Luonnonsuojelualueiden perustaminen

Suomeen on perustettu valtion maille luonnonsuojelualueita yhteispinta-alaltaan noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Tämän lisäksi valtion omistuksessa on paljon vielä luonnonsuojelualueiksi perustamattomia alueita, joiden suojelusta on päätetty jo aiemmin osana kansallisia suojelualueohjelmia ja Natura 2000 -verkostoa tai esimerkiksi kaavoja koskevien päätösten yhteydessä.

Suuri osa näistä alueista on jo alun perin ollut valtion omistuksessa, mutta tällaisia alueita on myös hankittu paljon valtiolle yksityisiltä maanomistajilta kaupoin ja vaihdoin. Pääosa vielä perustamattomista alueista tullaan perustamaan uusina luonnonsuojelualueina, mutta osa tullaan liittämään aiemmin perustettuihin luonnonsuojelualueisiin.

Vielä perustamattomat uudet luonnonsuojelualueet tullaan pääsääntöisesti perustamaan asetuksella: yli 100 hehtaarin alueiden perustaminen tapahtuu valtioneuvoston asetuksella ja sitä pienempien alueiden perustaminen ympäristöministeriön asetuksella.

Luonnonsuojelulaki ja perustamissäädökset ohjaavat alueiden käyttöä. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla annetut perustamissäädökset ovat keskeisimmät luonnonsuojelualueen hoitoa ja käyttöä linjaavat asiakirjat. Niissä määritellään mm. alueen suojelun tavoite sekä alueella kielletyt, luvanvaraiset ja sallitut toimet.

Säädösvalmistelu ja perustaminen

Uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseen tähtäävä laaja säädösvalmistelutyö käynnistyi vuonna 2011. Kaikkiaan alueita tullaan perustamaan n. 700 000 hehtaaria.

Perustamisasetusten valmisteluun liittyvää säädösvalmistelutyötä tehdään ympäristöministeriön johdolla, yhteistyössä keskeisten paikallisten sidosryhmien kanssa. Tässä yhteydessä käydään keskusteluja muun muassa maakunnan, kuntien sekä metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Lisäksi uusien luonnonsuojelualueiden perustamisasetukset lähtevät valmistuttuaan lausuntokierrokselle.

Tieto perusteilla olevista suojelualueista karttoineen julkaistaan tämän verkkosivun aluekohtaisilla sivuilla. Tällä hetkellä perusteilla ovat Uudenmaan ja Pohjois-Karjalan kohteet. Myös Pohjois-Lapin, Länsi-Lapin ja Keski-Pohjanmaan sekä Oulun seudulla on säädösvalmistelu käynnissä.

Perustetut luonnonsuojelualueet

Uusia luonnonsuojelualueita on perustettu valtion maille ja vesille seuraavasti:

Itä-Lappiin perustettiin 42 suojelualuetta vuonna 2017, yhteensä 197 556 hehtaarin alalle . Suuret suoerämaat, Kemihaaran suot, Luiron suot, Pomokaira ja Koitelainen, kuuluvat linnustoltaan Lapin ja koko maan arvokkaimpiin alueisiin. Perustettujen kohteiden joukossa on myös pienialaisempia, arvokkaita luontotyyppejä kuten pienvesiä, lähteitä, tunturikankaita ja -koivikoita, kallioita, lehtoja, tulvametsiä ja metsäluhtia. Alueet ovat Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosiin perustettiin vuonna 2017 luonnonsuojelualueita 40 kappaletta, yhteisalaltaan 22 350 hehtaaria. Perustetut suojelualueet täydentävät merkittävästi maakunnan soidensuojelua. Useilla suoalueista on merkitystä lintujen pesimä- ja levähdysalueina. Suojelualueet ovat seuraavien kaupunkien tai kuntien alueella: Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Ylivieska. Lisäksi yksi alue ulottuu Limingan kunnan ja toinen Kajaanin kaupungin alueelle.

Etelä-Savon maakuntaan on perustettu vuonna 2019 yhteensä 119 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 11 600 hehtaaria. Kohteissa on muun muassa lehtoja, vanhoja metsiä, soita, lintukosteikkoja sekä ranta- ja saaristoluontoa. Alueet sijaitsevat Enonkosken, Heinäveden, Hirvensalmen, Joroisten, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Pieksämäen, Puumalan, Rantasalmen, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa.

Vuonna 2014 perustettiin Etelä-Savon järvialueille yhdeksän aluetta, joilla halutaan erityisesti turvata saimaannorpan suojelua. Alueet kattavat noin 13 000 hehtaaria, josta vesialueita on noin 3 000 hehtaaria.

Etelä-Karjalan vanhojen metsien, soiden, harjujen, järviluonnon ja tärkeiden lintualueiden suojelemiseksi perustettin 57 luonnonsuojelualuetta vuonna 2019, yhteispinta-alaltaan 2700 hehtaaria. Alaltaan suurimmat suojelualueet ovat linnustoltaan maan merkittävimpiin kuuluva Siikalahden lintuvesi sekä Konnunsuon alue. Alueet ovat Parikkalassa, Ruokolahdella, Rautjärvellä, Imatralla, Lappeenrannassa, Lemissä, Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella.

Varsinais-Suomeen luonnonsuojelualueita on perustettu 91 kappaletta vuonna 2014. Niihin kuuluu lehtoja, vanhoja metsiä ja soita sekä arvokkaita lintukosteikkoja ja saaristoa. Kohteita on useissa kunnissa, pinta-ala on yhteensä lähes 13 000 hehtaaria.

Lisätietoa