Dálkkádatjierpmálaš vuovdedoallu
Meahciráđđehus lea čatnasan dálkkádatrievdama dustemii ja dasa vuogáiduvvamii. Oppa Meahciráđđehusa gokčavaš dálkkádatprográmma mielde Meahciráđđehusa mihttomearrin lea stáhta eatnamiid čitnanjieluid ja -vuorkkáid gáhtten ja nannen buori vuovdedikšuma ja ovddežii dikšuma vugiiguin.
Dálkkádatjierpmálaš vuovdedoalu čoahkkáigeassu
Dálkkádatjierpmálaš vuovdedoalus beavttálmahttit čina čatnama ja vurkema vuovdedoallodoaimmaiguin. Dát doaimmat leat ovdamearkan dukten, divvunájabarggut, ođasmahttin ovddosdikšojuvvon siepmaniiguin ja vesáiguin, ođasteapmi jođáneamos vejolaš lági mielde čuohppama maŋŋá, váilevaččat buvttadan vuvddiid ođasmahttin ja vuovdin dahkan.
Čina vurkema lasihit gierdoáiggi guhkideapmi, govččaslágan vuovdedikšunvuogit lavdnjeeatnamiin ja hejot buvttadan jekkiin, gosa leat roggan ádjagiid, ovddežii dikšun. Njoazit šaddama guovlluin ja sierračuozáhagain deattuhat fas vuovddi mearkkašumi čitnavuorkán.
Loga lasi Meahciráđđehusa barggus dálkkádatrievdama dustema ovdii.
Dálkkádatjierpmálaš vuovdedoallu –prošeavttas (2017-2018) dutke vuovdedoallodoaimmaid váikkuhusa čina čatnamii ja vurkemii dálkkádaga viŋkilis. Čielggadeimmet, mo čina čatnama ja vurkema sáhttá beavttálmahttit vuovdedoallodoaimmaiguin.
Prošeavttas juohke vuovdedoalu lotnolasgeavahanvuovddi 10 miljon muoradatgovvosii dahkkojuvvui čitnaklassifiseren, mii muitala dán muoradatgovvosa mearkkašumi čina čatnamii ja vurkemii. Činačatnamii váikkuhan doaimmat leat ovdamearkan dukten, divvunájabarggut, ođasmahttin ovddosdikšojuvvon siepmaniiguin ja vesáiguin. Čina vuorkuma sáhttá nannet ee. guhkidemiin gierdoáiggi ja ovddežii dikšumin jekkiin, main lea heajos buvttadeapmi.
Čitnaklassifiseremii vuvddiid gieđahallan stivrejuvvo ain beaktileappot dálkkádatrievdama goahcamii. Johtilis muorašaddama guovlluin, gos čina čatnan lea fámolaš, deattuhan vuvddiid buvttadannákcii. Njoazibut šaddama guovlluin ja sierraguovlluin deattuhat fas vuovddi mearkkašumi čitnavuorkán. Muorrabuktagat doibmet čitnavuorkán, ja dat buhttejit plastihkkabuktagiid. Dan dihtii muora gánneha stivret muorrabuktagiid buvttadeapmái.
Prošeavtta buvttadan lassediehtu lea váldon vuhtii Meahciráđđehusa vuovdedikšunrávvagis, ja das leamašan ávki maiddái Meahciráđđehusa dálkkádatprográmma gárvvisteamis. Jagi 2019 prošeavtta ovddiduvvui ain dálkkádatjierpmálaš vuovdedoallu DavviGárjilis -prošeavttas. Pilohttafidnus ođđa ášši lei dat, ahte eanavuođu ja muoradaga čitnabalánsarehkenastin ja vuođđočázi allodat dolvojuvvui vuosttas geardde vuovdebihttádássái ja oassin Meahciráđđehusa vuovdedieđu. Vuogi ovddideapmi jotkojuvvo ja bohtosiid atnuiváldin álggahuvvo jagi 2020.
Mii lea vuvddiid rolla dálkkádatrievdama dustemis?
Vuovddit leat fuopmášahtti čitnanjiellu. Vuovdi čatná šattadettiin čina áibmogearddis. Meahciráđđehusa ekonomiijaanus lean vuvddiid čitnaváikkuhusa lea mearkkašahtti – vuovddit šaddet 11 miljon kubihka jagis ja muorra ráddjojuvvo jahkásaččat sulaid guhtta miljon kubihka.
Vuovddit doibmet čitnavuorkan. Go vuvddiid muoradaga šaddan lea stuorát go vuovddis ráddjojuvvon muoradat, vuovdi doaibmá dalle čitnavuorkan. Suodjalanguovllut, gos muora eai rája, doibmet fas dehálaš čitnavuorkán, main čitna seailu guhká sihke muorain ja eanavuođus. Boares vuovddit leat činačatnama dáfus dássedeattus: čitna čatnašuvvá ain njozet šaddan muoaradahkii, muhto seammás dat maiddái luovvana njozet muoraid mieskkadettiin.
Vuvddiin ja ođasmuvvi materiálain ja ođasmuvvi energiijas lea stuorra mearkkašupmi fossiila molssaeavttuid buhttejeaddjin. Oassi ráddjojuvvon muoras seailu ovddosdikšuma maŋŋá čitnavuorkán muorraráhkadusain ja eará guhkesáigge buktagiin.
Vuvddiid čitnaklassifiseren lea bargoneavvu birasustitlaš vuovdedikšumii
Buot vuovdedoalu bires lean stáhta eatnamat leat juhkkojuvvon joavkkuide muoradaga čitna- ja vuorkádeattolašvuođa mielde. Buot vuvddiin lea mearkkašupmi sihke čitnanjiellun ja vuorkán, muhto deattolašvuohta molsašuddá.
Klassifiserema vuođđun leat Meahciráđđehusa muoradatdiehtu, eanavuođđodiehtu, eanageavahandiehtu ja guovlluekologalaš dieđut. Klassifiseremis leat mielde buot Meahciráđđehusa lotnolasgeavahanvuovddit, oktiibuot 5,1 miljon hektára. Suodjalanguovlluid ja álbmotmehciid vuovddit eai leat mielde klassifiseremis. Vuvddiid mearri eará čitnaluohkáin lea oidnosis jorbadiagrámmas. Mielde leat vuovdeeatnamat, guorbaeatnamat, buvttadahtikeahtes eatnamat, ráddjejuvvon vuovdedoalu čuozáhagat ja lotnolasgeavahanvuvddiid luonddučuozáhagat.
Lotnolasgeavahanvuvddiid čitnaklassifiseren
Unnán čitnavuorká (19 %): Unnán buvttadan guorba- dahje buvttadahtikeahtes eatnamat ja ráhkaduvvon eana. Govvosiid muoradaga mearri lea nu unni, ahte das ii leat mearkkašupmi njiellun dahje vuorkán, vaikke eanavuođus sáhttá buresge leat.
Ovdáneaddji čitnanjiellu (7 %): Nuorra, šaddanmuttus lean veságuovllut ja jalges guovllut, mat leat ovdáneamen. Agi dáfus dat leat máddin 10-, gaska-Suomas 15- ja davvin 20-jahkásaččat dahje boarráseappot. Dain lea dušše unna mearkkašupmi čitnanjiellun ja vuorkán.
Ovddideami vuollásaš čitnanjiellu (34 %): Muoradaga mearri dahje šaddan ii leat oiddolaš dásis. Dát guovllut gáibidit vuovdedikšuma doaimmaid šaddama ja činačatnama lasiheapmin.
Čoggojeaddji čitnanjiellu (14 %): Vuovddi ortnet lea buorre, muorat leat doarvái ja vuovdediškundoaimmat leat dahkkon áiggil. Dát leat lotnolasgeavahanvuvddiid buoremus njielločuozáhagat.
Čoggojeaddji čitnavuorká (11 %): Eanadat-, áhpásmuhttin- dahje vaikkoba čuvččá gihkansivaid dihtii ráddjejuvvon anus lean guovllut. Nákca čatnat čina lea buorre ja čitnavuorkká figgat ain stuorrudit.
Fuopmášahtti čitnavuorká (5 %): Ráddjejuvvon anus lean guovllut. Govvosat sisttisdollet valjit čina, muhto daid nákca čatnat čina dahje doaibmat čitnanjiellun lea vuovddi boarásmuvvama dihtii vuollánan.
Bissovaš čitnavuorká (9 %): Ollásit vuovdedoallodoaimma olggobealde lean guovllut, mat ovdánit luonddu proseassaid mearridemiin ja maid čitnavuorká sáhttá ná geahppánitge.
Vuovdedoalloguovlluid juohkašuvvan čitnaluohkáid mielde
Čina čatnama ja vurkema lasihan doaimmat
Čina čatnašuvvama šaddadan doaimmaid mearkkašumiid ja váikkuhusaid guorahalle čina čatnama ja vuorkuma lassin eanavuođđočitnii, fitnodatdollui, máŋggahámatvuhtii, čáziidsuodjaleapmái, áhpásmuhttinatnui, meahcivalljái ja boazodollui. Deháleamos doaimmaid váikkuhusain dahkkui dárkilut govva čuohppanrehkenastimiiguin.
Čitnaklassifiseren lea ođđa bargoneavvu, man ávkkástallet ovttas Meahciráđđehus vuovdedikšunrávvagiin ja Meahciráđđehusa birasofelaččain. Čitnaklassifiseren buktá ođđa deattuhusaid dálá rávvagiid heiveheapmái.
Juohke vuovddi čitnaluohkkái leat iežas mihttomearit ja ávžžuhusat vuvddiid dikšumii ja ávkkástallamii. Činačatnama lasihit ávkkástallon doaimmat lea ovdamearkan dukten, divvunájabarggut, ođasmahttin ovddosdikšojuvvon siepmaniiguin ja vesáiguin, váilevaččat buvttadan vuvddiid ođasmahttin ja vuovdin dahkan. Čina vurkema lasihit šaddandávjodaga bajideapmi, gierdoáiggi guhkideapmi, vuovdedoalu ráddjen eará ávkkástallanvugiide, gokčavaš vuovdedikšunvuogit ja funet buvttadan jekkiid, maidda leat roggan ádjagiid, ovddežii dikšun.
Čitnabalánsa vuovdedoalloguovlluin
Meahciráđđehus figgá doaimmaidisguin goahcat dálkkádatrievdama. Mihttomearrámat lea lasihit stáhta vuvddiid čitnavuorkká. Muoradaga biomássá čitnabalánsa lea šaddamin lassánan muorarádjamis fuolatkeahttá, vulobeale diagrámma áiccalmahttá dan.
Diagrámma čujuha muorrabiomássá sisttisdoallan čitnameari dássidis lassáneami stáhta lotnolasgeavahanvuvddiin. Čitnabalánssa lassáneapmi čájeha, ahte Meahciráđđehusa vuovdedikšunrávvagat dorjot čina čatnama ja vuorkuma vuhtii váldima. Čina čatnamii investeren ii leat ruossalasvuođas vuovdedoalu buriin bohtosiin.
Ovddideapmi olahuvvo vuovdedikšunrávvagiid heivehemiin dálkkádatdeattuhusain ja ain buorránan vuvddiid dikšuma dásis.
Čitnaklassifiserema ovddidanbargu joatkašuvvá ain dutkamuša buvttedettiin ođđa dieđu. Boahttevuođas eanavuođđočitna váldojuvvo vuhtii muoradatčina lassin. Lasi dieđu eanavuođđočina doaibmamis dárbbašuvvo. Čuovvut aktiivvalaččat dutkama dán suorggis.