Ilmastoviisas metsätalous on hiilen sidontaa ja varastointia metsätalouden keinoin

Metsähallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen sopeutumiseen. Koko Metsähallitusta kattavan ilmasto-ohjelman mukaisesti Metsähallituksen tavoitteena on valtion maiden hiilinielujen ja -varastojen vaaliminen ja vahvistaminen hyvän metsänhoidon ja ennallistamisen keinoin.

Ilmastoviisas metsätalous pähkinänkuoressa

Ilmastoviisaassa metsätaloudessa tehostetaan hiilen sidontaa ja varastointia metsätaloustoimenpitein. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi lannoitus, kunnostusojitus, uudistaminen käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia, uudistaminen mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsittäminen.  

Hiilen varastointia lisäävät kiertoajan pidentäminen, peitteelliset metsänkäsittelytavat turvemailla ja huonotuottoisten ojitettujen soiden ennallistaminen. Hitaamman kasvun alueilla sekä erityiskohteissa puolestaan painotetaan metsän merkitystä hiilivarastona. 

Lue lisää Metsähallituksen työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmastoviisas metsätalous -projektissa (2017 – 2018) tutkittiin metsätaloustoimenpiteiden vaikutusta hiilen sitomiseen ja varastointiin ilmastonäkökulmasta. Selvitimme, miten hiilen sidontaa ja varastointia voidaan tehostaa metsätaloustoimenpitein. 

Projektissa jokaiselle metsätalouden monikäyttömetsien 10 miljoonalle puustokuviolle luotiin hiililuokitus, joka kertoo kyseisen puustokuvion merkityksen hiilen sidonnan ja varastoinnin kannalta. Hiilensidontaan vaikuttavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi lannoitus, uudistaminen jalostetuilla siemenillä ja taimilla sekä vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsittäminen. Hiilen varastointia voidaan vahvistaa mm. pidentämällä metsien kiertoaikaa ja ennallistamalla huonotuottoisia soita.  

Hiililuokituksen avulla metsienkäsittely ohjautuu yhä tehokkaammin ilmastonmuutoksen hillintään. Nopean puustonkasvun alueilla, joissa hiilen sitominen on voimakasta, panostetaan metsien tuottokykyyn. Hitaamman kasvun alueilla sekä erityiskohteissa puolestaan painotetaan metsän merkitystä hiilivarastona. Puutuotteet toimivat hiilivarastona, ja ne korvaavat muovituotteita. Siksi puuta kannattaa ohjata puutuotteiden tuotantoon. 

Projektin tuottama lisätieto on otettu huomioon Metsähallituksen metsänhoito-ohjeessa, ja siitä on ollut hyötyä myös Metsähallituksen Ilmasto-ohjelman laatimisessa. Vuonna 2019 projektia jatkokehitettiin Ilmastoviisas metsätalous Pohjois-Karjalassa -projektissa. Pilottihankkeessa uutta oli se, että maaperän ja puuston hiilitaselaskenta sekä pohjaveden korkeus vietiin ensi kertaa metsikkötasolle ja osaksi Metsähallituksen metsätietoa. Menetelmän kehittämistä jatketaan ja tulosten käyttöönotto aloitetaan vuonna 2020. 

Mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä?

Metsät ovat merkittävä hiilinielu. Metsä sitoo kasvaessaan ilmakehän hiiltä. Metsähallituksen talouskäytössä olevien metsien hiilinieluvaikutus on huomattava – metsät kasvavat 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja puuta korjataan vuosittain noin kuusi miljoonaa kuutiometriä.

Metsät toimivat hiilivarastona. Kun metsien puuston kasvu on suurempi kuin metsästä korjattava puusto, metsä toimii hiilinieluna. Suojelualueet, joilta puuta ei korjata, toimivat vastaavasti tärkeinä hiilivarastoina, joissa hiili säilyy pitkään sekä puustossa että maaperässä. Vanhat metsät ovat hiilensidonnan suhteen tasapainossa: hiiltä sitoutuu edelleen hitaasti kasvavaan puustoon, mutta samalla sitä myös vapautuu hitaasti puuston lahotessa. 

Metsillä ja uusiutuvilla raaka-aineilla sekä uusiutuvalla energialla on suuri merkitys fossiilisten vaihtoehtojen korvaajana. Osa korjatusta puusta säilyy jalostuksen jälkeen hiilivarastona puurakennuksissa ja muissa pitkäikäisissä tuotteissa.

Metsien hiililuokitus on työkalu ilmastoystävälliseen metsänhoitoon

Kaikki metsätalouden piirissä olevat valtion metsät ryhmiteltiin puuston nielu- ja varastopainotteisuuden mukaan. Kaikilla metsillä on merkitys sekä hiilinieluina että varastoina, mutta painotus vaihtelee. 

Luokituksen pohjana ovat Metsähallituksen puustotieto, maaperätieto, maankäyttötieto sekä alue-ekologiset tiedot. Luokituksessa ovat mukana kaikki Metsähallituksen monikäyttömetsät, yhteensä 5,1 miljoonaa hehtaaria. Suojelualueiden ja kansallispuistojen metsät eivät ole mukana luokituksessa. Metsien määrä eri hiililuokissa on nähtävässä ympyrädiagrammissa. Mukana ovat metsämaat, kitumaat, joutomaat, rajoitetun metsätalouden kohteet ja monikäyttömetsien luontokohteet.

Monikäyttömetsien hiililuokitus

Kuvituskuva vähäisestä hiilivarastosta.

Vähäinen hiilivarasto (19 %): Vähätuottoiset tai tuottamattomat kitu- ja joutomaat sekä rakennettu maa. Kuvioiden puuston määrä on niin pieni, että sillä ei ole merkitystä hiilen nieluna tai varastona, vaikka maaperällä saattaa hyvinkin sellainen olla. 

Kuvituskuva kehittyvästä hiilinielusta.

Kehittyvä hiilinielu (7 %): Nuoret, kasvavat taimikot ja aukeat alueet, jotka ovat vasta kehittymässä. Iältään ne ovat etelässä 10-, väli-Suomessa 15- ja pohjoisessa 20-vuotiaita tai vanhempia. Niillä on vain pieni merkitys hiilinieluna ja varastona.  

Kuvituskuva kehitettävästä hiilinielusta.

Kehitettävä hiilinielu (34 %): Puuston määrä tai kasvu ei ole ihannetasolla. Nämä alueet  vaativat metsänhoidollisia toimenpiteitä kasvun ja hiilensidontakyvyn lisäämiseksi. 

Kuvituskuva karttuvasta hiilinielusta.

Karttuva hiilinielu (14 %): Metsän kunto on hyvä, puustoa on riittävästi ja metsänhoitotoimet on tehty ajallaan. Nämä ovat monikäyttömetsien parhaita nielukohteita. 

Kuvituskuva karttuvasta hiilivarastosta.

Karttuva hiilivarasto (11 %): Maisema-, virkistys- tai vaikkapa metson soidinsyistä rajoitetussa käytössä olevat alueet. Kyky sitoa hiiltä on hyvä ja hiilivarastoa pyritään edelleen kasvattamaan. 

Kuvituskuva merkittävästä hiilivarastosta.

Merkittävä hiilivarasto (5 %): Rajoitetussa käytössä olevia alueita. Kuviot sisältävät runsaasti hiiltä, mutta niiden kyky sitoa lisää hiiltä eli toimia hiilinieluna on metsän vanhenemisen vuoksi alentunut. 

Kuvituskuva pysyvästä hiilivarastosta.

Pysyvä hiilivarasto (9 %): Kokonaan metsätaloustoimien ulkopuolella olevat alueet, jotka kehittyvät luonnon prosessien määrääminä ja joiden hiilivarasto voi näin vähentyäkin. 

Metsätalousalueiden jakautuminen hiililuokittain

Kuvio kertoo, miten monikäyttömetsät jakautuvat prosentuaalisesti hiililuokituksen mukaan. Luokitukset ja prosentuaalinen jakauma on kerrottu leipätekstissä ennen kuvaa.

Hiilen sitomista ja varastointia lisäävät toimenpiteet 

Hiilen sidontaa kasvattavien toimenpiteiden merkityksiä ja vaikutuksia tarkasteltiin hiilen sidonnan ja varastoinnin lisäksi maaperähiileen, liiketalouteen, monimuotoisuuteen, vesiensuojeluun, virkistyskäyttöön, riistalle ja porotaloudelle. Tärkeimpien toimenpiteiden vaikutuksista luotiin tarkempi kuva hakkuulaskelmien avulla. 

Hiililuokitus on uusi työkalu, jota käytetään yhdessä Metsähallituksen metsänhoito-ohjeen sekä Metsähallituksen ympäristöoppaan ohjeiden kanssa. Hiililuokitus tuo uusia painotuksia nykyisen ohjeistuksen soveltamiseen.  

Jokaiselle metsien hiililuokalle on omat tavoitteensa ja suosituksensa metsien hoitoon ja käyttöön. Hiilensidontaa lisäämään käytettäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi lannoitus, kunnostusojitus, uudistaminen käyttäen jalostettuja siemeniä ja taimia, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja metsittäminen. Hiilen varastointia lisäävät kasvatustiheyden nostaminen, kiertoajan pidentäminen, metsätalouden rajoittaminen muiden käyttömuotojen hyväksi, peitteelliset metsänkäsittelytavat ja huonotuottoisten ojitettujen soiden ennallistaminen. 

Hiilitase metsätalousalueilla  

Metsähallitus pyrkii toiminnallaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Tavoitteemme on lisätä valtion metsien hiilivarastoa. Puuston biomassan hiilitase on kasvussa huolimatta lisääntyneestä puunkorjuusta, mitä alla oleva diagrammi havainnollistaa.

Pylväsdiagrammi metsä- ja kitumaiden puuston sisältämän hiilen määrästä vuodesta 2007 vuoteen 2017. Kuvaaja osoittaa puubiomassan sisältämän hiilimäärän tasaisen kasvun kymmenen vuoden aikana noin 95 miljoonasta tonnista yli sataan miljoonaan hiilitonniin.
Diagrammi osoittaa puubiomassan sisältämän hiilimäärän tasaisen kasvun valtion monikäyttömetsissä.

Hiilitaseen kasvu näyttää, että Metsähallituksen metsänhoito-ohjeet tukevat hiilen sidonnan ja varastoinnin huomioimista. Hiilen sidontaan panostaminen ei ole ristiriidassa metsätalouden hyvän tuloksen kanssa. 

Kehitystä saavutetaan metsänhoito-ohjeiden soveltamisen ilmastopainotuksilla ja edelleen parantuvalla metsien hoidon tasolla. 

Hiililuokituksen kehittämistyö jatkuu edelleen tutkimuksen tuodessa uutta tietoa. Tulevaisuudessa maaperähiili otetaan huomioon puustohiilen lisäksi. Lisää tietoa maaperähiilen toiminnasta tarvitaan. Seuraamme aktiivisesti tutkimusta tällä saralla.