Saimaannorppa

Uutisia

Saimaannorppa hukkui kalaverkkoon Savonlinnassa (tiedote 27.9.2022).

Kuutteja syntyi 92 vuonna 2022

Talvi 2022 oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle (tiedote 6.6.2022).

Norppakanta on jatkanut vakaata kasvuaan, kiitos hyvän yhteistyön

Norppakanta on vuosina 2017–2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia, mikä on suojelustrategian tavoitteen mukaista. Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos.

Saimaannorpan suojelutyöryhmä, tiedote 31.5.2022 (ym.fi)

Norppakannan tila 2021 ja vuonna 2022 havaitut kuolleet norpat

Kuolleina havaituista norpista merkitään tieto luetteloon. Katso norppakanta ja kuolleet norpat.

Ilmoita norppahavaintosi!

Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan? Katso ohjeet havaintojen ilmoittamiseen.

Näitkö norpan uimassa tai lepäilemässä? Ilmoita havaintosi lomakkeella ja autat lajin seurannassa (webropol.com).

Metsähallitus julkaisi ammattilaisille suunnatut ohjeet sairaana tai vammautuneena löytyneen saimaannorpan hoitamiseksi (29.6.2020)

Uusi suojeluhanke käynnissä

Yhteinen Saimaannorppamme -LIFE-projekti turvaa norppiensuojelun rahoitusta.

Saimaannorppa elää vain Suomessa ja vain Saimaan vesistössä. Se on erittäin uhanalainen (EN). Kannan koko on nykyisin noin 430 yksilöä, joista lisääntymiskykyisiä on n. 225 eläintä. Viime vuosina on vuosittain syntynyt yli 80 poikasta.

Norpat ovat maailman pohjoisimpia hylkeitä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on yksi viidestä norpan alalajista, muut alalajit ovat laatokannorppa (P. h. ladogensis), itämerennorppa (P. h. botnica), ohotanmerennorppa (P. h. ochotensis) ja jäämerennorppa (P. h. hispida).

Itä-Suomen järvien ja nykyisen Itämeren yhteys katkesi viime jääkauden lopulla noin 8 000 vuotta sitten. Tässä yhteydessä alkoi saimaannorpan taival järviympäristössä. Lajina se on sopeutunut hyvin Saimaalla elämiseen. Ainoastaan ihminen on uhannut sen eloa.

Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti. Tuolloin aloitettujen suojelutoimien ansiosta kannan koko on hitaasti kasvanut ja varsinkin poikasten eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet. Nykyisin saimaannorpan elinalue laajenee ja se on palautumassa aiemmin autioituneille Saimaan osille, kuten Puruvedelle ja Haapaselälle.

Suomi on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti sitoutunut saimaannorpan suojeluun. Kannan seurannasta ja suojelutyöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut ja sitä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen, WWF Suomen, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Säilymisen uhkina ovat kalanpyydykset, ilmastonmuutos, rantarakentamisesta ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuva pesinnän häirintä sekä kannan pieni koko ja hajanaisuus.

Norppatietoa tiiviisti: Saimaannorppa-esite (julkaisut.metsa.fi)

Tutustu saimaannorpan elämään: Saimaannorppa, sisukas suomalainen (luontoon.fi)

Saimaannorpan suojelu

Tehostunut suojelu tuottaa tulosta. Metsähallituksen asiantuntija-arvion mukaan saimaannorpan kannan koko on 420–430 yksilöä. Alimmillaan kanta oli 1980-luvun lopulla n. 200 norppaa. Kannalla tarkoitetaan talvehtinutta yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä poikasia.

Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat pesälaskennoissa ja pesäkinosten kolaamisessa vähälumisina talvina, jolloin ei luonnonkinoksia muodostu.

Saimaannorppakannan suojelua ohjaa ympäristöministeriön hyväksymä saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpidesuunnitelma, joka uusitaan viiden vuoden välein, viimeksi vuonna 2017.

Norpan suojaksi tehdyt kalastusrajoitukset annetaan valtioneuvoston asetuksella viisivuotiskausiksi. Metsähallitus valvoo kalastusrajoitusalueita. Etelä-Savon ELY-keskus vastaa kalastusrajoitusten sopimisesta osakaskuntien kanssa.

Verkkokalastukielto on voimassa 15.4.–30.6. Sen tavoite on suojella norpan poikasia juuttumasta kalaverkkoihin. Kiellettyjä, norpalle vaarallisia katiskoja löytyi heinäkuun 2020 alkuun mennessä melkein kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna, tarkastetuista 1 205 katiskasta 165. Katiskan nielu ei saa olla 15 cm suurempi.

Rantojensuojeluohjelmaa ja Natura 2000 -verkostoa toteuttamalla hankitaan pesimäalueita Metsähallitukselle tai perustetaan alueista yksityismaiden luonnonsuojelualueita. Pesimisalueille asetetaan talviaikaisia maihinnousukieltoja ja keskeisimmillä alueilla on pesimäaikaista moottorikelkkailua rajoitettu.

Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on laadittu norpan pesimisen huomioon ottava, talviaikainen Saimaan juoksutusstrategia, joka sisältyy Saimaan juoksutussääntöön.

Saimaannorpan suojelu perustuu laajaan tieteellisen tutkimukseen. Tutkimuksia tehdään yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja eläintautitutkimuksista vastaavan Ruokaviraston kanssa.

Lajin suojelua edistetään myös hankkeissa. Saimaannorppa-LIFE (2013–2018) oli Euroopan unionin osin rahoittama suurhanke, jossa otettiin käyttöön apukinosten kasaaminen alkutalven jäille vähälumisina talvina. Hankkeessa selvitettiin pesäpoikaskuolleisuutta, pesimäaikaisten häiriöiden määrää, norppien liikkumista sekä kalastuksen määrää ja kohdistumista. Myös norpparajoitusten valvontaa vesillä lisättiin. Hankekumppanit tarjosivat myös tietoa ja neuvontaa vapaa-ajan kalastajille, asukkaille ja kunnille.

Vuoden 2020 lopussa käynnistynyt Yhteinen norppamme -LIFE jatkaa tutkimusta ja toimenpiteitä.

Norppakannan tila 2021

Norppapopulaatiosta arvioidaan talvikanta, jolla tarkoitetaan laskentavuoden tammikuussa pesineiden norppien määrää ennen kevättalvella syntyneitä kuutteja.

Pesälaskennalla, jonka tuloksia tarkennetaan jäiden lähdön jälkeisillä pesäpaikkasukelluksilla, saadaan arvoitua vuosittain syntyneiden kuuttien määrä ja kannassa olevien emojen määrä. Hyvän pesimävuoden jälkeen voidaan arvioida myös talvehtineiden norppien määrä eri pesimäalueilla. Norppamäärän arvioinnissa käytetään kahden vuoden aineistoa. Pesä- ja norppahavaintojen avulla kuvataan myös norppakannan lisääntymis- ja levinneisyysalueiden laajuutta.

Muuttuva ilmasto on heikentänyt norpan pesimäolosuhteita ja siten myös pesälaskentamenetelmän toimivuutta. Vuonna 2020 norpan pesintä pääosin epäonnistui erityisen leudon talven vuoksi ja pesäaineistoa ei kertynyt kannan koon arvioimiseksi. Myös talvella 2021 aineiston kertyminen jäi paikoitellen vajaaksi eikä ollut riittävä talvehtineiden norppien määrän arvioimiseen pesimäalueittain. Metsähallituksen asiantuntijat arvioivat kannan koon olevan 420–430 yksilöä. Vuoden 2021 kuuttituotos, emojen määrä ja vuoden 2021 kuolleisuuden määrä viittaavat siihen, ettei kannan koko alentunut erityisen leutotalvisen vuoden 2020 aikana. Vastaavasti vuonna 2021 kerätty pesäaineisto ei viittaa kannan kasvuunkaan.

Saimaannorppakannan kokoarvio on 420–430 yksilöä. Oheisessa taulukossa on esitetty vuoden 2021 syntyvyys ja arvio emojen määrästä.

Vesialue Poikaset
todettu
Poikaset
arvioitu
Emot
arvoitu
Pyhäselkä–Jänisselkä111
Orivesi224
Pyyvesi–Enonvesi123
Kolovesi111
Joutenvesi446
Haukivesi192230
Pihlajavesi263244
Puruvesi222
Tolvanselkä–Katosselkä7810
Luonteri123
Lietvesi445
Petraselkä–Yövesi8811
Suur-Saimaa222
Yhteensä7890122

Kuolleet saimaannorpat 2022 (12 kpl, päivitetty 30.9.2022)

Todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Syntyvyyden ja kannan koon muutosten avulla arvioituna saimaannorppien kuolleisuudesta havaittiin esimerkiksi jaksolla 2010–2020 noin 44 %.

Havaintojen kertymisessä esiintyy vuosittaista vaihtelua. Osa ensimmäisten elinviikkojen aikana kuolleista poikasista löytyy kevään pesälaskennassa. Suurin osa muista kuolleista tulee Metsähallitukselle tiedoksi yleisövihjeiden ja ilmoitusten kautta.

Pesään kuolleet kuutit (5 kpl, päivitetty 9.8.2022)

Löytöpäivä
Näytenumero
Vesialue
Kunta
Muuta
21.4.2022
2811
Tolvanselkä–Katosselkä
Puumala
Pesästä löytynyt kuutti, jossa napanuora ja istukka kiinni, paino n. 5 kg.
1.5.2022
2812
Haukivesi
Savonlinna
Pesäpaikalta löydetty uroskuutti, paino 5 kg.
13.5.2022
2813
Pihlajavesi
Savonlinna
Pesäpaikkasukelluksissa löydetty kuutti.
10.7.2022
2815
Haukivesi
Savonlinna

Rantaan ajautunut kuutinvillainen uros, paino 6 kg.
28.7.2022
2816
Varissaarenselkä
Puumala
Rantaan ajautunut kuutinvillainen naaras, paino 5 kg.

Muut kuolleet kuutit (2 kpl, päivitetty 26.9. 2022)

Löytöpäivä
Näytenumero
Vesialue
Kunta
Muuta
6.8.2022
2818
Puruvesi
Savonlinna
Rantaan ajautunut uroskuutti, paino 20 kg.
23.9.2022
2820
Pihlajavesi SavonlinnaRannalta löydetty uroskuutti, paino 19,5 kg.

Kalanpyydyksiin kuolleet (2 kpl, päivitetty 30.9.2022)

Löytöpäivä
Näytenumero
Vesialue
Kunta
Muuta
19.2.2022
2810
Orivesi
Rääkkylä
Verkkoon jäänyt nuori uros, paino n. 27 kg. Verkon langan paksuus 0,17 mm, solmuväli 60 mm ja korkeus 5 m.
27.9.2022
2821
Savonlinna
Pihlajavesi
Verkkoon jäänyt todennäköisesti viime talvena syntynyt kuutti, joka irronnut verkosta sitä nostettaessa ja vajonnut pohjaan, ks. tiedote. Verkon langan paksuus 0,17 mm, solmuväli 50 mm ja korkeus 3 m.

Muut kuolleet (3 kpl, päivitetty 26.9. 2022)

Löytöpäivä
Näytenumero
Vesialue
Kunta
Muuta
14.5.2022
2814
Puruvesi
Savonlinna
Rantaan ajautunut hieman mädäntynyt aikuinen uros, paino n. 70 kg.
5.8.2022
2817
Haukivesi
Savonlinna
Rantaan ajautunut mädäntynyt nuorehko uros, paino n. 40 kg.
5.9.2022
2819
Puruvesi
Savonlinna
Rantaan ajautunut mädäntynyt nuori uros, paino n. 30 kg.

Lisätietoa

Ilmoita saimaannorppahavainnosta

Saimaannorpan suojelun kannalta on tärkeää saada kaikki kuolleet norpat tutkittaviksi ja kerätä tietoa vahingoittuneista norpista. Kuolleista selvitetään mm. ikä ja sukupuoli sekä otetaan kudosnäytteitä. Useimmiten selviää kuolinsyykin, mikä on erittäin tärkeä tieto suojelutyölle.

Löysitkö kuolleen tai vahingoittuneen saimaannorpan, jäikö kalanpyydykseesi saimaannorppa?

  • Varmista, että aallot eivät vie sitä mennessään.
  • Ilmoita asiasta HETI puhelimitse paikallisille poliisille tai Metsähallituksen puhelinnumeroon 0206 39 5000.
  • Ilmoita nimesi ja osoitteesi sekä mistä ja milloin löysit kuolleen norpan.
  • Ilmoituspalkkiona saat norppa-aiheisen pyyhkeen ja halutessasi sinulle ilmoitetaan tutkimustuloksista.

Kalastuslain 62 §:n mukaisesti hylkeen jäämisestä pyydykseen on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Metsähallitus välittää ilmoituksesi Luonnonvarakeskukselle.

Jos havaitset saimaannorpan poikasen jäällä, toimi näin:

  • Älä lähesty tai kosketa kuuttia. Molemminpuolinen tautivaara ja hylkäämisvaara. (Myös laki kieltää häiritsemisen.)
  • Kerro havainnostasi Metsähallituksen norppakannan seurantaan: saimaannorppa(at)metsa.fi tai puh. 0206 39 5000.
  • Voit kauempaa kiikarilla kuuttia häiritsemättä seurata tilannetta. Pidä vaikka havaintopäiväkirjaa – tietosi tulee auttamaan suojelua.
  • Kerro lähinaapureille, jotta he eivät vahingossa häiritsisi kuuttia.

Jos norppa on rantavedessä tai rannalla, eikä lähietäisyydeltä (n. 5 m) väistä tai pakene ihmistä, on syytä olettaa sen olevan hoidon tarpeessa. Ilmoita myös silloin ylläolevaan numeroon.

Muut saimaannorppahavainnot voi ilmoittaa havaintolomakkeella (webropol.com).