Kysymyksiä ja vastauksia ennallistamisesta suojelualueilla

Mitä ennallistaminen tarkoittaa?

  • Ennallistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan takia heikentynyt, vahingoittunut tai tuhoutunut kohde pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.
  • Ekosysteemin ominaispiirteet ja ekologiset prosessit palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi nopeammin ennallistamalla kuin pelkästään hitaiden luontaisten prosessien kautta.

Mitä hyötyä ennallistamisesta on ja mitä se maksaa?

  • Toimenpiteet parantavat heikentyneiden luontotyyppien tilaa ja niillä elävien lajien elinolosuhteita. Lisäksi ennallistamisella on työllistävä vaikutus mm. koneyrittäjille. Parantuneet marjasadot ja kalakannat taas lisäävät alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia.
  • Ennallistamisen kustannukset vaihtelevat paljon työlajeittain ja -kohteittain. Muutamia yksikkökeskiarvoja: suon ennallistaminen ojat täyttämällä 800 €/ha, metsän ennallistamispoltto 10 000 €/kohde, perinnebiotooppien peruskunnostus 2 500 €/ha, purokunnostus 15 000 €/km.

Millaista ennallistaminen on käytännössä?

  • Soiden ennallistamisen tavoitteena on vesitalouden palauttaminen ojitetuille tai ojituksen takia heikentyneille soille. Tavoitteena on päästä mahdollisimman lähelle ennen ojitusta vallinneita olosuhteita. Menetelmiin sisältyy ojien täyttäminen tai patoaminen, vesien palauttaminen ympäröiviltä ojitetuilta alueilta takaisiin kuivahtaneille soille ja tarvittaessa puuston harventaminen tai poisto.
  • Monet suojelualueiden kangasmetsät ovat rakenteeltaan yksipuolisia – metsien ennallistamistoimilla rakenteeseen saadaan monipuolisuutta. Kontrolloiduilla ennallistamispoltoilla metsiin saadaan arvokasta palanutta puuta ja ajan kuluessa myös lahopuuta. Polttokohteiden taimettumisen myötä puuston rakenne monipuolistuu. Lahopuuta lisätään myös kaatamalla tai kaulaamalla runkoja. Lehtoja ennallistetaan mm. poistamalla havupuustoa.
  • Perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä, joita hoidetaan puustoa ja pensaikkoa raivaamalla, laiduntamalla ja niittämällä. Yksityiset karjanomistajat tuovat eläimet laitumille ja useimmat saavat työstä ympäristösopimuksen mukaista korvausta.
  • Puroja ja jokia kunnostetaan palauttamalla veden virtaus luontaiseen uomaan, lisäämällä kutusoraikkoja sekä kivi- ja puumateriaalia.
  • Lisäksi hoidetaan useita pienialaisia arvokkaita luontotyyppejä: lehdoista ja jalopuiden ympäriltä poistetaan varjostavia kuusia, ja paahdeympäristöjen luontainen avoimuus palautetaan puustoa ja pintakasvillisuutta poistamalla.

Miten paljon ja kuinka kauan ennallistamista on tehty Metsähallituksen Luontopalveluissa?

  • Metsähallituksen Luontopalvelut on parantanut suojelualueiden elinympäristöjen tilaa yhteensä 65 300 ha (653 km2) = Helsingin ja Espoon kaupungin pinta-ala + puolet Vantaan kaupungin pinta-alasta (tilanne marraskuussa 2022).
  • Eniten on ennallistettu soita 36 000 ha ja metsiä 18 000 ha. Lisäksi on hoidettu pienialaisia arvokkaita elinympäristöjä kuten lehtoja ja jalopuumetsiä 6 200 ha. Perinnebiotooppeja Luontopalveluilla on jatkuvan hoidon piirissä noin 5 100 ha.
  • Luontopalvelut on aloittanut luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen tilan parantamisen ennallistamalla jo 1980-luvulla. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisten seurantaverkostojen avulla.
  • Luontopalvelut on kehittänyt käytännön ennallistamismenetelmiä ja kehittynyt valtakunnan merkittävimmäksi osaajaksi. Osaamista levitetään myös muihin organisaatioihin Suomessa ja ulkomailla.
  • Luontopalvelujen toteuttama ennallistamistoiminta vilkastui 2000-luvulla METSO-ohjelman, LIFE-hankkeiden ja vuodesta 2020 alkaen Helmi-elinympäristöohjelman myötä.