Luonddubálvalusat

Meahciráđđehus dikšu máŋggaid almmolaš hálddahusdoaimmaid stáhta eatnamiin ja čáziin. Doaibman lea dikšut guokte vástoguovllu, Luonddubálvalusat ja Fuođđobálvalusat. Luonddubálvalusain lea maiddái ovddasvástádus eatnatlohkosaš kulturárbečuozáhagain.

Lintujen tarkkailija katsoo kiikarin läpi vesistön suuntaan.
Siikalahti lea Suoma deháleamos siseatnama loddelávttasbáiki. Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat ordne dan oassin birashálddahusa viiddis Helmi-Prográmma. Govva: Minna Koramo

Luonddusuodjalanguovllut leat deháleamos bargoneavvu luonddu máŋggahámatvuođa bajásdoallamis. Luonddubálvalusat dikšu stuorámus oasi Suoma suodjalanguovlofierpmádagas, masa gullet Natura 2000 –guovllut álbmotmehciin ja luonddumehciin gitta stáhta vánddardanguovlluide ja viiddis meahcceguovlluide.

Vástidat máŋggaid deaŧalaš áittavullosaš šlájaid dego saimaagahte ja goaskima suodjaleamis. Ovddežiidikšut vuvddiid ja jekkiid máhcahemiin daid luonddudillái jahkásaččat s. 2 000 hektára ja dikšut ovdamearkan árbebirrasiid 5 000 hektára viidodagas. Kártet ja bajásdoallat dieđuid dehálaš luonddutiippain ja šlájain eatnamis ja čázis. Luonddubálvalusat lea aktiivvalaš doaibmi maiddái riikkaidgaskasaš luonddusuodjalanovttasbarggus.

Buvttadat nuvttá vuođđobálvalusaid vánddardeaddjiide, vai nu gallis go vejolaš beassá návddašit luonddus. Bajásdoallat máđijaid, vuoiŋŋastansajiid, oahpistemiid ja neahttabálvalusaid. Buorit vánddardanbálvalusat addet vejolašvuođaid johtit dorvvolaččat ja luonddu heađuškeahttá. Maiddái luondduturismafitnodagaid lea álki ovddidit suvdilis luondduturismii laktásan doaimmas dáid bálvalusaid vuođul.

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid ruhtadeapmi boahtá eanaš stáhta bušeahtas. Ollašuhttit máŋggaid doaimmaid maiddái prošeavttaid bokte guimmiiguin oassin oassái olggobeale ruhtademiin, stuorámus ruhtadeaddjin lea Eurohpá uniovdna. Doarjaga eaktun lea stáhta ožžojuvvon iešruhtadanoassi.

Ávkkit ja buresbirgejupmi Luonddubálvalusain

Álbmotmehciin galledit jahkásaččat badjel 3 miljon geardde. Álbmotmeahcis lea fuopmášahtti váikkuhus guovlluekonomiija ja -barggolašvuhtii. Stáhta investeren euro máhccá ruovttoluotta báikkálašekonomiijai gaskamearálaččat logigeardásažžan. Álbmotmehciid , stáhta vánddardanguovlluid, fuopmášahtti historjáčuozáhagaid ja muhtun eará bivnnuhis luonddučuozáhagaid váikkuhus báikkálašekonomiijai lea oktiibuot 321,9 milj. euro jagi 2019.

Suodjalanguovlluid ja historjáčuozáhagaid dikšun dorvvasta lundomet máŋggahámatvuođa ja kulturárbámet seailuma. Luonddus áhpásmuhttin lasiha sihke fysalaš ja vuoiŋŋalaš buresbirgejumi.

Luonddubálvalusaid organisašuvdna ja oktavuođadieđut

Meahciráđđehusa Luonddubálvalusat lea juhkkojuvvon njealji geográfalaš guvlui: Lappi, Nuortabađaeana–Kainuu, Jávre-Suopma ja Riddoguovlu.

Golbma oktasaš doaibmaoppalašvuođa (proseassa) mat guovllus leat:

  • Guovlluid hálddašeapmi
  • Luonddu ja kulturárbbi suodjaleapmi
  • Luonddu áhpásmuhttin- ja turismaatnu

Lassin Luonddubálvalusain dahket oktasaš guvllolaš ovddidanbarggu, gulahallama ja dieđuhálddašeami.

Almmolaš hálddašandoaimmaid jođiha luonddubálvalushoavda, man vuollásažžan doibmet proseassaid riikkaviidosaš oaivámušat, guovlluhoavddat ja Fuođđobálvalusaid jođihan fuođđodoallohoavda.

Lassidieđut Luonddubálvalusaid doaimmas