Saimaannorppa

Ajankohtaista

Kalastusrajoitukset ovat yksi merkittävimmistä saimaannorpan suojelukeinoista – verkkokalastuskielto alkaa Saimaalla 15.4.2025 (tiedote 14.4.2025)

Kuinka monta norpanpesää Saimaalta löytyy tänä keväänä? Pesälaskenta käynnistyy huhtikuussa (tiedote 31.3.2025)

Vapaaehtoiset kolasivat saimaannorpille vaikeista olosuhteista huolimatta ennätyksellisesti yli 300 apukinosta – WWF julistaa pesärauhan alkaneeksi (tiedote 18.2.2025)

Saimaannorppakanta jatkaa maltillista kasvua – suuri osa kasvusta tapahtuu Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla (tiedote 31.10.2024)

Operaatio norppa -elokuva

Petteri Saarion dokumenttielokuva erittäin uhanalaisesta saimaannorpasta ja sen ainutlaatuisesta elinpiiristä Saimaasta on myös kertomus norpalle omistautuneista tutkijoista, viranomaisista ja vapaaehtoisista norpansuojelijoista ja heidän uraauurtavasta työstään ja ponnisteluistaan yrittää pelastaa maailman harvinaisimpiin lukeutuva nisäkäs keskellä pelottavan nopeasti etenevää ilmastonmuutosta. Elokuva on osa Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta.

Operaatio norppa: YLE Areena (areena.yle.fi)

Norppatietoa kerätään ja jaetaan yhdessä

Norppakannan tilanne: Norppatilanne-palvelu

Norppakannan seuranta ja havaitut kuolleet norpat

Kuolleina havaituista norpista merkitään tieto luetteloon. Katso norppakannan seuranta ja kuolleet norpat.

Ilmoita norppahavaintosi!

Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan? Katso ohjeet havaintojen ilmoittamiseen.

Näitkö norpan uimassa tai lepäilemässä? Ilmoita havaintosi lomakkeella ja autat lajin seurannassa (webropol.com).

 

Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se on erittäin uhanalainen (EN). Kannan koko on nykyisin noin 495 yksilöä. Viime vuosina on vuosittain syntynyt yli 90 poikasta.

Yhteistyö saimaannorpan suojelemiseksi jatkuu. Tutustu Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeen toimintaan.

Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista, joka kuitenkin eroaa merkittävästi muista alalajeista mm. käyttäytymiseltään, rakenteeltaan ja perimältään.

Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla noin 9 000 vuotta sitten. Tässä yhteydessä alkoi saimaannorpan taival järviympäristössä, jonne se on hyvin sopeutunut. Ainoastaan ihminen uhkaa sen eloa.

Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti mm. metsästyksen, kalanpyydyskuolleisuuden ja pesimäaikaisen vedenpinnan vaihtelun vuoksi, joka romahdutti pesät aiheuttaen suurta poikaskuolleisuutta. Tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta kannan koko on hitaasti kasvanut ja norpat ovat jo palanneet pesimään useille alueille, joilta ihminen oli ne aikoinaan hävittänyt.

Suomi on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti sitoutunut saimaannorpan suojeluun. Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Nykyisin säilymisen uhkina ovat vaaralliset kalanpyydykset, ilmastonmuutos, pesimäympäristön häviäminen rantarakentamisen seurauksena ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja perinnöllisen monimuotoisuuden väheneminen.

Vastuuhenkilöt Metsähallituksessa ovat:

  • Miina Auttila (kannanseuranta, pesäpaikkasukellukset ja lausunnot ym. edunvalvonta), miina.auttila@metsa.fi
  • Riikka Alakoski (apukinostyöt, pesälaskennat ja ruhot), riikka.alakoski@metsa.fi

Lisätietoa