Luonddubajásgeassin

Háliidat luonddugaskavuođa šaddat badjel sohkabuolvvaid. Danin fállat mánáide ja nuoraide máŋggabealat vásáhusaid fiinna lundomet guoras.

Dorvvastat suvdilis boahttevuođa doaibmaeavttuid go sirdit bajásgeassima ja gulahallama vugiiguin lundui ja vuovdái laktásan dáidduid ja dieđuid boahttevaš sohkabuolvvaide. 

Luonddubajásgeassimis lea positiivva váikkuhus oahppamii. Luonddus johtimii ja dan suvdilis ávkkástallamii gullevaš dáiddut čoggojit. Seammás diđolašvuohta luonddu buresbirgejupmeváikkuhusain, luonddu lohkanmáhttu ja ipmárdus doaimmas lassánit. 

Olgun luonddus oahppamis leat maiddái dearvvašvuođa- ja buresbirgejupmeávkkit: jurdda johtá buorebut ja hutkáivuohta lassána, motoralaš dáiddut ovdánit, čatnaseapmi oahppamii lea buoret, veadjá eanet, sosiála dáiddut nanosmuvvet ja joavkku siskkáldas vuorrováikkuhus lea buoret.  

Meahciráđđehusas luonddubajásgeassima ordnejit Luonddubálvalusaid, Fuođđobálvalusaid, konseardnaovttadagaid ja Vuovdedoaluge bargit. Luonddubajásgeassima ja nuoraidgulahallama ollašuhttet olu olbmot Meahciráđđehusas, geat barget mánáiguin, nuoraiguin ja bajásgeassiiguin. Dávjá bargat ovttas mánáiguin ja nuoraiguin doaibman organisašuvnnaiguin ja eará čanusjoavkkuiguin. 

Buohkanassii guovlluin ja doaibmabáikkiin deaivat jahkásaččat sulaid 37 000 máná ja nuora. Dát deaivideamit leat vuosttažettiin láidestuvvon doaimma oktavuođas, dego luondduguovddážiid ja Dieđaguovddáš Pilke čájáhus- ja luonddubálggesláidestemiin, Haltia luondduskuvllas ja Junior Ranger -doaimmas. Lassin doibmii gullet dáhpáhusat, doarjaga ja skuvlejumi fállan oahpaheaddjiide ja bajásgeassiide, elektrovnnalaš oahppamateriála buvttadeapmi, fidnut ja barggu bokte oahppiide bagadallama. 

Materiálat lihkostuvvan luonddueallámušaid doarjjan 

  • Lundui oahppat (luontoon.fi, suomagillii). Luonddu máŋggahámatvuođa dovdan ja luonddus lihkadeami dáiddut leat leat dehálaš eallinviisodat ja birasbajásgeassima ađa. Álbmotmeahcit ja earát vánddardančuozáhagat ja luondduguovddážat bálvalusaideasetguin leat erenomáš ja guorranmeahttun oahppanbiras. Dáidda siidduide leat čohkkejuvvon buorit rávvagat ovdal vuolgima 
  • Fuođđopássa (eräluvat.fi, suomagillii). Mánát ja nuorat besset vásihit bivdoeallima go čađahit fuođđopássa. Dat lea skuvlalaččaide, logahatoahppiide, bivdofáttá rieggáide ja eará beroštuvvan beliide oaivvilduvvon somás oahpahuspakeahtta. 
  • Mánáiguin vánddardeami ABC (luontoon.fi, suomagillii). Mánáiguin vánddardeapmi lea njuovžilis ja somá, jus vuođđoáššit leat ortnegis. Dát ofelaš addá geažidemiid lihkostuvvan luonddutuvrii. 
  • Haltia luondduskuvla iešdahkanmateriálat oahpaheaddjiide (haltia.com, suomagillii)
  • MAPPA (mappa.fi, suomagillii). Dán materiálas gávnnat badjel duhát materiála ja bargoneavvuid olgun oahppamii, birasbajásgeassimii ja sŧvdilis eallinvuogi oahpaheapmái: Registreremiin geavaheaddjin sáhtát čohkket iežat temárehpuid ja plánat máŋgga suorggi oahppanoppalašvuođaid MOK-bargoneavvuin. Materiálat leat oaivvilduvvon eanaš oahpahus-, bajásgeassin- ja nuoraidbargui. 
  • Metsä.fi-bláđđi (subjectaid.fi). Diŋgo Metsäfi-bláđi dahje eará nuvttá materiálaid skuvllaide SubjectAid:a bokte. 

Meahciráđđehusa bargohámit mánáiguin ja nuoraiguin

Geassebarggut ja hárjehallanáigodagat

Fállat jahkásaččat čuđiide nuoraide bargohárjehallan- dahje geassebargosaji Suoma luondduin. Nuorat ožžot barggu eanas vuovdegilvimiin, ja lassin bargodoaimmaid ee. áššehasbálvalusas, luonddudikšundoaimmain ja vánddardanráhkadusaid fuolaheamis.

Metsävisa

Metsävisa lea riikkaviidosaš badjeskuvllalaččaid meahccediehtogilvu, masa leat oassálastán jo badjel miljon suopmelačča. Ruhtadat Metsävisa bálkkašumiid ja mátkkiid.

Stággobeaivi ja Rudneoaggunbeaivi

Stággobeaivve ja Rudneoaggunbeaivve vuolleahkásaččat guolástit nuvttá máŋggain Meahciráđđehusa stággoguolástančuozáhagain. Stággobeaivi lea dábálaččat geassemánu vuosttas lávvardaga, ja dáhpáhussii oassálastet jahkásaččat sulaid duhát nuorra guolásteaddji birra Suoma. Rudneoaggunbeaivvit leat čuoiganluopmovahkus.

Fuođđofáddarat

Fuođđofáttar lea movttegis ja vásttolaš bivdoolmmoš, meahcce- dahje guollebivdi, guhte háliida eaktodáhtolašbarggu bokte láidestit mánáid ja nuoraid bivdoeallimii. Fuođđofáddarat leat miehtá Suoma ja sin sáhttá bovdet vaikkoba skuvllaide doalat ovttaskas oahppadiimmu.

Junior Rangerat – eaktodáhtolašbargu luonddusuodjaleames

Junior Ranger -buđaldus addá erenomáš gova luonddusuodjalanguovllu bargi dahje rangera máŋggabealat barggus. Junior ranger -buđaldeamis oahpásmuvvat suodjalanguovllu lundui ja historjái, vánddardat fiinna báikkiin, suodjalat luonddu ja suohtastallat somás searvvis. Suomas doaibmá lea čohkkejuvvon Nuuksio álbmotmeahccái.

Suoma luonddu beaivi

Suoma luonddu beaivi

Borgemánu maŋimuš lávvardaga dollojuvvon Suoma luonddu beaivi lea luonddu iežas ávvobeaivi. Jagi 2013 rájes dollojuvvon ávvudeapmi lea stáđásmuvvamin oassin álbmotlaš ávvobeivviid árbevierrun. Suoma luonddu beaivi lea ovttas dahkama ja ovttas luonddus návddašeami beaivi. Leat juohke jagi ordnemin ávvobeaivvi dáhpáhusaid. Boađe mielde dahje ordne iežat ávvudeami!

Luondduguovddážiid bálvalusat mánáide

Dieđaguovddáš Pilke eallámušlaš oahppanbirrasat

Roavvenjárggas lea Dieđaguovddáš Pilke ja doppe bargobájit fállet doaimmalaš oahppanvuogi. Skuvlalaččaid bargobájit dorjot oahpahusplána fáddáoppalašvuođaid vugiin mii čavddásmahttá. Maiddái eará joavkkuide bargobájit leat jierpmálaš vuohki oahppat davvi vuvddiid suvdilis ávkkástallamis. Dieđaguovddáš Pilke oahppanbirrasiidda gullá maiddái Mottimetsä olgooahppanguovlu.

Davvi eallámušat Siiddas

Siidda čájáhusat sihke kultur- ja luonddudáhpáhusat fállet nuppiideaset dievasmahttán oahppanbirrasa, mii heive maiddái skuvllaide sierra oahppoávdnasiid oppalašvuođaide. Galledeaddjit sáhtte várret temáláidestemiin, mat dievasmahttet čájáhusaid attáldaga. Fálaldagas leat maiddái nuvttá oahppandoaimmat ja -materiála. Siidii gánneha vuolgit maiddái leairaskuvlla oktavuođas.

Siida ordne kultur- ja luonddubajásgeassinovttasbarggus guovllu skuvllaiguin ja beaiveruovttuiguin sáme- ja suomagillii. Siida vástida maiddái riikkaviidosaččat sámegielat luonddubajásgeassimis Meahciráđđehusas.

Haltia luondduskuvla

Nuuksio álbmotmeahcis lean Haltia luondduskuvllas, čájáhusain ja lagašluonddus skuvlajoavkkut besset oahppat, vásihit, movttáskit ja doaibmat ieža. Fállamis lea luondduskuvlabeaivi, luonddubálggis, čájáhusoahpisteamit ja leairaskuvladoaibma geassit. Haltia luondduskuvla ordne maiddái máŋggabealat skuvlejumi bajásgeassiide.

Luondduguovddážiid dáhpáhusat mánáide

Meahciráđđehusa luondduguovddážiin leat olu vuogas dáhpáhusat mánáide ja bearrašiidda. Sáhtát ohcat dáhpáhusgeažidemiid dáhpáhusohcamis vaikke ’mánát’-ohcansániin.