Ilmakuva järvestä ja metsäisista saarista.
Pihlajaveden saaristoa Saimaalla. Kuva: Jari Ilmonen.

Tiedote hakuprosessin keskeyttämisestä / Pressmeddelande: ansökningsprocessen har avbrutits

Saimaan norppasaariston hakuprosessi UNESCOn maailmanperintökohteeksi on keskeytetty (22.9.2023)

Ansökningsprocessen för att föra upp skärgårdar där saimenvikaren lever på UNESCOs världsarvslista har avbrutits (22.9.2023)

Saimaan maailmanperintöhanke on päättynyt.

Saimaan norppasaariston UNESCO:n maailmanperintöluettelon hakemusvalmistelu on syksyllä 2023 päätetty keskeyttää. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n maailmanperintöpaneelin esiarvion mukaan Saimaan norppasaaristolla ei todennäköisesti olisi edellytyksiä tulla nimetyksi UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Paneeli ei suositellut Suomen tekevän kohteesta nimeämisesitystä. IUCN:n esitarkastus Saimaan norppasariston osalta tehtiin vuoden 2022 aikana. Metsähallitus ja ympäristöministeriö sopivat hakemusvalmistelun keskeyttämisestä alkusyksystä 2023.

Esiarvioinnissa Saimaan norppasaaristoa verrattiin muihin vastaaviin järviekosysteemeihin maailmassa sekä maailmanperintöluettelossa jo oleviin kohteisiin. Maailmanperintöpaneeli ei pitänyt arviossaan todennäköisenä, että Saimaan norppasaaristot osoittautuisi laajemmassa kansainvälisessä vertailussa erityisen merkittäväksi kohteeksi. Samankaltaisia järviekosysteemejä esiintyy jo luettelossa, ja muut kohteet näyttäytyivät suurempina, monimuotoisempina ja erämaisempina.

Saimaannorpan rinnalle olisi hakemukseen kaivattu muitakin poikkeuksellisia, kotoperäisiä tai maailmanlaajuisesti harvinaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saimaan norppasaaristojen suunnitelmaa olisi pitänyt laajentaa kattamaan koko Saimaan eliöyhteisö. Lisäksi esiarviossa pidettiin alueen nykyistä maankäyttöä haasteellisena Saimaan eheyden ja koskemattomuuden kannalta. Tyypillisesti vastaavat luonnonperintökohteet ovat hyvin luonnontilaisia ja erämaisia.

Saimaan maailmanperintöhanke vuosina 2020–2023

UNESCO:n maailmanperintösopimuksen tarkoituksena on turvata maapallon arvokkaimpien kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden säilyminen. Suomessa on nykyisellään seitsemän maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Valtioiden kansallisiin aieluetteloihin lisätään kohteita, joiden arvioidaan täyttävän maailmanperintösopimuksen yleismaailmallisen erityisarvon vaatimuksen. Suomi päivitti UNESCO:n aieluettelonsa vuoden 2021 alussa ja Saimaan norppasaaristot lisättiin aieluetteloon luontokohteena. Aieluetteloon lisäämisen jälkeen on mahdollista hakea maailmanperintöstatusta kohteelle. Tämän hankkeen tarkoituksena oli valmistella varsinainen kohdehakemus UNESCO:lle.

Saimaan norppasaarten kohdehakemuksen suunnitelmassa yleismaailmallinen erityisarvo perustui Saimaalle eristyksiin jääneen kotoperäisen uhanalaisen saimaannorpan ainutlaatuisuuteen ja poikkeukselliseen evoluutioon. Suunnitelma pohjautui olemassa oleviin kansallispuistoihin ja perustettuihin luonnonsuojelualueisiin, keskeisimpänä näistä Natura 2000 -verkosto, jonka sisälle alue olisi tullut sijoittumaan.

Hanke alkoi vuoden 2021 alussa. Hakemusprosessi on monivaiheinen ja ensimmäinen esitarkastusvaihe tapahtui vuoden 2022 aikana. Hankkeen aikana osallistettiin kohteen suunnittelussa laajasti paikallisia asukkaita ja eri toimijoita alueella. Saimaan norppasaaristot olisi ollut mahdollista liittää maailmanperintöluetteloon aikaisintaan vuonna 2025.

Vuonna 2022

Hankkeessa tehtiin koko vuoden 2022 kestävä hakemusprosessin ensimmäinen esiarviointi ”Upstream Process”. Esiarviointiin hakeuduttiin UNESCO:lle toimitetulla hakemuksella maaliskuussa 2021, ja luontokohteilla arvioitsijana toimiva IUCN:n (Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) nimesi loppuvuodesta asiantuntijan arvioimaan Saimaan norppasaariston maailmanperintöluettelon hakemusprosessin alustavaa suunnitelmaa. Esiarvioinnissa keskityttiin etenkin kohteen arvojen, valittavien kriteerien ja kansainvälisen vertailun tarkisteluun. Asiantuntija Josephine Langley vietti viikon Saimaalla toukokuussa 2022. Hän vieraili eri puolilla Saimaata mm. Linnansaaren kansallispuistossa, Joutenvedellä ja Pihlajavedellä ja tapasi lukuisia paikallisia ihmisiä kuten tutkijoita, laji- ja luontotyyppiasiantuntijoita sekä hankkeen ohjausryhmän edustajia. Koko vuoden kestäneen intensiivisen esiarvioinnin aikana kartoitettiin laaja tietomäärä Saimaan ominaisuuksista eri näkökulmista, minkä pohjalta asiantuntija kirjoitti raportin IUCN:n maailmanperintöpaneelin arvioitavaksi. Tämä maailmanperintöpaneeli arvioi raportin perusteella kohdetta kokouksessaan tammikuun 2023 lopulla, jonka jälkeen kesällä 2023 saatiin palautetta Saimaan norppasaaristojen suunnitelmasta ja mahdollisuuksista edetä hakemusprosessissa.

Vuoden 2021 tilaisuudet

Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana kuultiin kohteen suunnittelusta paikallisia asukkaita ja eri toimijoita alueella. Tammi- ja marraskuussa järjestettiin webinaareja kuntien ja kaupunkien valtuustoille. Kesäkuussa järjestetyissä kaikille avoimissa webinaareissa kerrottiin Saimaan maailmanperintöhankkeesta: mitä maailmanperintökohteen saaminen tarkoittaisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi alueelle. Webinaareissa kuultiin myös Merenkurkun maailmanperintökohteen toimijoiden kokemuksia.

Ensimmäinen webinaari torstaina 17.6.2021 oli suunnattu ensisijaisesti Saimaan Natura-alueille sijoittuvien maa- ja vesialueiden omistajille. Toiseen webinaariin 22.6.2021 olivat lämpimästi tervetulleita kaikki toimijat Saimaan norppasaariston alueelta. Toiveena oli maa- ja vesialueen omistajien lisäksi tavoittaa paikallisia asukkaita, mökkiläisiä, yrittäjiä, matkailutoimijoita, järjestöjä sekä alueen muita eturyhmiä kuulemaan ja keskustelemaan lisää hankkeesta.

Kevään ja kesän aikana 2021 kartoitettiin myös paikallisten mielipiteitä Saimaan maailmanperintöhankkeesta verkkokyselyllä. Verkkokyselyssä hanke sai noin 80 %:n kannatuksen vastaajien keskuudessa.

Hankkeen yhteistyökumppanit

Kohteen suunnittelussa olivat mukana:

  • Ympäristöministeriö
  • Etelä-Savon maakuntaliitto
  • Pohjois-Karjalan maakuntaliito
  • Etelä-Karjalan liitto
  • Pohjois-Savon liitto
  • Etelä-Savon ELY-keskus
  • Joensuun, Kiteen, Lappeenrannan, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit
  • Heinäveden, Juvan, Liperin, Puumalan, Rantasalmen, Ruokolahden, Rääkkylän, Savitaipaleen, Sulkavan ja Taipalsaaren kunnat

Lisätietoja

Hanketta veti Metsähallitus, Luontopalvelut.

Virkistyskäyttöpäällikkö Matti Hovi, puh. 0206396811, matti.hovi@metsa.fi

Lehtiartikkeleita ja tiedotteita

Päivitetty viimeksi 11.7.2024