Metsätalous ja ympäristö

Metsähallituksen strategisena tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen valtion mailla. Suojelualueiden pinta-alan kasvusta huolimatta avainkysymys metsien monimuotoisuuden suojelussa on edelleen talouskäytössä olevien metsien käsittely.

Lähikuva männyn kerkästä, josta pölähtää siitepölyä ilmaan.
Kuva: Jari Salonen.

Pidämme tinkimättömästi kiinni siitä, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen on olennainen osa Metsähallituksen metsätaloutta. Metsätalouskäytössä olevat alueet eli monikäyttömetsät soveltuvat elinympäristöksi pääosalle metsälajeistamme. 

Metsätalouden ympäristönhoito muodostaa ketjun, joka alkaa tutkimukseen perustuvasta ohjeistuksesta ja koulutuksesta, etenee suunnitteluun ja toteutukseen ja päättyy eri toimenpiteiden välittömien ympäristövaikutusten seurantaan. Seurantatulosten perusteella toimintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. 

Metsien käsittelyn ympäristönäkökohtia ohjaava ohjeistus on koottu ympäristöoppaaseen, joka on Metsähallituksen henkilöstön, urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä käyttöön suunniteltu käsikirja. Opas julkaistiin uusittuna vuonna 2018. Uuden ohjeistuksen mukaan kuollutta puuta ei korjata enää lainkaan, eläviä säästöpuita jätetään aikaisempaa runsaammin, riistatiheiköiden määrää lisätään, eikä retkeilyalueilla tehdä suuria uudistusaloja.  

Ympäristötavoitteet ja sertifiointi 

Metsähallituksella on ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, josta johdetaan vuosittain vahvistettavat ympäristötavoitteet.  

Metsähallituksen strategiset ympäristötavoitteet ovat biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen sekä ilmastonmuutos, siihen varautuminen ja sen hillitseminen. 

Kaikki valtion monikäyttömetsät on PEFC-sertifioitu. PEFC-sertifiointi perustuu laajassa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä sovittuun toimintatapaan (standardit) sekä ulkopuolisen, riippumattoman tahon säännölliseen valvontaan. 

Ympäristöjärjestelmän ja metsäsertifioinnin toimivuutta ja tehokkuutta seurataan sekä sisäisin että ulkoisin auditoinnein. Ulkoiset auditoinnit toteuttaa ja sertifikaatit myöntää Inspecta Sertifiointi Oy. 

Metsätaloudessa ilmastonmuutosta hillitään monin keinoin 

Metsillä sekä uusiutuvilla raaka-aineilla ja energialla on suuri merkitys fossiilisten materiaalien korvaajana. Metsä sitoo kasvaessaan ilmakehän hiiltä. Metsä toimii hiilinieluna, kun puuston kasvu on suurempi kuin metsästä korjattavan puuston määrä.

Metsähallituksen talouskäytössä olevien metsien hiilinieluvaikutus on huomattava: vuosittain metsät kasvavat 13,3 miljoonaa kuutiometriä (Valtakunnan metsien inventointi, Luke) ja puuta korjataan noin kuusi miljoonaa kuutiometriä.   

Suojelualueet, joilta puuta ei korjata, toimivat tärkeinä hiilivarastoina, joissa hiili säilyy pitkään sekä puustossa että maaperässä. Vanhat metsät ovat hiilensidonnan suhteen tasapainossa: hiiltä sitoutuu edelleen hitaasti kasvavaan puustoon, mutta samalla sitä myös vapautuu hitaasti puuston lahotessa.  

Luonnontilaiset suot ovat myös merkittäviä hitaasti karttuvia hiilivarastoja. Soita ei valtion mailla ole uudisojitettu vuoden 1994 jälkeen.   

Puun kyky sitoa ja varastoida hiilidioksidia tekee siitä ainutlaatuisen materiaalin. Parhaiten puu toimii hiilivarastona puurakennuksissa ja muissa pitkäikäisissä tuotteissa. Metsähallituksen hallinnassa oleva mittava rakennettu omaisuus, lähes 3 600 rakennusta, on lähes kokonaan puurakenteista. Strategiansa mukaisesti Metsähallitus haluaa lisätä puun käyttöä kohteissa, joissa se on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua, sekä edistää uusiutuvan energian ratkaisuja. 

Vuodesta 2018 lähtien Metsähallituksessa on tehty Ilmasto-ohjelmaa, jossa selvitetään laajasti ja pitkäjänteisesti Metsähallituksen ja valtion maa- ja vesialueiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. 

Metso-ohjelma jatkuu 

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma 2008–2016 (METSO) jatkuu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuoteen 2025.

Valtion talouskäytön piirissä olleita metsiä on aiemmin siirretty METSO-ohjelman perusteella pysyvään suojeluun. Vuonna 2009 Metsähallitus laajensi suojelualueverkostoa noin 10 000 hehtaarilla. Vuonna 2014 määriteltiin 14 784 hehtaaria uusia suojelukohteita, joista 13 000 hehtaaria lasketaan mukaan METSO-ohjelman 96 000 hehtaarin suojelualueverkoston kehittämistavoitteeseen.

Toimenpiteitä ja kehittämishankkeita luonnon parhaaksi

Metsien monimuotoisuuden edistämisen perustana on huolellinen suunnittelu. Tässä tärkeitä työkaluja ovat luonnonvarasuunnitelma, alue-ekologinen suunnittelu ja kattava paikkatietojärjestelmä.

Sosiokulttuurisen kestävyyden parantamiseksi olemme luoneet ohjeet matkailualueiden ja asutuksen lähimetsien hoitoon. Näissä kohteissa kiinnitämme erityistä huomiota metsämaisemaan.

Metsätaloudessa vaikuttavimmat toimet monimuotoisuuden näkökulmasta ovat luontokohteiden säästäminen, säästöpuiden jättäminen sekä aktiiviset luonnonhoitotoimet, kuten kitumailla olevien soiden ja pienvesien ennallistaminen.

Kehitämme jatkuvasti vesiensuojelumenetelmiämme. Otamme vesiensuojelun huomioon kaikissa metsätalouden toimissa.

Olemme inventoineet monikäyttömetsien kulttuuriperintökohteet systemaattisesti. Kulttuuriperintökohteet säästetään metsätalouden toimissa

Kehitämme ja tutkimme korkean hyötykuorman puunkuljetusten mahdollisuuksia sekä maanteillä että raiteilla, ja otamme oppia kansainvälisistä kokemuksista.