Kulttuuriperinnön hoito Metsähallituksessa

Suomen kulttuurin juuret ovat metsissä, tuntureilla ja rannikoilla. Metsähallituksen hoitamiin kulttuuriperintökohteisiin luonnon keskellä kuuluvat erilaiset muinaisjäännösalueet, rakennukset ja rakennelmat sekä kulttuuriympäristöt, kuten perinnemaisemat. Monet näistä sijaitsevat nyt luonnonsuojelu- tai erämaa-alueilla.

Metsähallitus-lain mukaan kulttuuriperinnön vaaliminen kuuluu Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa perinnemaisemia hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti ympäristöministeriön ohjauksessa sekä rakennuksia ja muinaisjäännösalueita yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Ennen hoitoa ja kunnostusta tehdään kulttuuriperinnön kartoitus.

Museoviraston ja muiden toimijoiden kanssa on laadittu Metsähallituksen ympäristöoppaaseen ohjeistus, jolla turvataan kulttuuriperintökohteiden säilyminen tuleville sukupolville. Kohteiden sijaintitiedot ovat suunnittelijoiden käytettävissä paikkatietojärjestelmissä.

Kohteiden kartoitus

Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden kulttuuriperinnön kartoitus on Metsähallituksen Luontopalvelujen pitkään jatkunutta perustyötä, johon sisältyy muinaisjäännösten ja rakennusperintökohteiden tunnistaminen, raportointi ja kohdetietojen vienti tietojärjestelmiin. Myös kulttuuriperintökohteet vedenpinnan alla huomioidaan. Luonnonsuojelualueilla sovitetaan yhteen sekä arvokkaiden lajien ja luontotyyppien suojelu, kulttuuriperinnön varjelu sekä alueiden käyttö mm. luontomatkailuun.

Talousmetsiä inventoitiin vuosina 2010–2015 Kansallisen metsäohjelman (KMO) mukaisena laajana hankkeena, jossa kerättiin tietoa metsien rakennetusta kulttuuriperinnöstä aina vanhimmalta kivikaudelta 1960-luvulle asti.

Tietoa karttuu myös kohteisiin liittyvästä historiasta ja henkilöistä sekä seudun muusta kulttuuriperinnöstä. Metsähallitus on kartoittanut myös oman organisaationsa ja metsätyön historiaa ja tallentanut aineistoja Metsämuseo Lustoon.

Muinaisjäännösten huomiointi ja hoito

Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain automaattisesti suojelemia, niitä ei saa hävittää eikä penkoa. Metsän- ja luonnonhoitotöissä ne on siis tunnettava ja tunnistettava. Muinaisjäännösten sijainti selvitetään osana alueiden hoito- ja käyttösuunnittelua ja muinaisjäännösten hoitotoimet suunnitellaan yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Muinaismuistolaki kieltää myös hylkyihin kajoamisen. Hylkykokonaisuuksien säilyminen suojelualueilla pyritään turvaamaan yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Raaseporin rauniolinnan kivirakenteiden korjaaja rakennustelineellä. Kuva Elias Lahtinen.
Raaseporin rauniolinnan muuria korjataan. Kuva Elias Lahtinen.

Sopiva uusi käyttö on parasta rakennussuojelua

Rakennusten suojelu edellyttää hoitoa, kunnossapitoa ja korjausta niin, että kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Metsähallitus kunnostaa suojelukohteita asiantuntijoiden ohjauksessa ja pyrkii yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa löytämään jokaiselle rakennukselle sille sopivan käyttötarkoituksen. Vanhat metsätorpat toimivat nyt perinnemaisemien hoitoon liittyvinä perinnetiloina tai kansallispuistojen kävijöitä opastavina luontotupina. Savottakämppiä ja autiotupia on kunnostettu matkailijoiden käyttöön.

Historian ja luonnon rikkautta vaalitaan perinneympäristöissä

Vuosisatojakin säilynyt kulttuuriympäristö on vaarassa hävitä, jos se jää vaille käyttöä. Uhanalaisimpia ovat perinnemaisemat, sillä tehomaatalouden ja maaseudun tyhjenemisen myötä niittyjä ja ketoja, erilaisia laitumia ja kaskimetsiä on pieninä laikkuina jäljellä enää noin 40 000 hehtaaria. Ilman jatkuvaa hoitoa loputkin katoaisivat kokonaan. Perinneympäristöt tahdotaan kuitenkin säilyttää, sillä ne ovat kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Ne ovat myös kauas menneeseen ulottuvaa yhteistä historiaamme.

Valtion luonnonsuojelualueilla sijaitsevia Metsähallituksen perinnetiloilla vaalitaan luontoa ja kulttuuriympäristöä: ylläpidetään vanhoja kasvilajikkeita, viljelymenetelmiä sekä rakennuksia ja kädentaitoja. Perinnetilojen lisäksi hoidamme muita perinneympäristöjä, kuten pohjoisten jokivarsien tulvaniittyjä ja Etelä-Suomen vanhoja niittyjä ja laitumia. Niittyjä on niitetään auki, vesakkoja raivataan ja rakennuksia sekä aitoja korjataan asiantuntijoiden opastuksella.

Perinneympäristöjen hoidon järjestämisestä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelujen henkilökunta. Karjanomistajille vuokrataan alueita laidunkäyttöön, ja Metsähallituksen alueilla laiduntaa tuhansia lehmiä, lampaita ja hevosia. Moni vapaaehtoistyöntekijä on päässyt osallistumaan vanhan kulttuurimaisemamme ja sen lajiston säilyttämiseen.

Kulttuuriperinnön hoidon yhdyshenkilöt

Anu Vauramo

Erikoissuunnittelija

Metsähallitus
Luontopalvelut
PL 94 (Ratatie 11)
01301 Vantaa

Puh. 0206394327

Antti Otsamo

Kestävän Kehityksen Päällikkö

Metsähallitus
Metsätalous Oy
PL 94 (Ratatie 11)
01301 Vantaa

Puh. 0206394442