Yhteinen saimaannorppamme -LIFE

Ajankohtaista
Saimaan sisäiset norppien siirrot aloitetaan tulevana kesänä (tiedote 8.2.2023).
Saimaannorppaviestintää livemusiikin ja luontokuvien säestyksellä (tiedote 31.10.2022)
Tietopaketti saimaannorpasta matkailuyrittäjille (julkaisut.metsa.fi)
Saimaannorpan kuutteja syntyi viime talvena 92 (tiedote 6.6.2022)
Norppaystävällisen matkailun pelisäännöt (julkaisut.metsa.fi)
Rauhaa rakastava saimaannorppa: Ohjeita Saimaan jäillä ja vesillä liikkujille
Etelä-Savon ELY-keskuksen esitteet on julkaistu pdf-muodossa (doria.fi)
Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmien päivitys käynnissä
Tavoitteena on sovittaa yhteen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun, virkistyskäytön ja luontomatkailun tarpeita seuraavien 10–15 vuoden ajanjaksolla.Suunnittelun aikana on mahdollista antaa palautetta:
Saimaannorppa jatkaa sukelluksiaan, kun suojelemme sitä yhdessä.
Saimaannorppa on eräs maailman uhanalaisimmista ja harvinaisimmista hylkeistä. On meidän vastuullamme, että myös tulevat sukupolvet voivat nähdä norpan luodoilla lepäilemässä tai sukeltelemassa selkävesillä. Norppien suojeluun osallistuu vuosittain viranomaisia, tutkijoita sekä satoja vapaaehtoisia.
Olemme tehneet suunnitelmallista yhteistyötä jo pitkään, ja norppien määrä on viime vuosina jo hieman noussut. Lajia uhkaavat kuitenkin edelleen kuolemat kalaverkkoihin sekä ilmastonmuutos. Suojeluun tarvitaan uusia keinoja, yhdessä niitä löydämme!
Saimaannorpat ovat yleensä alle 1,5 metriä pitkiä ja painavat alle 90 kiloa. Jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio, jonka avulla sen voi tunnistaa samalla tavoin kuin ihmisen sormenjäljestään. Saimaannorpat vaihtavat karvansa kerran vuodessa, mutta turkkikuviot pysyvät samoina. Karvanvaihtoaikaan toukokuussa norpat kuivattelevat turkkejaan rantakalliolla.
Norpilla on omat suosikkipaikkansa, joilla ne loikoilevat kesästä toiseen. Jos löydät norpan makuupaikan, älä lähesty sitä ja säikäytä eläintä rannalta. Hyvällä onnella voit kiikaroida sen elämää vuosia.
Videolla voit tutustua työhömme ja lähivuosien tavoitteisiin (youtube.com).
Tätä me teemme – hankkeen tärkeimmät tavoitteet
Tutkimus
Photo-ID-tutkimuksessa kehitämme yksilöiden tunnistamista valokuvien avulla.
Saimaannorppien geeniperimää tutkitaan ja tulosten perusteella mietitään, olisiko geeniperimän monipuolistamiseksi tarvetta siirtää norppia Saimaan sisällä. Tarkoitus ei ole siirtää norppia uusille alueille, vaan pysytellä nykyisillä elinalueilla.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi testaamme mm. erilaisia keinopesiä, joissa norppa voisi pesiä vähälumisina ja jäättöminä talvina.
Kehitämme uusia kannanseurantamenetelmiä, joita tarvitaan, jos saimaannorppien pesäpaikkoja ei jatkossa päästä tutkimaan kevätjäille.
Suojelu
Projektin aikana parannamme tietoisuutta saimaannorpan suojelusta ja pyrimme lisäämään suojelutoimien hyväksyntää.
Norppaturvallisten katiskojen kehitystyötä jatketaan. Vapaa-ajankalastajille pyritään kehittämään norppaturvallinen rysä.
Vesialueen omistajien kanssa kehitetään kalastusrajoitusten valvontaa.
Projektissa toimimme myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantamiseksi.
Hankkeen rahoitus ja toiminta-aika
Projektin kokonaisbudjetti on 7,1 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa. Projekti saa rahoitusta myös ympäristöministeriöltä, Etelä-Karjalan liitolta, Nestorisäätiöltä sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.
Projekit on käynnissä vuodet 2020–2025.
Yhteystiedot
Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.
Projektipäällikkö Jari Ilmonen
puh. 0206 39 4718
jari.ilmonen@metsa.fi
Lisätietoa saimaannorpasta ja edellisestä LIFE-hankkeesta:
Hankekumppanit
Kumppaneina projektissa ovat DocArt, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukset, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Turun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
Päivitetty viimeksi 16.2.2023