Saimaannorppa
Ajankohtaista
Ilmoita norppahavaintosi!
Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan? Katso ohjeet havaintojen ilmoittamiseen.
Näitkö norpan uimassa tai lepäilemässä? Ilmoita havaintosi lomakkeella ja autat lajin seurannassa (webropol.com).
Tiedotteita
Saimaannorpan pesien laskenta käynnistyy (5.4.2023).
Nuori saimaannorppa hukkui kalaverkkoon Puumalassa (20.1.2023).
Nuori saimaannorppa hukkui kalaverkkoon Pihlajavedellä Savonlinnassa (9.1.2023).
Norppakannan tila 2022 ja vuonna 2022 havaitut kuolleet norpat
Kuolleina havaituista norpista merkitään tieto luetteloon. Katso norppakanta ja kuolleet norpat.
Norppakanta on jatkanut vakaata kasvuaan, kiitos hyvän yhteistyön
Norppakanta on vuosina 2017–2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä on suojelustrategian tavoitteen mukaista. Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos.
Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se on erittäin uhanalainen (EN). Kannan koko on nykyisin noin 430–440 yksilöä. Viime vuosina on vuosittain syntynyt noin 90 poikasta.
Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista, muut alalajit ovat laatokannorppa (P. h. ladogensis), itämerennorppa (P. h. botnica), ohotanmerennorppa (P. h. ochotensis) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).
Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla noin 8 000 vuotta sitten. Tässä yhteydessä alkoi saimaannorpan taival järviympäristössä. Lajina se on sopeutunut hyvin Saimaalla elämiseen. Ainoastaan ihminen on uhannut sen eloa.
Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti. Tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta kannan koko on hitaasti kasvanut ja varsinkin poikasten eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet. Nykyisin saimaannorpan elinalue laajenee ja se on palautumassa aiemmin autioituneille Saimaan osille, kuten Puruvedelle ja Haapaselälle.
Suomi on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti sitoutunut saimaannorpan suojeluun. Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.
Säilymisen uhkina ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja hajanaisuus.
Norppatietoa tiiviisti: Saimaannorppa-esite (julkaisut.metsa.fi)
Tutustu saimaannorpan elämään: Saimaannorppa, sisukas suomalainen (luontoon.fi)
Norppakannan tila 2022
Norppapopulaatiosta arvioidaan talvikanta, jolla tarkoitetaan laskentavuoden tammikuussa pesineiden norppien määrää ennen kevättalvella syntyneitä kuutteja.
Pesälaskennalla, jonka tuloksia tarkennetaan jäiden lähdön jälkeisillä pesäpaikkasukelluksilla, saadaan arvoitua vuosittain syntyneiden kuuttien määrä ja kannassa olevien emojen määrä. Hyvän pesimävuoden jälkeen voidaan arvioida myös talvehtineiden norppien määrä eri pesimäalueilla. Norppamäärän arvioinnissa käytetään kahden vuoden aineistoa. Pesä- ja norppahavaintojen avulla kuvataan myös norppakannan lisääntymis- ja levinneisyysalueiden laajuutta.
Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa saimaannorpan kannan seurantaa, joka tällä hetkellä perustuu lumipesien havainnointiin kevätjäillä. Keväällä 2022 talvisten olosuhteiden ansiosta saatiin tehtyä kattava pesälaskenta, jonka tuloksia pystyttiin alueellisesti tarkentamaan vuoden 2021 aineiston avulla. Pesien lisäksi arviota tehtäessä otettiin huomioon jäänpeittoaikana tehdyt norppahavainnot.
Norppakanta on vahvistunut sen nykyisen levinneisyysalueen reunoilla, erityisesti Puruvedellä sekä lisäksi Pyhäselällä ja Suur-Saimaalla, jonne norppia on siirtynyt läheisiltä tiheämmän kannan alueilta. Keskeisiltä alueilta Pihlajavedellä norppien määrä on jatkanut kasvuaan, kun taas Savonlinnan pohjoispuolella Haukivedellä, Joutenvedellä ja Pyyvesi–Enonvesi -alueella kannan koko on pysynyt samana tai hieman pienentynyt viime vuosien aikana.
Saimaannorppakannan kokoarvio on 430–440 yksilöä.
Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2022 syntyvyys ja arvio talvikannan koosta kannanseuranta-alueittain.
| Vesialue | Poikaset todettu | Poikaset arvioitu | Arvio talvikannan koosta |
|---|---|---|---|
| Pyhäselkä–Jänisselkä | 1 | 1 | 6 |
| Orivesi | 2 | 2 | 11 |
| Pyyvesi–Enonvesi | 2 | 2 | 9 |
| Kolovesi | 1 | 1 | 12 |
| Joutenvesi | 4 | 4 | 28 |
| Haukivesi | 21 | 21 | 91 |
| Pihlajavesi | 30 | 32 | 144 |
| Puruvesi | 3 | 3 | 18 |
| Tolvanselkä–Katosselkä | 10 | 10 | 43 |
| Luonteri | 2 | 2 | 9 |
| Lietvesi | 4 | 4 | 19 |
| Petraselkä–Yövesi | 6 | 8 | 33 |
| Suur-Saimaa | 1 | 2 | 13 |
| Yhteensä | 87 | 92 | 436 |
Kuolleet saimaannorpat 2023 (15 kpl, päivitetty 26.5.2023)
Todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna saimaannorppien kuolleisuudesta havaittiin esimerkiksi jaksolla 2010–2020 noin 44 %.
Havaintojen kertymisessä esiintyy vuosittaista vaihtelua. Osa ensimmäisten elinviikkojen aikana kuolleista poikasista löytyy kevään pesälaskennassa. Suurin osa muista kuolleista tulee Metsähallitukselle tiedoksi yleisövihjeiden ja ilmoitusten kautta.
Pesään kuolleet kuutit (7 kpl, päivitetty 26.5.2023)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 16.4.2023 2826 | Pihlajavesi Savonlinna | Pesäpaikalta löydetty uroskuutti, paino 8,65 kg. |
| 10.5.2023 2828 | Pihlajavesi Savonlinna | Pesäpaikkasukelluksissa löydetty naaraskuutti. |
| 11.5.2023 2829 | Pihlajavesi Savonlinna | Pesäpaikkasukelluksissa löydetty naaraskuutti. |
| 12.5.2023 2830 | Tolvanselkä-Katosselkä Puumala | Pesäpaikalta löydetty kuutti. |
| 12.5.2023 2831 | Pihlajavesi Savonlinna | Pesäpaikkasukelluksissa löydetty naaraskuutti. |
| 13.5.2023 2833 | Tolvanselkä-Katosselkä Sulkava | Pesäpaikalta löydetty kuutti, paino n, 5,5 kg. |
| 14.5.2023 2838 | Haukivesi Savonlinna | Pesäpaikalta löytynyt kuutinkarvaa ja verta. Peto ilmeisesti syönyt kuuttia, mutta kuolinsyy ei ole tiedossa. |
Muut kuolleet kuutit (0 kpl, päivitetty 1.1.2023)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
Kalanpyydyksiin kuolleet (3 kpl, päivitetty 26.5.2023)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 9.1.2023 2824 | Pihlajavesi Savonlinna | Verkkoon jäänyt kuutti, paino n. 29 kg. Verkon langan paksuus 0,17 mm, solmuväli 50 mm ja korkeus 3 m. Verkko oli n. 12 metrin syvyydessä. |
| 20.1.2023 2825 | Puumala | Verkkoon jäänyt kuutti, pituus noin 1 m. Verkon langan paksuus 0,20 mm, solmuväli 60 mm ja korkeus 3 m. Verkko oli n. 19 metrin syvyydessä. |
| 24.5.2023 2836 | Tolvanselkä-Katosselkä Puumala | Laittomaan katiskaan hukkunut kuutti tai nuori naaras. Nylonverkkoinen, kokoontaitettava katiska sijaitsi kalastusrajoitusalueella, mutta siinä ei ollut nielurajoitinta. Norppa on todennäköisesti joutunut katiskaan edellisenä syksynä. |
Muut kuolleet (5 kpl, päivitetty 26.5. 2023)
| Löytöpäivä Näytenumero | Vesialue Kunta | Muuta |
|---|---|---|
| 26.4.2023 2827 | Pihlajavesi Savonlinna | Vedestä löytynyt hieman mädäntynyt aikuinen uros, paino n. 65 kg. |
| 13.5.2023 2832 | Pihlajavesi Savonlinna | Pesäpaikkasukelluksissa pesän läheltä löytynyt aikuinen naaras, paino n. 60 kg. |
| 18.5.2023 2834 | Joutenvesi Enonkoski | Rannalta louhikosta löytyneitä luita ja kallo. |
| 21.5.2023 2835 | Pihlajavesi Savonlinna | Vedestä löydetty hieman mädäntynt aikuinen naaras, paino n. 60 kg. |
| 25.5.2023 2837 | Haukivesi Rantasalmi | Rantaan ajautunut mädäntynyt aikuinen uros, jonka yläruumiista oli vain luuranko jäljellä. |
Saimaannorpan suojelu
Tehostunut suojelu tuottaa tulosta. Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on 430–440 yksilöä. Alimmillaan kanta oli 1980-luvun lopulla n. 200 norppaa. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat pesälaskennoissa ja pesäkinosten kolaamisessa vähälumisina talvina, jolloin ei luonnonkinoksia muodostu.
Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma, joka uusitaan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2017.
Norpan suojaksi tehdyt kalastusrajoitukset annetaan valtioneuvoston asetuksella viisivuotiskausiksi. Metsähallitus valvoo kalastusrajoitusalueita. Etelä-Savon ELY-keskus vastaa kalastusrajoitusten sopimisesta osakaskuntien kanssa.
Verkkokalastukielto on voimassa 15.4.–30.6. Sen tavoite on suojella norpan poikasia juuttumasta kalaverkkoihin. Kiellettyjä, norpalle vaarallisia katiskoja löytyi heinäkuun 2020 alkuun mennessä melkein kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna, tarkastetuista 1 205 katiskasta 165. Katiskan nielu ei saa olla 15 cm suurempi.
Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja ja keskeisimmillä alueilla on pesimäaikaista moottorikelkkailua rajoitettu.
Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava, talviaikainen Saimaan juoksutusstrategia, joka sisältyy Saimaan juoksutussääntöön.
Saimaannorpan suojelu perustuu laajaan tieteellisen tutkimukseen. Tutkimuksia tehdään yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja eläintautitutkimuksista vastaavan Ruokaviraston kanssa.
Lajin suojelua edistetään myös hankkeissa. Saimaannorppa-LIFE (2013–2018) oli Euroopan unionin osin rahoittama suurhanke, jossa otettiin käyttöön apukinosten kasaaminen alkutalven jäille vähälumisina talvina. Hankkeessa selvitettiin pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista. Myös norpparajoitusten valvontaa vesillä lisättiin. Hankekumppanit tarjosivat myös tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille.
Vuoden 2020 lopussa käynnistynyt Yhteinen norppamme -LIFE jatkaa tutkimusta ja toimenpiteitä.
Lisätietoa
- Tietopaketti saimaannorpan biologiasta ja suojelusta matkailuyrittäjille (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorppakannan tila ja kuolleet vuosina 2005-2022 (pdf, 888 kt)
- Uhanalainen saimaannorppa – esite (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorpan tärkeimmät pesimäalueet (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaalle kalaan? Esitteessä tietoa tarvittavista kalastusluvista, Saimaan kalastusrajoituksista ja pyydysten merkinnästä. (julkaisut.metsa.fi)
- Kalastusrajoitukset Saimaalla (mmm.fi/saimaannorppa)
- Valtioneuvoston asetus 15.4.2016 kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi (mmm.fi)
- Saimaan juoksutussääntö (ymparisto.fi)
- Kalastusrajoitukset saimaannorppa-alueilla ovat voimassa 15.4.-30.6. Kartta (kalastusrajoitus.fi)
- Auvinen ym. 2020: Ohjeet sairaana tai vammautuneena löytyneen saimaannorpan hoitamiseksi (julkaisut.metsa.fi)
- Auttila ym. 2016: Uudet menetelmät tehostavat saimaannorpan suojelua ja kannanseurantaa muuttuvassa ilmastossa (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorppa-LIFE – Yhteisin voimin saimaannorpan apuna – Layman´s report (julkaisut.metsa.fi)
- Saimaannorppatutkimus Itä-Suomen yliopistossa (uef.fi)
- Saimaannorpan suojelua tukevat
- Saimaan luontokeskus Riihisaari (luontoon.fi)
Ilmoita saimaannorppahavainnosta
Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kaikki kuolleet norpat tutkittaviksi ja kerätä tietoa vahingoittuneista norpista. Kuolleista selvitetään mm. ikä ja sukupuoli sekä otetaan kudosnäytteitä. Useimmiten selviää kuolinsyykin, mikä on erittäin tärkeä tieto suojelutyölle.
Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan, jäikö kalanpyydykseesi saimaannorppa?
- Varmista, että aallot eivät vie sitä mennessään.
- Ilmoita asiasta HETI puhelimitse paikallisille poliisille tai Metsähallituksen puhelinnumeroon 0206 39 5000.
- Ilmoita nimesi ja osoitteesi sekä mistä ja milloin löysit kuolleen norpan.
- Ilmoituspalkkiona saat norppa-aiheisen pyyhkeen ja halutessasi sinulle ilmoitetaan tutkimustuloksista.
Kalastuslain 62 §:n mukaisesti hylkeen jäämisestä pyydykseen on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Metsähallitus välittää ilmoituksesi Luonnonvarakeskukselle.
Jos havaitset saimaannorpan poikasen jäällä, toimi näin:
- Älä lähesty tai kosketa kuuttia. Molemminpuolinen tautivaara ja hylkäämisvaara. (Myös laki kieltää häiritsemisen.)
- Kerro havainnostasi Metsähallituksen norppakannan seurantaan: saimaannorppa(at)metsa.fi tai puh. 0206 39 5000.
- Voit kauempaa kiikarilla kuuttia häiritsemättä seurata tilannetta. Pidä vaikka havaintopäiväkirjaa – tietosi tulee auttamaan suojelua.
- Kerro lähinaapureille, jotta he eivät vahingossa häiritsisi kuuttia.
Jos norppa on rantavedessä tai rannalla, eikä lähietäisyydeltä (n. 5 m) väistä tai pakene ihmistä, on syytä olettaa sen olevan hoidon tarpeessa. Ilmoita myös silloin ylläolevaan numeroon.
Muut saimaannorppahavainnot voi ilmoittaa havaintolomakkeella (webropol.com).