Yhteinen saimaannorppamme -LIFE-hankkeen keskeiset tavoitteet ja tulokset.

Tutkimus

Photo-ID-tutkimuksessa kehitimme yksilöiden tunnistamista valokuvien avulla. Kuvien perusteella voidaan seurata yksittäisten norppien elämää ja liikkeitä sekä sosiaalisia suhteita, esimerkiksi samoilla lepokivillä yhdessä viihtyviä hylkeitä. Toistuvasti kuvattujen ja uusina havaittujen hylkeiden perusteella voidaan myös arvioida kannan kokoa. Hankkeen aikana pystyttiin vertailemaan tätä laskentatapaa saimaannorpan perinteiseen, pesimähavaintoihin perustuvaan kannan arviointitapaan ja todettiin että menetelmät antavat saman suuntaisia tuloksia. Luotettavien saimaannorppapopulaatioarvioiden saamiseksi tarvitaan vähintään neljän vuoden Photo ID-aineistosarja, ja aloitettua systemaattista seurantaa kannattaa jatkaa.  

Hankkeen aikana siirsimme yhteensä kolme norppaa Saimaan vesistön sisällä. Siirtojen tarkoituksena on pitää saimaannorppien perimä mahdollisimman monipuolisena ja estää eri norpparyhmien eriytymistä. Laajempi ja monimuotoisempi geenipohja auttaa saimaannorppia selviämään paremmin muuttuvissa ympäristöissä, joita aiheuttavat esimerkiksi ilmastonmuutos tai kemikaalit. Tällaiset siirrot voivat vaikuttaa norppakannan perimään pitkällä aikavälillä, ja tulevaisuudessa tutkimukset voivat kertoa, ovatko ne auttaneet lisäämään geneettistä monimuotoisuutta. 

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi testasimme mm. erilaisia keinopesiä, joissa norppa voisi pesiä vähälumisina ja jäättöminä talvina.

• Ensimmäiset saimaannorpat siirretty – Amalia ja Tuukka kalastelevat nyt uusilla vesillä (tiedote 7.6.2023)
• Saimaalla syntyi ennätykselliset sata kuuttia (2.6.2023)
• Luonnonvarakeskus kartoitti suomalaisten näkemyksiä ja asenteita saimaannorppaa ja sen suojelua kohtaan: Saimaannorppa on suomalaisille tärkeä (10.5.2023, luontoon.fi)
• Saimaanorpan pesien laskenta käynnistyy (tiedote 5.4.2023)
• Saimaan sisäiset norppien siirrot aloitetaan tulevana kesänä (tiedote 8.2.2023).

Suojelu

Projektin aikana paransimme tietoisuutta saimaannorpan suojelusta ja pyrimme lisäämään suojelutoimien hyväksyntää.

Norppaturvallisten katiskojen kehitystyötä jatkettiin. Vapaa-ajankalastajille kehitettiin norppaturvallinen rysä.

Vesialueen omistajien kanssa kehitettiin kalastusrajoitusten valvontaa.

Projektissa toimimme myös Saaristomeren itämerennorppakannan tilanteen parantamiseksi.

• Saimaannorpan kanta-arvio vuodelle 2023 julkaistu – norppakannan tilaa voi seurata uudessa avoimessa Norppatilanne-palvelussa (16.10.2023)
• Valmiutta avun tarpeessa olevien saimaannorppien tunnistamiseen ja hoitamiseen parannetaan (tiedote 15.5.2023)
• Saimaannorpalle kolattiin jopa 250 apukinosta pesintää varten – WWF julistaa pesimärauhan 30. kertaa (tiedote 16.2.2023)
• Toukokuussa 2021 palkkasimme uuden erätarkastajan Saimaalle (tiedote 17.5.2021).
• Saimaannorppaviestintää livemusiikin ja luontokuvien säestyksellä (tiedote 31.10.2022)
• Saimaannorpan huomioiminen matkailussa sai suuntaviivat – yrittäjät sitoutuvat norppaystävälliseen matkailuun (30.3.2022)
• Tietopaketti saimaannorpasta matkailuyrittäjille (julkaisut.metsa.fi)
• Norppaystävällisen matkailun pelisäännöt (julkaisut.metsa.fi)

Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen hoidon suunnittelu

Osana hanketta toteutettiin Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmien päivitys. Suunnitelmat on hyväksytty Metsähallituksessa syyskuussa 2023 ja ne on julkaistu marraskuussa 2023. Tavoitteena on sovittaa yhteen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun, virkistyskäytön ja luontomatkailun tarpeita seuraavien 10–15 vuoden ajanjaksolla. Suunnittelun aikana oli mahdollista antaa palautetta.

• Koloveden kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu (julkaisut.metsa.fi)
• Linnansaaren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu (julkaisut.metsa.fi)