrávvagiin ja doaibmanvugiin ja dárkilut báikkálaš soahpamis, maid galgá čuovvut sápmelaččaid ruovttuguovllus. (Liŋka soahpamuššii gávdno siiddu álggus).

• Sohppojuvvon prinsihpat leat muitaluvvon maiddái min vuovdedikšunrávvagis (pdf) (lohku 9, Vuovdegieđahallama prinsihpat sápmelaččaid ruovttuguovllus).

Soahpamuša ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat oassebeliid gaskasaš ráđđádallamis.

Mii bargat deahtis ovttasbarggu sápmelaččaid ruovttuguovllus guovllu bálgosiiguin. Mii eat čađat čuohppamiid sápmelaččaid ruovttuguovllus, juos dain ii leat ovddalgihtii áddehallojuvvon ovttas bálgosiin.

Bátneduoddara, Muttošjávrri, Muotkkeduoddara ja Báhčaveaijoga bálgosiid ja Nellim siiddain lea jagiin 2009 ja 2010 dahkkojuvvon sierra soahpamušat dehálamos guohtunguovlluid ráfáiduhttimis vuovdedoallodoaimmain 20 jagi áigge, Nellimis muhtumassii 10 jagi áigge. Soahpamuššii lea lassin girjejuvvon maiddái sierrarávvagat vuovdedoallodoaimmaide ja maiddái meannudeamit vejolaš soahpamušsierramielalašvuođaid čoavdimii.

Sápmelaččaid ruovttuguovllu luondduriggodatplána ođasmahttin vuolgá johtui

Vuvddiid ávkkástallama ja dikšuma mihttomearit sámiid ruovttuguovllus ja bálgosiid guovdu meroštallojuvvojit sámiid ruovttuguovllu luondduriggodatplánema oktavuođas.

Meahciráđđehus, Sámediggi, Nuortalaččaid siidačoahkkin ja sámeguovllu vuovdebálgosat vuolggahedje giđđat 2020 ovttasbarggus konfliktakártema. Das sorjjasmeahttun oassebealli jearahallá viidásit guovllu doaibmiid ja gárvvista doaibmabidjoávžžuhusaid Meahciráđđehusa fitnodatdoaimmaid ja sápmelaš oassebeliid gaskasaš ovttasbarggu ovddideapmin. Luondduriggodatplánas lea mearri meroštallat guđege sámeguovllu bálgosiin ovttasbarggus guovllu vuovdedoalu mihttodallama ja doaibmandábiid.  

• Loga lasi min doaibmamis sámiid ruovttuguovllus.

Lappi luondduriggodatplána čuohppanplána

Vuovdedoalu mihttodallan vuođđuduvvá vuovderiggodagaid suvdilis, sohkabuolvvaid badjel ávkkástallamii. Mii gárvvistat čuohppanrehkenastimiid ođđa vuovderiggodatdieđuid, guovlluekologalaš plánaid, mat leat dahkkojuvvon áigeguovdilin, earáid eanangeavahanhámiid buktán ráddjehusaid ja luondduriggodatplánemis sohppojuvvon oktasaš doaibmanlinnjemiid mielde.

Lappi luondduriggodatplána mielde mii fállat plánaguovllus (Lappi eanangoddi vuhtiiválddekeahttá sápmelaččaid ruovttuguovllu) muora márkaniidda gaskamearalaččat 1,9 miljovnna guđahasmehtera jagis. Ođasmahttinčuohppamat dahkkojuvvojit jahkásaččat gaskamearalaččat 10 000 hehtára ja njárbudančuohppamat 21 000 hehtára.

Čuohppanplána lea šaddan dárkilabbon árat luondduriggodatplánas. Čuohppanplána rehkenastojuvvui njealji oasis Mátta-, Gaska-, ja Nuorta-Lappi vuovdejoavkkuid guovlluide. Čuohppanrehkenastimiin vuhtiiválde áigeguovdilis čuohppamiid ráddjejeaddji dahkkit, ovdamearkka dihtii jagiin 2017–2018 áigeguovdilin dahkkojuvvon báikediehtu vuovdedoalloguovlluin lean luonddučuozáhagain ja vuovdedoallodoaibmabijuide váikkuhan sierračuozáhagain. Sierraguovlluide, maidda čuohcá viidásit eará eanangeavahanhámiid bálddalasgeavaheapmi, čuohppanulbmilat meroštallojedje sierraguovlluid guovdu. Ráddjejuvvon vuovdegieđahallama čuozáhagain jahkásaš ođastusviidodat lea eanemustá 0,7 % luohká viidodagas.

Lassin čuohppanrehkenastimis leat vuhtiiváldojuvvon sierra muorabuvttadeami ja vuovdeođasmahttima dáfus váttis šaddanbáikkit. Suodjalanguovllut ja earát luonddubálvalusaid hálddašan guovllut eai leat mielde rehkenastimiin. 

Lappi vuvddiid čuohppanvuogit

Mii válljet vuvddiid gieđahallanvugiid šaddanbáikki vuođul. Mii geavahat earálágan čuohppanvugiid ja earáid vuovdegieđahallanvugiid máŋggabealagit dorvvastit luondduturismma ja áhpasmuhttingeavaheami dáfus árvvolaš eanadatčuozáhagaid, boazodoalu doaibmabirrasiid ja árvvolaš guohtuneatnamiid.

Mii ráhkadit ovttas dutkanlágádusaiguin ja čanusjoavkkuiguin máŋggabealat, eanangeavaheami ja šaddanbáikkiid bealis eará guovlluide heivvolaš vuovdegieđahallanvugiid, earet eará gokčevaš vuovdegieđahallama. Vuvddiin gos ráđđejit goahccemuorat mii ásaheimmet vuvddiid ođasmahttimii 70 jagi vuolleahkeráji. Alla guovlluin (badjel 280 m mearagierraga bajábealde) lean goikkis guolbaniid beahcevuvddiid mii sirddiimet čuohppanrehkenastimiin gokčevaš vuovdegieđahallama ollái dahje dušše šaddadanlunddot čuohppamat leat vejolaččat.

Lappi vuvddiid ođasmahttimis mii geavahat vejolašvuođaid mielde ovddosdikšojuvvon siepmaniid ja vesáid. Mii dorvvastit vuvddiid ođasmahttima bajásdoallamin vuovdemuoraid siepmaniid dorvoráju.

• Loga lasi eanadatárvvuid dorvvastan vuovdegieđahallamis

Čuohppanmearit Davvi-Sámis bealli plánejuvvon mearis

Meahciráđđehus ii leat dahkan rabasčuohppamiid davimus Sámis 25 jahkái. Vuovdedikšun vuođđuduvvá beahcevuvddiid lunddolaš ođasmahttimii siepmančuohppamiiguin dahje earálágan gokčevašvuođa bajásdoallan čuohppamiiguin.

Mii eat čađat čuohppamiid sámiid ruovttuguovllus, juos dain ii leat ovddalgihtii áddehallojuvvon bálgosiin.

Jagis 2018 Anáris stáhta eatnamiin čađahuvvui vuollel bealli luondduriggodatplána čuohppanulbmilis, dasgo Anára guovllus golbma bálgosa leat almmuhan, ahte dat eai dohkket ollege čuohppamiid doaibmanguovlluinis. Vuovdedoalu váttisvuođain Anáris leat viiddis geardudanváikkuhusat, ee. báikkálaš ássiid boaldinmuorradoaimmahusaide, geainnuid bajásdollui, vesádikšuma ja eará vuovdedikšuma čađaheapmái, muora dohkkemii áššehasaide sihke fitnodatdoallisoahpamušaide ja bargovehkii.