Naali

Suomessa äärimmäisen harvinaisen naalin pentuja on löytynyt Pohjois-Lapista viime viikolla kerrottua enemmän. Päivitettyjen tietojen perusteella naalinpentuja syntyi viime kesänä Suomeen ainakin 25, yhteensä neljään eri pesään. Hieman aiemmin tiedotettiin, että poikasia oli havaittu 16.

Naali (Vulpes lagopus) on äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu luontodirektiivin liitteen II priorisoitu sekä liitteen IV laji.

Ketun kaltaisia koiraeläimen poikasia juoksee ruohokumpujen keskellä kesällä.
Naalinpentuja riistakameran kuvassa 2023. Kuva: Metsähallitus ja WWF.

Naalin elinympäristöä ovat korkeimmat tunturit pohjoisimmassa Lapissa. Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään arktiseen ilmastoon eikä viihdy lämpimässä. Suomen ja pohjoismaiden naalikanta pieneni jo sata vuotta sitten metsästyksen takia. Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940. Ennen kesän 2022 havaintoa oli edellinen varmistettu pesintä todettu Suomessa vuonna 1996. Pohjoismaiden naalikanta on vahvistunut suojelutoimien ansiosta. Tällä hetkellä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan noin 550 aikuista naalia. Suomessa arvioidaan liikkuvan vuosittain 10–20 naalia, mutta havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Naali juoksee riistakameran kuvassa vuonna 2015.
Naali juoksee Metsähallituksen riistakameran ohi 2015.

Naalin suojelu

Vuosittain Metsähallitus tarkastaa huhtikuussa yli 200 vanhaa pesäkoloa. Heinäkuussa tarkastetaan toiseen kertaan sellaiset pesät, joilla on havaittu merkkejä joko naalin tai ketun asumisesta. Näiden lisäksi etsitään uusia pesiä.

Kettu kilpailee naalin kanssa sekä ravinnosta että pesäpaikoista. Naalin esiintymisalueelle on viety ruokinta-automaatteja, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Automaateilla on riistakameroja, joilla voidaan seurata naalien esiintymistä. (Sivun yläkuvassa huolletaan ruokinta-automaattia.) Vuosittain naalien keskeisiltä esiintymisalueilta pyydetään 150–500 kettua. Metsähallitus tekee yhteistyötä WWF:n kanssa naalin suojelun edistämiseksi.

Naalit liikkuvat valtakuntien rajoista välittämättä, joten naalinsuojelu vaatii yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Metsähallituksella on ollut Ruotsin ja Norjan kanssa yhteiset LIFE-hankkeet vuosina 2003–2008 ja 2010–2015 sekä myöhemmin InteregNord-hankkeet vuosina 2017–2019 ja 2020–2022. Yhteistyön tuloksena on yhtenäistetty sekä seuranta- että suojelumenetelmiä.

Vastuuhenkilö Metsähallituksessa on Tuomo Ollila, tuomo.ollila@metsa.fi.

Lisätietoa