Norppakanta on vuosina 2017–2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä on suojelustrategian tavoitteen mukaista. Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos.

Saimaannorpan suojelutyöryhmä, tiedote 31.5.2022 (ym.fi)

Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se on erittäin uhanalainen (EN). Kannan koko on nykyisin noin 430–440 yksilöä. Viime vuosina on vuosittain syntynyt noin 90 poikasta.

Yhteistyö saimaannorpan suojelemiseksi jatkuu. Tutustu Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeen toimintaan.

Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista, muut alalajit ovat laatokannorppa (P. h. ladogensis), itämerennorppa (P. h. botnica), ohotanmerennorppa (P. h. ochotensis) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).

Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla noin 8 000 vuotta sitten. Tässä yhteydessä alkoi saimaannorpan taival järviympäristössä. Lajina se on sopeutunut hyvin Saimaalla elämiseen. Ainoastaan ihminen on uhannut sen eloa.

Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti. Tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta kannan koko on hitaasti kasvanut ja varsinkin poikasten eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet. Nykyisin saimaannorpan elinalue laajenee ja se on palautumassa aiemmin autioituneille Saimaan osille, kuten Puruvedelle ja Haapaselälle.

Suomi on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti sitoutunut saimaannorpan suojeluun. Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Säilymisen uhkina ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja hajanaisuus.

Norppatietoa tiiviisti: Saimaannorppa-esite (julkaisut.metsa.fi)

Tutustu saimaannorpan elämään: Saimaannorppa, sisukas suomalainen (luontoon.fi)

Norppakannan tila ja vuonna 2023 havaitut kuolleet norpat

Saimaannorpan suojelu

Tehostunut suojelu tuottaa tulosta. Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on 430–440 yksilöä. Alimmillaan kanta oli 1980-luvun lopulla n. 200 norppaa. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia.

Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat pesälaskennoissa ja pesäkinosten kolaamisessa vähälumisina talvina, jolloin ei luonnonkinoksia muodostu.

Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma, joka uusitaan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2022.

Norpan suojaksi tehdyt kalastusrajoitukset annetaan valtioneuvoston asetuksella viisivuotiskausiksi. Metsähallitus valvoo kalastusrajoitusalueita. Etelä-Savon ELY-keskus vastaa kalastusrajoitusten sopimisesta osakaskuntien kanssa.

Verkkokalastukielto on voimassa 15.4.–30.6. Sen tavoite on suojella norpan poikasia juuttumasta kalaverkkoihin. Kiellettyjä, norpalle vaarallisia katiskoja löytyi heinäkuun 2020 alkuun mennessä melkein kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna, tarkastetuista 1 205 katiskasta 165. Katiskan nielu ei saa olla 15 cm suurempi.

Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja ja keskeisimmillä alueilla on pesimäaikaista moottorikelkkailua rajoitettu.

Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava, talviaikainen Saimaan juoksutusstrategia, joka sisältyy Saimaan juoksutussääntöön.

Saimaannorpan suojelu perustuu laajaan tieteellisen tutkimukseen. Tutkimuksia tehdään yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja eläintautitutkimuksista vastaavan Ruokaviraston kanssa.

Lajin suojelua edistetään myös hankkeissa. Saimaannorppa-LIFE (2013–2018) oli Euroopan unionin osin rahoittama suurhanke, jossa otettiin käyttöön apukinosten kasaaminen alkutalven jäille vähälumisina talvina. Hankkeessa selvitettiin pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista. Myös norpparajoitusten valvontaa vesillä lisättiin. Hankekumppanit tarjosivat myös tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille.

Vuoden 2020 lopussa käynnistynyt Yhteinen norppamme -LIFE jatkaa tutkimusta ja toimenpiteitä.

Lisätietoa

Ilmoita saimaannorppahavainnosta

Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kaikki kuolleet norpat tutkittaviksi ja kerätä tietoa vahingoittuneista norpista. Kuolleista selvitetään mm. ikä ja sukupuoli sekä otetaan kudosnäytteitä. Useimmiten selviää kuolinsyykin, mikä on erittäin tärkeä tieto suojelutyölle.

Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan, jäikö kalanpyydykseesi saimaannorppa?

Varmista, että aallot eivät vie sitä mennessään.
Ilmoita asiasta HETI puhelimitse paikallisille poliisille tai Metsähallituksen puhelinnumeroon 0206 39 5000.
Ilmoita nimesi ja osoitteesi sekä mistä ja milloin löysit kuolleen norpan.
Ilmoituspalkkiona saat norppa-aiheisen pyyhkeen ja halutessasi sinulle ilmoitetaan tutkimustuloksista.

Kalastuslain 62 §:n mukaisesti hylkeen jäämisestä pyydykseen on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Metsähallitus välittää ilmoituksesi Luonnonvarakeskukselle.

Jos havaitset saimaannorpan poikasen jäällä, toimi näin:

Älä lähesty tai kosketa kuuttia. Molemminpuolinen tautivaara ja hylkäämisvaara. (Myös laki kieltää häiritsemisen.)
Kerro havainnostasi Metsähallituksen norppakannan seurantaan: saimaannorppa(at)metsa.fi tai puh. 0206 39 5000.
Voit kauempaa kiikarilla kuuttia häiritsemättä seurata tilannetta. Pidä vaikka havaintopäiväkirjaa – tietosi tulee auttamaan suojelua.
Kerro lähinaapureille, jotta he eivät vahingossa häiritsisi kuuttia.

Jos norppa on rantavedessä tai rannalla, eikä lähietäisyydeltä (n. 5 m) väistä tai pakene ihmistä, on syytä olettaa sen olevan hoidon tarpeessa. Ilmoita myös silloin ylläolevaan numeroon.

Lisätietoa sairaan tai kuolleen saimaannorpan ilmoittamisesta (tiedote 15.5.2020)

Muut saimaannorppahavainnot voi ilmoittaa havaintolomakkeella (webropol.com).