Naali
Suomessa äärimmäisen harvinaisen naalin pentuja on löytynyt Pohjois-Lapista viime viikolla kerrottua enemmän. Päivitettyjen tietojen perusteella naalinpentuja syntyi viime kesänä Suomeen ainakin 25, yhteensä neljään eri pesään. Hieman aiemmin tiedotettiin, että poikasia oli havaittu 16.
- Iloisia uutisia: naalinpentuja löytyi Pohjois-Lapista lisää (tiedote 19.9.2023)
- Äärimmäisen uhanalaisen naalin pesintä onnistui toista vuotta peräkkäin: Suomessa syntyi kesällä ainakin 16 naalinpentua (tiedote 11.9.2023)
Naali (Vulpes lagopus) on äärimmäisen uhanalainen (CR), erityisesti suojeltava, rauhoitettu luontodirektiivin liitteen II priorisoitu sekä liitteen IV laji.

Naalin elinympäristöä ovat korkeimmat tunturit pohjoisimmassa Lapissa. Naali on sopeutunut erittäin hyvin kylmään arktiseen ilmastoon eikä viihdy lämpimässä. Suomen ja pohjoismaiden naalikanta pieneni jo sata vuotta sitten metsästyksen takia. Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940. Ennen kesän 2022 havaintoa oli edellinen varmistettu pesintä todettu Suomessa vuonna 1996. Pohjoismaiden naalikanta on vahvistunut suojelutoimien ansiosta. Tällä hetkellä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan noin 550 aikuista naalia. Suomessa arvioidaan liikkuvan vuosittain 10–20 naalia, mutta havaintojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
- Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyö tuo tuloksia naalin suojelussa: naalinpentuja löydettiin viime kesänä yhteensä 762 (tiedote 12.1.2023).
- Naali pesi onnistuneesti Suomessa kesällä 2022 (tiedote 23.8.2022).
- Naaleja vapautettiin myös vuonna 2022 rajamme läheisyyteen Norjassa (7.2.2022)
- Sinäkin voit auttaa harvinaista naalia – älä ruoki kettua, naalin kilpailijaa (tiedote 31.3.2021)
- Norjassa vapautettiin 12 naalia Suomen rajan läheisyyteen, Käsivarren Lapin tuntumaan. Niitä autetaan lisäruokinnalla myös Suomessa (tiedote 5.2.2021).
- Kesällä 2020 naali yritti pesiä Enontekiöllä (tiedote 22.10.2020).

Naalin suojelu
Vuosittain Metsähallitus tarkastaa huhtikuussa yli 200 vanhaa pesäkoloa. Heinäkuussa tarkastetaan toiseen kertaan sellaiset pesät, joilla on havaittu merkkejä joko naalin tai ketun asumisesta. Näiden lisäksi etsitään uusia pesiä.
Kettu kilpailee naalin kanssa sekä ravinnosta että pesäpaikoista. Naalin esiintymisalueelle on viety ruokinta-automaatteja, joissa naali voi ruokailla ketun häiritsemättä. Automaateilla on riistakameroja, joilla voidaan seurata naalien esiintymistä. (Sivun yläkuvassa huolletaan ruokinta-automaattia.) Vuosittain naalien keskeisiltä esiintymisalueilta pyydetään 150–500 kettua. Metsähallitus tekee yhteistyötä WWF:n kanssa naalin suojelun edistämiseksi.
Naalit liikkuvat valtakuntien rajoista välittämättä, joten naalinsuojelu vaatii yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Metsähallituksella on ollut Ruotsin ja Norjan kanssa yhteiset LIFE-hankkeet vuosina 2003–2008 ja 2010–2015 sekä myöhemmin InteregNord-hankkeet vuosina 2017–2019 ja 2020–2022. Yhteistyön tuloksena on yhtenäistetty sekä seuranta- että suojelumenetelmiä.
Vastuuhenkilö Metsähallituksessa on Tuomo Ollila, tuomo.ollila@metsa.fi.
Lisätietoa
- Naalikannan tila Fennoskandiassa (brage.nina.no)
- Naali – uhanalainen laji Fennoscandiassa (esite 7 kielellä, fellesfjellrev.se)
- Njálla – áitojuvvon šládja Fennoskándias (brošyra, fellesfjellrev.se)
- Fjälles fjellrev (fellesfjellrev.se, ruotsiksi)
- Overvåkingsprogrammet for fjellrev (nina.no, norjaksi)
- Avlsprogrammet for fjellrev (nina.no, norjaksi)
- Naali (wwf.fi)