Kaksi hyljettä kurkistaa veden pinnalle, saimaannorppa ja poikanen.
Saimaannorppa ja kuutti. Kuva: Miina Auttila.

Ajankohtaista

Erävalvontaa lisätään Saimaalla (tiedote 17.5.2021)

Saimaannorppa jatkaa sukelluksiaan, kun suojelemme sitä yhdessä.

Saimaannorppa on eräs maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hylkeistä. On meidän vastuullamme, että myös tulevat sukupolvet voivat nähdä norpan luodoilla lepäilemässä tai sukeltelemassa selkävesillä. Norppien suojeluun osallistuu vuosittain viranomaisia, tutkijoita sekä satoja vapaaehtoisia.

Olemme tehneet suunnitelmallista yhteistyötä jo pitkään, ja norppien määrä on viime vuosina jo hieman noussut. Lajia uhkaavat kuitenkin edelleen kuolemat kalaverkkoihin sekä ilmastonmuutos. Suojeluun tarvitaan uusia keinoja, yhdessä niitä löydämme!

Videossa voit tutustua työhömme ja lähivuosien tavoitteisiin (youtube.com).

Saimaannorpat ovat yleensä alle 1,5 metriä pitkiä ja painavat alle 90 kiloa. Jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio, jonka avulla sen voi tunnistaa samalla tavoin kuin ihmisen sormenjäljestään. Saimaannorpat vaihtavat karvansa kerran vuodessa, mutta turkkikuviot pysyvät samoina. Karvanvaihtoaikaan toukokuussa norpat kuivattelevat turkkejaan rantakalliolla.

Norpilla on omat suosikkipaikkansa, joilla ne loikoilevat kesästä toiseen. Jos löydät norpan makuupaikan, älä lähesty sitä ja säikäytä eläintä rannalta. Hyvällä onnella voit kiikaroida sen elämää vuosia.

Tätä me teemme – hankkeen tärkeimmät tavoitteet

Tutkimus

Photo-ID-tutkimuksessa kehitämme yksilöiden tunnistamista valokuvien avulla.
Saimaannorppien geeniperimää tutkitaan ja tulosten perusteella mietitään, olisiko geeniperimän monipuolistamiseksi tarvetta siirtää norppia Saimaan sisällä. Tarkoitus ei ole siirtää norppia uusille alueille, vaan pysytellä nykyisillä elinalueilla.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi testaamme mm. erilaisia keinopesiä, joissa norppa voisi pesiä vähälumisina ja jäättöminä talvina.

Kehitämme uusia kannanseurantamenetelmiä, joita tarvitaan, jos saimaannorppien pesäpaikkoja ei jatkossa päästä tutkimaan kevätjäille.

Suojelu

Projektin aikana parannamme tietoisuutta saimaannorpan suojelusta ja pyrimme lisäämään suojelutoimien hyväksyntää.

Norppaturvallisten katiskojen kehitystyötä jatketaan. Vapaa-ajankalastajille pyritään kehittämään norppaturvallinen rysä.

Vesialueen omistajien kanssa kehitetään kalastusrajoitusten valvontaa.

Projektissa toimimme myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantamiseksi.

Hankkeen rahoitus ja toiminta-aika

Projektin kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Projekti saa rahoitusta myös ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.
Projekit on käynnissä vuodet 2020–2025.

Yhteystiedot

Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.
Projektipäällikkö Raisa Tiilikainen, puh. 0206 39 5294, sähköposti: raisa.tiilikainen(at)metsa.fi

Lisätietoa saimaannorpasta ja edellisestä LIFE-hankkeesta:

Hankekumppanit

Kumppaneina projektissa ovat DocArt, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 8.6.2021