Luontopalvelut – elinvoimaa luonnolle ja ihmisille

Metsähallitus hoitaa useita julkisia hallintotehtäviä valtion mailla ja vesillä. Tehtäviä hoitaa kaksi vastuualuetta, Luontopalvelut ja Eräpalvelut. Luontopalvelut hoitaa lähes koko maamme luonnonsuojelualueita kuten kaikkia kansallispuistoja ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja. Luontopalveluilla on myös vastuu lukuisista kulttuuriperintökohteista.

Kaksi ihmistä asettelee kapeita koivunrungon pätkiä poikittain puroon kesäisessä metsässä, rangat tuettu koivusta tehtyjen pystytukien väliin paikoilleen.
Helmi-elinympäristöohjelman purokunnostuksia Iijoen latvavesien purossa. Kuva: Henrik Kettunen.

Luonnonsuojelualueet ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Luontopalvelut hoitaa suurinta osaa Suomen suojelualueverkostosta, johon kuuluu Natura 2000 -alueita kansallispuistoista ja luonnonpuistoista valtion retkeilyalueisiin ja laajoihin Lapin erämaa-alueisiin.

Vastaamme useiden merkittävien uhanalaisten lajien kuten saimaannorpan ja maakotkan suojelusta. Ennallistamme metsiä ja soita palautumaan luonnontilaan ja hoidamme esimerkiksi erittäin uhanalaisia perinneympäristöjä. Kartoitamme ja ylläpidämme tietoja arvokkaista luontotyypeistä ja lajeista maalla ja vesissä. Luontopalvelut on aktiivinen toimija myös kansainvälisessä luonnonsuojeluyhteistyössä.

Tulokset ja tavoitteet

Mitä Luontopalvelut ja Eräpalvelut tekevät vuonna 2022?

Tulossopimus toimintaamme ohjaavien ministeriöiden kanssa vuodelle 2022 ja alustavat tulostavoitteet 2023–2026 (julkaisut.metsa.fi)

Miten Luontopalvelut ja Eräpalvelut saavuttivat tavoitteensa vuonna 2021?

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien erillistilinpäätös ja toimintakertomus on julkaistu osana Metsähallituksen tilinpäätöstä, ks. s. 43 alkaen (julkaisut.metsa.fi).

Tuotamme maksuttomat peruspalvelut retkeilijöille, jotta mahdollisimman moni pääsee nauttimaan luonnosta. Ylläpidämme reittejä, taukopaikkoja, opasteita ja verkkopalveluja. Hyvät retkeilypalvelut antavat mahdollisuuden kulkea turvallisesti ja luontoa häiritsemättä. Myös luontomatkailuyritysten on helppo kehittää kestävään luontomatkailuun liittyvää toimintaansa näiden palvelujen pohjalta.

Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus tulee pääosin valtion budjetista. Toteutamme monia tehtäviä myös projekteina kumppanien kanssa osin ulkopuolisella rahoituksella, suurimpana rahoittajana Euroopan unioni. EU-tuen edellytys on valtiolta saatava omarahoitusosuus.

Suojelualueiden hoidon lisärahoitus tärkeä investointi

Luonnonhoito ja ennallistaminen luonnonsuojelualueilla on monimuotoisuuden turvaamisen kannalta yksi ripeimmistä ja kustannustehokkaimmista keinoista. Luonnonsuojelualueiden luontoarvojen hoito on myös huolenpitoa jo tehdystä investoinnista.

Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on nostaa Suomen suojelualueverkoston hoito uudelle tasolle. Tämä edellyttää pysyvää tasokorotusta perusrahoitukseen.

Toimintaan on merkittävästi vaikuttanut parantunut määrärahatilanne. Perusrahoituksen noston avulla pystyimme mm. toteuttamaan monia Helmi-elinympäristöohjelman luonnonhoito- ja inventointitöitä. Lisärahoitusten myötä kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja monien muiden käyntikohteiden retkeilyrakenteita voitiin kunnostaa ja kehittää mittavasti.

Toteutimme elinympäristöjen tilan parantamistöitä historian suurimmalla pinta-alalla: lähes 13 000 hehtaarin verran.

Hyötyä ja hyvinvointia Luontopalveluista

Aktiivisilla hoitotoimilla mm. parannetaan uhanalaisten luontotyyppien tilaa, mikä puolestaan edistää niillä elävien uhanalaisten lajien kantojen vahvistumista.

Suojelualueiden ja historiakohteiden hoito turvaa luontomme monimuotoisuutta ja kulttuuriperintömme säilymistä. Luonnossa virkistäytyminen lisää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Kansallispuistoissa vierailtiin vuonna 2021 ennätykselliset yli 4 miljoonaa kertaa. Kansallispuistoilla on merkittävä vaikutus aluetalouteen ja -työllisyyteen. Kansallispuistojen käyntimäärissä on noustu uudelle tasolle ja kansallispuistojen myönteiset talousvaikutukset kasvoivat vielä käyntimääriäkin vahvemmin: kasvua oli 21 prosenttia verrattuna vuoteen 2020. Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 310,3 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 452 henkilötyövuotta.

Valtion sijoittama euro palautuu takaisin keskimäärin 10-kertaisena paikallistalouteen.Vaikutus kuitenkin jakautuu epätasaisesti maan eri osien ja eri yritysten välillä. Vaikutukset ovat suurempia matkailualueilla, joissa viipymä on pidempi ja palveluita enemmän.

Luontopalvelujen organisaatio ja yhteystiedot

Metsähallituksen Luontopalvelut on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Lappi, Pohjanmaa–Kainuu, Järvi-Suomi ja Rannikko.

Yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat

  • alueiden hallinta
  • luonnon ja kulttuuriperinnön suojelu
  • luonnon virkistys- ja matkailukäyttö.

Lisäksi Luontopalveluissa tehdään yhteistä ja alueellista kehittämistyötä, viestintää ja tiedonhallintaa.

Julkisia hallintotehtäviä ja Luontopalvelut-vastuualuetta johtaa luontopalvelujohtaja. Eräpalvelut-vastuualuetta johtaa erätalousjohtaja.

Lisätietoa Luontopalvelujen toiminnasta