2022

Kosteikot kukoistukseen vaikuttavilla toimilla – Hydrologia-LIFE-hanke loppusuoralla

Hankekatsaus: maaliskuu 2022

Hydrologia-LIFE -hanke käynnistyi kesällä 2017 ja viimeinen hankevuosi 2023 lähestyy vauhdikkaasti.

Toiminnantäyteisiä toteutusvuosia

Kartalle on merkitty toteutetut (punaisella ympäröity vihreä) ja kesken olevat kohteet (punainen) vuoden 2022 alussa.

Vuosi 2021 oli tähän asti vilkkain toteutusvuosi ja sama tahti jatkuu 2022: suo-ojia täytetään, puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä kunnostetaan ja monet tutkimustyöt ovat täydessä vauhdissa.

Soiden ennallistamisessa hankkeen 5222 hehtaarin kokonaistavoitteesta on saavutettu vuoden 2022 alkuun mennessä jo lähes 4100 hehtaaria (78 %). Vuoden 2021 aikana ennallistettiin yli 1520 hehtaaria ja ennallistamistoimia tehtiin yhteensä 41 kohteella. Vuoden 2022 aikana ennallistamistöitä tullaan toteuttamaan yli 30:lla kohteella.

Usein suo- ja kosteikkokohteet ovat mosaiikkimaisia kokonaisuuksia, jossa eri luontotyypit vuorottelevat ja luovat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi ennallistettujen soiden kohdalla puhutaankin palauttamisesta kohti luonnontilaisen kaltaista. Hankkeen jokaiselle yli 100 kohteelle on tehty oma uniikki toimenpidesuunnitelma, sillä soiden ennallistamisessa ei ole yhtä monistettavaa ratkaisua. Viettävä rinnesuo lettokohtineen vaatii erilaisia lähestymistapoja kuin ojitettu räme tai laaja, avonainen aapasuo. Töiden toteutukselle haastetta tuovat vaihtelevat sääolosuhteet: milloin talvi ei tulekaan tai toisinaan – kuten talvena 2021–2022 – kerralla tulee paljon lunta eikä suo ole ehtinyt jäätyä ennen lumen tuloa. Tällöin soilla talviaikaan toteutettavat kunnostustoimet ovat haastavia, märkä suo ei kanna työkoneita ja voidaan tarvita jääteiden tekoa.

Lampien ja lintujärvien kunnostaminen

Hankkeessa ei kunnosteta vain suoelinympäristöjä vaan nostetaan myös lampien pintaa ja  kunnostetaan arvokkaita lintuvesiä. Lintujärvien kunnostamisessa etenimme onnistuneesti vuonna 2021. Töitä tehtiin mm. Kiteen Päätyeenlahdella, jonka pohjoisosa oli pahasti umpeenkasvanut. Lisäsimme esimerkiksi avovesialuetta  ja rakensimme pesimäsaarekkeita linnuille. Lisäksi Pohjois-Savossa on kunnostettu arvokkaita lintuvesikohteita Riistaveden lintujärvien Natura 2000 -alueella, jonka muodostavat Likolampi ja Keskimmäinen. Vesiluonto saadaan parempaan kuntoon myös lampia kunnostamalla. Esimerkiksi kynnyksiä rakentamalla nostetaan lampien vedenpinta lähemmäs luonnollista tasoa, jolloin vedenlaatu ja vesikasvillisuus kohenevat. Lampien pinnan noston reilun 400 hehtaarin tavoitteesta suurin osa toteutetaan vuoden 2022 aikana.

Kaivinkone talvella järven rannalla, rannalla maakasoja ja järvessä matalia, pieniä saarekkeita.
Kiteen Päätyeenlahden lintuveden kunnostustusta talvella 2021. Kuva: Antti Below, Metsähallitus.

Hankkeen aikana olemme jo saaneet todistaa ilahduttavia tuloksia kunnostuksista. Vuosien 2018–2020 lintulaskentojen perusteella kunnostamistoimilla on ollut nopeat, selvät ja positiiviset vaikutukset Keskimmäisen linnustoon. Vesilintujen laji- ja parimäärässä havaittiin positiivista kehitystä (esim. heinätavi). Lokkilintujen parimäärä nousi vuonna 2020 huippuvuosien tasolle (erityisesti naurulokki ja pikkulokki).

Koulutusta ja viestintää virtuaalisin keinoin

Pandemia toi omat haasteensa myös Hydrologia-LIFE-hankkeelle, kun kohtaamiset tapahtuivat lähinnä etäyhteyksillä. Toisaalta tavoitimme enemmän ihmisiä kuin osasimme odottaakaan, esimerkiksi webinaarien kautta. Hankekumppanit Suomen Metsäkeskus ja Tapio Oy ovat järjestäneet useita koulutuksia liittyen veden palauttamiseen suojelusoille. Hankkeen aikana on kehitetty ja pilotoitu uusi toimintamalli, jolla vesiä palautetaan kuivahtaneille suojelusoille. Webinaarimuotoinen koulutus on mahdollistanut useammalle osallistumisen ja näin olemme saaneet koulutuksen viestiä eteenpäin laajemmalle joukolle.

Kesällä 2021 Hydrologia-LIFE-projekti osallistui Suomen suurimpaan ulkona oppimisen tapahtumaan Ulos–ut–out, joka järjestettiin pandemian takia etäwebinaarina. Hydrologia-LIFEn järjestämässä kosteikkotyöpajassa käytimme tuottamaamme opetusmateriaalia opettamaan kosteikkojen tärkeydestä.

Lapsi polvillaan pitkospuilla suolla, koskettaa ja katsoo kukkaa, joka kasvaa polun vierssä heinikossa.
Salamajärven kansallispuiston suomaisemissa voi ihailla maariankämmekkää. Kuva: Sannamari Ratilainen.

Toimintamme näkyi useassa valtakunnallisessa mediassa pitkin vuotta ja panostimme myös sosiaalisen median kanavissa tehtävään viestintään mm. somekampanjan avulla. Olemme tuottaneet laajasti erilaista kosteikkoviestintäaineistoa videoista opetusmateriaaleihin, aineistot löytyvät Kosteikkoviestintä-sivumme kautta.

Esimerkiksi Oulun yliopisto on tuottanut kolme vaikuttavaa videota, aiheina mmm. dronekartoitukset ja hydrologiset seurannat. Oulun yliopisto selvittää hankkeessa ennallistamisen vaikutusta suoveden ja valuma-alueiden vedenlaatuun pitkällä, 10–15 vuoden aikaskaalalla. Muutoksia tutkitaan sekä hydrologisin mittauksin että turveanalyysien avulla. Lisäksi tutkitaan, miten kaukokartoitusta voidaan hyödyntää ennallistamisen vaikutusten seurannassa.

Hydrologia-LIFE-hankkeen viestintäaineistot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta

Laaja ja monipuolinen hanke toteutuu vain laajan ammattilaisten joukon avulla. Hankkeessa on työskennellyt jo lähes 200 asiantuntijaa ympäri maan. Hankkeen kumppaneilla on hyppysissään parhaillaan monta kiehtovaa ja innovatiivista työpakettia.

Kumppanien osalta vuodet 2022 ja 2023 tulevat olemaan aktiivisia toteutusvuosia. Mielenkiinnolla odotamme tuloksia useista tutkimuksista. Hankkeen aikana tehdään uraauurtavaa tutkimusta, tutkimme esim. miten soiden ennallistaminen vaikuttaa uhanalaisiin lepakoihin. Lisäksi kokoamme yhteen 10–15 vuoden tietoa siitä, miten ennallistaminen vaikuttaa veden laatuun ja kuinka kasvillisuus palautuu toimien jälkeen. Hankkeessa ovat mukana Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot.

Luonnonvarakeskus LUKE toteuttaa hankkeessa sosioekonomisten vaikutusten arvioinnin eli tarkastelee mm. ennallistamisen aluetalousvaikutuksia. Kesällä 2022 LUKE toteuttaa kyselyn virkistyskäytön ja matkailun mahdollisuuksista kahdella valitulla hankekohteella. LUKE tutkii myös sitä, kuinka paljon monimuotoisuuden palautuminen voi parantaa vesistön laatua ja alueen virkistys- ja matkailuarvoa.

Suolla leveä oja, josta vettä levinnyt ojan ympärille. Reunalla ihminen kädessään kuvauskopterin ohjauslaite.
Dronea lennättämässä Kemihaaran Kilpiaavalla. Ennallistetun ojan ympäristö on lähtenyt toivotusti vettymään. Kuva: Eerika Tapio, Metsähallitus.

Aktiivisia ennallistamistoimia suo- ja pienvesiekosysteemeissä

– Tavoitteena yli sadan kohteen palauttaminen kohti alkuperäisen kaltaista tilaa

Hydrologia-LIFE-hankkeen projektipäällikkö Eerika Tapion artikkeli on julkaistu Vesitalous-lehden Soiden ennallistamisen teemanumerossa 2/2022. Teema-artikkeleissa käsitellään mm. soiden ennallistamiseen liittyviä toimenpiteitä, vaikutuksia hydrologiaan ja vesien laatuun sekä kokemuksia ja uusia mahdollisuuksia ilma- ja satelliittikuvien hyödyntämisestä soiden ennallistamiseen liittyen.

Uhanalaistuneet suotyypit ja -lajit

Suot ja kosteikot ovat uhan alla. Kosteikot ovat maailmanlaajuisesti uhanalaisin luontotyyppi ja sitä myöden kosteiden elinympäristöjen lajit ovat ahdingossa. Lajimäärät ovat laskeneet 60 % vain 40 vuodessa. Suomessa tätä kehitystä on vauhdittanut erityisesti laajamittainen soiden ojitus metsätalouskäyttöön. Yli 50 % luonnontilaisista soista on ojitettu. Suomen kasvilajeista 25 % on riippuvaisia soista ja iso osa Suomessa pesivistä lintulajeista tarvitsee suoalueita. On arvioitu, että joka yhdeksäs laji Suomessa on vaarantunut, suurimmat lajimäärät löytyvät lintu- ja sammallajeista.

Suomen noin 10 milj. hehtaarin suoalasta on jäljellä noin 8,7 milj. ha. Luonnontilaiset suot ovat sekä vähentyneet että muuttuneet ihmistoiminnan myötä, kun soita on raivattu pelloiksi tai ojitettu metsiksi. Pohjoisessa myös vesirakentaminen on laskenut suoalaa. Suon kuivuminen muuttaa suokasvillisuutta ja vähenevä avovesialue heikentää etenkin monelle hyönteiselle tärkeiden ravintokasvien määrää.

Metsätalouden vuoksi tehty massiivinen ojitus ei ole tehnyt haittaa vain metsätalousmaille. On arvioitu, että suojelualueilla on yhä noin 50 000 hehtaaria ojitettuja soita. Metsähallituksessa soiden ennallistaminen aloitettiin 1990-luvulla. Ennallistamista on rahoitettu etenkin EU:n LIFE-ohjelman hankkeilla.

Soille apua aktiivisista suojelu ja ennallistamistoimista

Kosteikot ovat elinehto meille kaikille, sillä ne mm. puhdistavat vettä ja hillitsevät ilmastonmuutosta toimimalla hiilivarastoina. Nyt kosteikot ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontotyypeistä. Kukaan meistä ei kuitenkaan pärjää ilman puhdasta vettä, joten on aika kääriä hihat ja palauttaa kosteikkoja entiseen loistoonsa. Suot ja kosteikot tarjoavat niin runsaat hyödyt, että niiden palauttaminen kohti luonnontilaa kannattaa!

Hydrologia-LIFE -hanke lisää aktiivisen ennallistamisen määrää niin suo- kuin pienvesiekosysteemeissä. Valtakunnallinen hanke ennallistaa yli 100 kohteella ympäri maan. Hanke on yksi merkittävimmästä ennallistamishankkeista Euroopassa tällä hetkellä. Hankkeen ennallistamistoimien merkittävyys nousee esille jopa maailmanlaajuisesti.

Dianna Kopansky, YK:n ympäristöohjelman soidensuojelun koordinaattori nostaa esille hankkeen globaalit hyödyt: ”Hydrologia LIFE-hankkeen tekemä ennallistamistyö ympäri Suomen ei hyödytä pelkästään Eurooppaa, vaan koko maailmaa. Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä edistetään myös ekosysteemien monimuotoisuuden kautta, ja tiedämme, että maailma tarvitsee enemmän tällaisia kolminkertaisen voiton lähestymistapoja torjuakseen luontokatoa, ympäristön saastumista ja ilmastokriisiä!”

”Työtä luontokadon pysäyttämiseksi on tehnyt jo lähes 200 ammattilaista hankkeen parissa. Pääluvussa eivät ole vielä mukana alueelliset toimijat kuten koneyrittäjät, joiden avulla konkreettinen ojien täyttö ja sitä edeltävä ennakkoraivaus toteutetaan. Vaikuttavuus syntyy laaja-alaisesta, kumppanien välisestä yhteistyöstä, jossa kehitetään myös uutta. Hankkeen aikana on kehitetty ja pilotoitu mm. uusi toimintamalli, jolla vesiä palautetaan kuivahtaneille suojelusoille. Lisäksi nyt tutkitaan, miten soiden ennallistamistoimet vaikuttavat uhanalaisiin lepakoihin. Kaikki tehdyt toimet edesauttavat monimuotoista suo- ja kosteikkolajistoa,” kertoo projektipäällikkö Eerika Tapio Metsähallituksen Luontopalveluista. ”Hanketoiminnalla parannamme elinoloja 11 eri luontotyypille yhteensä 6 600 hehtaarilla.”

Laajamittainen ojitus on kuivattanut soita ja lisännyt puustoon määrää ojitetuilla alueilla ja niiden läheisillä suoalueilla. Hankkeen aikana täytetään ojia yli miljoona metriä. Tarvittaessa veden ohjaamisen avuksi tehdään myös turve- ja puupatoja sekä pintavalleja, joiden tehtävä on syöttää vettä ojista suolle. Ennen ojientäyttöä osalla ennallistamisalueista tehdään ojalinjojen raivauksia ja puuston laajamittaisempaa poistoa. Kaikki toimet tarjoavat työtä kymmenille yrittäjille ympäri maan Toimilla parannetaan elinolojen lisäksi mm. virkistyskäyttömahdollisuuksia tarjoamalla marjamaita ja riistalle parempia elinympäristöjä.

Kuuden vuoden hankkeessa on mukana 9 kumppania ja budjettimme on lähes 9 miljoonaa euroa. Yhdessä toteutamme noin 35 erilaista toimenpidettä sekä luonnon hyväksi että ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Soiden ennallistamista toteutamme yhteensä 5 222 hehtaarilla ja pienvesiä kunnostamme lähes 35 kilometriä, lisäksi veden pintaa nostetaan 14 järvellä. Kunnostamme myös neljä arvokasta lintujärveä.

Valuma-aluetason hyödyt

Soiden ennallistaminen ei pelkästään hyödytä suoluontotyyppejä ja niistä riippuvaisia, usein uhanalaisia, eliölajeja. Ennallistamisella on lukuisia hyötyjä niin ekosysteemipalvelujen kannalta kuten esimerkiksi virkistyskäytölle. Sen lisäksi soiden ennallistamisella ja vesienpalautuksella on merkittävä vesiensuojelullinen merkitys. Ojitetun suon ympärillä kangasmaiden vedet eivät enää virtaa ja suodatu suon läpi, vaan ojat johtavat vedet suon ohi suoraan alapuolisiin vesistöihin. Tällöin suo ei pääse nimensäkään mukaisesti suodattamaan vesiä.

Ennallistamisen tavoitteena on pyrkiä palauttamaan suon luonnollinen vesitalous, joka käynnistää palautumisreaktion. Suot pidättävät jälleen enemmän vettä, ne tasaavat veden virtaamia sekä pidättävät kiintoainesta ja rehevöittäviä ravinteita. Tämän lisäksi niiden hiilensidonta paranee, ja pitkällä aikavälillä tällä on ilmastoa viilentävä vaikutus.

Ravinteet ja soilta alapuolisiin vesiin valuva humus on samentanut monet aiemmin kirkkaat vedet. Ennallistetut suot pidättävät eri aineita suotyypistä riippuen eri tavoin. Soihin sitoutuu fosforia, alumiinia, epäorgaanista typpeä, sulfaattia ja kalsiumia. Vesiensuojelullisesti soiden ennallistaminen on merkittävä toimenpide. Luonnontilaisilta soilta huuhtoutuu kuitenkin liuenneita orgaanisia yhdisteitä, eli luonnontilaisiallakin soilla on vesistöjä kuormittavaa vaikutusta. Osin humupitoiset ns. tummat vedet ovat luontainen ilmiö monilla suovaltaisilla alueilla.

Tutkittu tieto selkärankana tulevaisuuden toimien suunnittelulle

Suojelun ja hoidon lisäksi hankkeemme tuottaa tärkeää tietoa ennallistamisen vaikutuksista. Hankkeessa kartoitamme mm. miten droneja voisi hyödyntää ennallistamisen suunnittelussa ja seurannassa, ja miten ennallistaminen vaikuttaa uhanalaisiin lepakoihin sekä lintujärvien eliöstöön. Tämän lisäksi tuotamme erittäin tärkeää tietoa ennallistamisen vaikutuksista kasvilajeihin ja hydrologisiin muutoksiin.

Hankekumppanimme Oulun yliopisto selvittää ennallistamisen vaikutusta suoveden ja valuma-alueiden vedenlaatuun pitkällä 10–15 vuoden aikaskaalalla. Saman pitkän aikasarjan seurantatuloksien avulla Jyväskylän yliopisto selvittää miten kasvilajieliöyhteisöjen kehitystä ennallistamisen jälkeen. Metsähallituksen Luontopalveluiden toteuttama laaja soiden seurantaverkosto on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Pitkäaikaisten seurantatutkimusten merkitys tiedonsaannille ympäristön hitaista muutoksista ja ennallistamisen hyödyistä on suuri. Lisäksi Jyväskylän yliopisto tutkii, kuinka tehokkaasti lahottajasienellä purppuranahakalla (Chondrostereum purpureum) voidaan estää koivujen vesomista soiden ennallistamisen yhteydessä.

Ennallistaminen ei hyödytä vain elinympäristöjä ja auta kamppailemaan luontokatoa vastaan. Veden laadun ja soiden hiilitaseen parantuminen yhdessä muiden hyötyjen kanssa auttaa meitä myös hillitsemään ilmastonmuutosta.

Uusi toimintamalli vesienpalautukseen ja vesiluonnon parantamiseen

Osana hanketta yhdessä Tapio ja Suomen metsäkeskuksen kanssa hankkeessa on kehitetty uusi kustannustehokas menetelmä talousmetsien kunnostusojituksen ja ennallistamistoimien yhteensovittamiseksi. Menetelmässä turvataan suon alapuolisia vesistöjä ja samalla autetaan kuivahtaneen suon lajistoa. Uusi toimintamalli ei vain paranna kuivuneiden suojelusoiden tilaa, vaan säästää pitkän pennin myös vesiensuojelukuluissa.

Toimintamallissa metsätalousmaalle tehtävän kunnostusojituksen yhteydessä, vesi ohjataan suojelualueen suolle, jota viereiset ojat ovat kuivattaneet. Suojelusuo toimii tavallaan pintavalutuskenttänä metsäojilta tuleville vesille ja tehostaa näin vesiensuojelua alapuolisissa vesissä. Suolle ohjautuva vesi parantaa kuivuneen suon vesitaloutta ja suojelun perusteena olevat luontoarvot voivat elpyä.

Suomessa on satoja tuhansia hehtaareja näennäisesti ojittamattomia, mutta ympäröivien ojien vuoksi kuivahtaneita soita. Menetelmä onkin tulevaisuudessa hyödynnettävissä laajasta myös muualla kuin suojelualueiden reunoilla. Veden ohjaus vaatii erittäin hyvää ojasuunnittelua, jotta siitä saadaan maksimaalinen hyöty ja ympäröivät alueet säästyvät vettymishaitoilta. Veden palauttaminen edistää monimuotoisuuden lisäksi puhtaan veden kiertoa.

Kosteikkoystävällisen toiminnan jalkauttamista ympäristökasvatuksella

Uusien ja olemassa olevienkin toimintamallien jalkauttaminen ja levittäminen vaatii jatkuvaa ja aktiivista tiedonjakoa sekä ympäristökasvatusta kaikille mahdollisille kohderyhmille. LIFE-rahoitteisissa hankkeissa kiinnitetäänkin erityishuomiota ympäristötietoisuuden lisäämiseen ja levittämiseen.

Erilaisten työpajojen, koulutusten sekä ns. perinteisen tiedottamisen lisäksi Hydrologia-LIFE -hankkeessa on rakennettu mm. kattava kosteikkoaiheinen opetuspaketti, joka on saatavilla Mappa.fi-materiaalipankista sekä kaikille avoin ja ilmainen Kosteikkopeli (https://kosteikkopeli.jyu.fi/). Pelissä pelaaja voi tarkastella miten ihmisen toimet ja valinnat vaikuttavat vesistöihin sekä mitä voisimme tehdä uhanalaisen kosteikkoluonnon pelastamiseksi. Hankkeen tuottama kosteikkoaiheinen materiaali on koottu kotisivuillemme Kosteikkoviestintää -osioon.

Jokainen suo on uniikki – jokainen ennallistamissuunnitelma on uniikki

Luonnonprosessien palauttaminen ihmistoiminnan aiheuttaman häiriön jälkeen on aina haastava tehtävä. Usein suo- ja kosteikkokohteet ovat mosaiikkimaisia kokonaisuuksia, jossa eri luontotyypit vuorottelevat ja luovat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi ennallistettujen soiden kohdalla puhutaankin palauttamisesta kohti luonnontilaisen kaltaista. Hankkeen jokaiselle yli 100 kohteelle on tehty oma uniikki toimenpidesuunnitelma, sillä soiden ennallistamisessa ei ole yhtä monistettavaa ratkaisua. Viettävä rinnesuo lettokohtineen vaatii erilaisia lähestymistapoja kuin ojitettu räme tai laaja avonainen aapasuo.

Ennallistaminen ei useinkaan ole aluksi kaunis toimenpide luonnossa. Aiempia virheitämme paikatessamme puutumme muuttuneeseen elinympäristöön joskus varsinkin rajuinkin toimin. Välillä ennallistamistoimista saadaan kriittistä palautetta, joissa kyseenalaistetaan mm. järeiden puiden kaataminen ja pohditaan, miksi ennen helppokulkuinen suo muutetaan paikoin vetiseksi ja vaikeakulkuiseksi. Taitavat urakoitsijamme kuitenkin tekevät ihmeitä työmailla, turvepaakut kaivetaan ja käännellään oikeinpäin. Usein töiden jälki maastoutuu lähes huomaamattomaksi yllättävänkin nopeasti. Parhaisiin tuloksiin pääseminen vaatii laajalta asiantuntijajoukoltamme sekä konekuskeilta paljon ja monipuolista ammattitaitoa sekä luonnonlukutaitoa. Jokainen suo- ja pienvesiekosysteemi on ainutlaatuinen – pidetään niistä yhdessä parempaa huolta.

Eerika Tapio, kevät 2022

Vesitalous-lehden digitaalisia näköispainoksia irtonumeroina ja vuositilauksina voi ostaa lehtiluukku.fi-palvelusta:  https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/vesitalous.

Ennallistamista ja luonnonhoitoa 2022

Satakunnassa ennallistetaan ja hoidetaan luontoa monessa kohteessa, sekä Hydrologia-LIFE-hankkeen että Helmi-elinympäristöohjelman rahoitusten avulla.

Satakunnassa laajoja luonnonhoitotöitä vuonna 2022 (8.3.2022)

Harvinaista lettosuota ennallistetaan Satakunnassa (19.1.2022)

2021

Valkmusan kansallispuistossa vauhditetaan luonnon muutosmatkaa ojitetusta metsästä takaisin suoksi

Munasuon itäosaa ojitettiin 1960–1980-luvuilla metsänkasvun lisäämiseksi. Ojitus ei kuitenkaan kaikkialla tuottanut ennakoitua tulosta. Alue on sittemmin liitetty osaksi kansallispuistoa ja ojitettu alue ennallistetaan.

Puiden poisto palauttaa Valkmusan kansallispuistoon avosuota takaisin (30.12.2021)

Veden palauttaminen suojelusoille – toimintamalli: koulutus  webinaarina 23.11.2021

Tietoa toiminnasta ja koulutuswebinaarin aineisto.(tapio.fi).

Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa kartoitetaan 30 vesien palauttamiseen soveltuvaa suojelusuota. Hankkeessa pilotoidaan kolmea erilaista vesien palauttamisen suunnittelun toimintamallia.

Lintuveden kunnostus käyntiin Kiteen Päätyeenlahdella ja Kuopion Likolammella

Lintuveden kunnostus alkaa Kiteen Päätyeenlahdella uudenlaisiakunnostusmenetelmiä uhanalaisen kosteikkoluonnon auttamiseksi(10.11.2021)

Kunnostamme vesilintujen elinolosuhteita tekemällä pesimäsaarekkeita. Saarekkeiden kaivusta on saatu hyviä kokemuksia muilla kohteilla. Kuopion Likolammella ovat käynnissä Pohjois-Savon ELY-keskuksen vastaavat työt.

Pohjois-Savon ELY-keskus kunnostaa lokkien ja vesilintujen elinolosuhteita tekemällä pesimäsaarekkeita Kuopion Likolammella. Saarekkeiden kaivusta on saatu hyviä kokemuksia muilla kohteilla.  (15.10.2021, sttinfo.fi)

Nuuksiossa soiden ennallistamisesta viimeiset metrit menossa

Nyt toteutettavat kohteet ovat viimeisiä, jotka pystytään Nuuksiossa tekemään kaivinkoneen avulla. Työn jälkien poistuminen vie muutamia vuosia. Kansallispuistoon jää edelleen joitakin ojitettuja soita, mutta nämä ovat nykyisin kaivinkoneella liian hankalasti saavutettavia kohteita. Jäljelle jäävät kohteet padotaan joko lihasvoimin tai ne jätetään palautumaan hyvin hitaasti luontaisesti.

Nuuksion kansallispuiston soiden ennallistaminen loppusuoralla (11.10.2021)

Hankekuulumisia kosteikkopäivän merkeissä

Syyskuun alussa on perinteisesti vietetty Pohjoismaista kosteikkopäivää. Sen kunniaksi hankkeen projektipäällikkö Eerika Tapio ja YK:n ympäristöohjelman soidensuojelun koordinaattori Dianna Kopansky kertoivat kosteikkojen suojelun tavoitteista ja hyödyistä.

Soivat teeret, taivaan auraajat ja satoisat hilla-apajat – EU:n mittakaavassakin suuri hanke auttaa kosteikkoluontoa (tiedote 1.9.2021)

Hyvinkään Kalkkilammin arvokasta suoluontoa kuntoon Tornatorin alueella

Hankkeessa kunnostetaan myös yksityisomistajien kohteita kuten Tornatorin omistamaa suota, mistä on poistettu liiallinen puusto ja kaivinkone on päässyt tukkimaan suo-ojat (tiedote 4.8.2021).

Laajat purokunnostukset Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa usean hankkeen yhteistyönä

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan kesän 2021 kuluessa 15 kilometriä ja inventoidaan sata kilometriä puroja. Kunnostuksia tehdään Helmi-ymprästöohjelman sekä rahoituksen lisäksi Hydrologia-LIFE- ja Beetles LIFE -hankkeissa.

Tutkijan oma opintoretki soiden ennallistamisen saloihin

Ennallistamisella on monimutkaisia vaikutuksia mm. valumavesien laatuun, hiilitaseeseen ja monimuotoisuuteen. Näitä tutkitaan parhaillaan useissa hankkeissa kuten Hydrologia LIFEssakin.

Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön diplomityöntekijä Lassi Päkkilä teki hankkeessa diplomityönsä, jossa hän selvitti veden palautumista ennallistetulle suolle pistemäisen vedenpinnan tason mittausaineiston avulla.

Oulun yliopiston uutisessa linkit diplomityöhön ja Nuorten Luonto -lehden artikkeliin, missä Lassi kertoo lisää kokemuksistaan ja ajatuksistaan (2.7.2021,oulu.fi)

Mukana luontokasvatuksen suurtapahtumassa kesäkuussa

Osallistuimme luontokasvatuksen suurtapahtumaan Ulos – Ut – Out 17.6.2021 ja teimme tutuiksi kosteikkoja, Kosteikkopeliämme ja muita oppimateriaalejamme.

Uusi pohjapato auttamaan linnustoltaan arvokasta lampea Keski-Suomessa

Uuraisten Miehinkäinen on linnustollisesti arvokas, mutta melko laajasti soistunut lampi. Rakentamalla uusi pohjapato saadaan alinta vedenpintaa nostettua yli 30 cm, ja taantuneelle vesilinnustolle luotua paremmat elinolot. Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedote 23.2.2021 (www.sttinfo.fi).

Kosteikkopeliä pelaamaan!

Maailman kosteikkopäivän 2.2. kunniaksi Hydrologia-LIFEn Kosteikkopeli julkaistiin myös netissä. Kolulaiset ja kaikki muutkin voivat pelissä kokeilla, miten kosteikoilla löytyy tasapaino lajien säilymisen, rahan ansaitsemisen, virkistyskäytön ja talouselämän välillä. Pelin tueksi on myös opettajien käyttöön opetuspaketteja, jotka ovat käytettävissä myös Mappa.fi-palvelussa

2020

Ennallistamisuutisia Etelä-Suomesta

Salamajärven kansallispuiston puroja kuntoon

Puroja on aikoinaan perattu ja suoristettu tukinuittoa varten. Nyt puroja palautetaan takaisin lähemmäksi niiden luontaista tilaa. Puroihin lisätään kiviä, soraa ja puuta, jotka lisäävät puron monimuotoisuutta. Erittäin uhanalaiseksi luokitellun taimenen elinolosuhteita parannetaan tekemällä sorasta suojaisia kutupaikkoja ja poikasille kerätään kivikoita.

Huhtikuun alussa kuljetettiin kiviaineiksia puron varteen hyödyntämällä talvisempia olosuhteita. Varsinainen kunnostus toteutettiin syksyn aikana, jolloin WWF:n ja K-ryhmän talkoolaiset kunnostivat Salamajärvellä Koirajokea uhanalaiselle taimenelle soveltuvammaksi. Lue lisää tiedotteesta (21.9.2020).

Marraskuussa olivat talkoissa vuorostana nuoret, Oulusta asti: Joen kunnostuksella parannetaan uhanalaisen taimenen oloja ja huhkitaan hyvää mieltä tekijöille! (17.11.2020)

Harvinaisia lajilöytöjä

Harvinaisia, nivelkärsäisiin kuuluvia hyönteisiä löytyi suojelusoiden kartoituksissa Joutsassa. Yksi lajeista on Suomessa uusi havainto. Merkittävin havainto on erittäin uhanalainen korpikirpukas (Florodelphax paryphasma), josta tiedetään vain kolme löytöpaikkaa koko Suomesta.

Lauha alkutalvi 2020 ennallistamistoimien haittana

Historiallisen lauhat kelit alkutalvesta 2020 uhkasivat siirtää suurta osaa suunnitelluista soiden ennallistamishakkuista, joita tarvitaan suomaiseman avaamiseksi.

2019

Kunnostusojituksista hyötyä metsänkasvulle ja suojelusoille

Hankkeessa testataan toimintamallia, missä ojitusalueen vesiä johdetaan alueen vieressä sijaitsevalle suojellulle suolle. Samanaikaisesti parannetaan sekä metsien kasvua että suoluonnon monimuotoisuutta. Metsa.fi-lehti 16.10.2019

Veden palautus suojelusoille ojien kunnostuksen yhteydessä:

Suomen metsäkeskuksen ja Tapio oy:n koulutukset metsänomistajille ja toimenpiteiden suunnittelijoille jatkuivat syyskuussa 2019.

Vesilintujen ahdinkoa voidaan auttaa yhteistoimin – kunnostajat tutustuivat keinoihin ja kohteisiin

Koulutuspäiville Valkeakoskella osallistui syyskuun alussa n. 40 henkeä, jotka vierailivat lintujärvillä ja vaihtoivat tietoja kunnostuksen toteututuksesta ja eri tahojen yhteistyöstä metsästäjistä ja muista paikallisista vapaaehtoisista tutkijoihin ja viranomaisiin. Lue lisää ja tutustu esitelmiin.

Lammen vedenpinnan nosto auttaa suoluontoa Kuopiossa

Suorantainen lampi metsän keskellä.
Hoikanlampi elokuussa 2019 ennen pinnan nostoa. Entinen lammen ranta näkyy keltaisena. Kuva: Anna-Riikka Ihantola.

Hoikanlammen vedenpinnan korkeutta Pisan luonnonsuojelualueella Kuopiossa nostetaan täyttämällä ja patoamalla lammen laskuoja. Vesi ohjataan nyt kuivillaan oleviin entisen laskupuron uoman jäänteisiin ja matalampiin maastonkohtiin, ja siihen syntyy ajan myötä puro.

Pintaa nostetaan, koska aikoinaan tehty vedenpinnan lasku on kuivattanut lampea ympäröivät suot ja soistuneet alueet. Ojan kautta myös korkean veden aikaan tulvavedet poistuvat nyt luontaista nopeammin. Suo-ojat on täytetty 2007, mutta se ei ole riittänyt soiden vesitalouden palauttamiseen.

Lammen pinnan palatessa luontaiselle tasolleen saadaan myös soiden vedenpinta korkeammalle ja kevättulva palaamaan alueelle, mm. lammen rantametsiin ja syntyvän puron varrelle. Soiden, purojen ja lammen eliölajien elinympäristöt paranevat kun vesitalous saadaan kuntoon.

Tarinakartta kertoo lintujärven kunnostuksesta

Riistaveden Keskimmäisen lintujärven kunnostustyöt hankkeessa valmistuivat. Umpeenkasvaneelle osalle on mm. kaivettu avovesilampareita ja tehty linnuille pesimäsaarekkeita. Alkuvuodesta 2019 Pohjois-Savon ELY-keskus julkaisi monipuolisen tarinakartan (ely.maps.arcgis.com), jossa kuvat, videot, graafit ja tekstit kertovat järven muutoksista ja hoitotoimista.

Hyvinkään Kalkkilammin arvokasta suoluontoa palautetaan ennallistamalla

Tornator oy:n omistuksessa oleva suoalue on Etelä-Suomessa harvinaista lettoa. (tiedote 18.2.2019).

Kosteikot kuntoon Brysselin rahalla – uraauurtavaa työtä monimuotoisuuden ja paikallisten hyväksi Kyyjärvellä

Kyyjärven Peuralammelle on tekeillä kunnostussuunnitelma osana EU-rahoitteista Freshabit LIFE -hanketta. Peuralammen ja sen ympäristön luonnontila tulee kohenemaan olennaisesti, koska samaan aikaan Metsähallitus ennallistaa lammen itäpuolisia soita tukkimalla ojia osana Hydrologia-LIFE–hanketta.

Ripeästi edennyt Kyyjärven Peuralamminnevan ennallistaminen on loppumetreillä. Työt alkoivat ylimääräisen haihduttavan puuston poistolla viime talvena. Kaivinkone on viimeistellyt työt tukkimalla 15 km ojia marraskuussa 2018.

Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa luontainen suoympäristö ojituksen kuivattamalle Peuralamminnevalle. Tämä hyödyttää soilla eläviä lajeja kuten viime vuosina voimakkaasti taantunutta riekkoa. Ennallistaminen edistää Peuralamminnevan veden laadun paranemista vähentämällä ojia pitkin valuvien ravinteiden määrää järvessä.

2018

Kosteikko-peli: koululaiset mukaan kosteikkoja pelastamaan!

Hankkeen tuottaman tietokonepelin avulla pääsee Liminganlahden luontokeskuksessa kokeilemaan, mitä haittaa ihmisestä on vesistöille ja mitä voisi tehdä luonnon hyväksi (tiedote 17.10.2018).

Pelin tavoitteena on löytää tasapaino lajien säilymisen, rahan ansaitsemisen, virkistyskäytön ja talouselämän välille. Mitä enemmän pelastetaan lajeja, sitä parempi on pelitulos.

Pelin on tehnyt LudoCraft Oy.

Tiedonvaihtoa ja tutkimustuloksia

Mies on kyykyssä sammalmättäällä ja ottaa kännykällä valokuvaa.
Pennine PeatLIFE-hankkeen asiantuntijat tarkastelivat korven ennallistumista Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva: Tuomas Haapalehto.

Pennine PeatLIFE -hankkeen väki piipahti Hydrologia-LIFEn vieraana syyskuun lopussa 2018.

Kolmen maastopäivän aikana tutustuttiin ennallistamisen ja ennallistamisen seurannan menetelmiin Kauhanevan–Lauhanvuoren–Seitsemisen suunnalla.

Maasto-osuuden jälkeen Suo-ELO-työryhmän kanssa järjestetyssä seminaarissa kuultiin mahdollisuuksista turvata soiden ihmisille tuottamia hyötyjä ennallistamalla.

Näillä ekosysteemipalveluilla voi olla myös rahallista hyötyä. Esimerkiksi Brittein saarilla on käytössä mekanismi, jolla soiden ennallistamista voidaan rahoittaa kauppaamalla syntyviä hiilensidontahyötyjä. Pitkäaikaiset seurannat viittaavat siihen, että vesistöjen ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää ennallistamalla soita huolellisesti tai ohjaamalla vettä kuivahtaneille soille.

Esitelmät ovat luettavissa hankkeen englanninkielisillä sivuilla.

Riistaveden Keskimmäisen lintujärvellä kunnostus käynnissä

Pohjois-Savon ELY-keskus jatkaa arvokkaan lintuveden kunnostusta Kuopiossa. Tähänastiset kunnostustoimet ovat palauttaneet vesikasvillisuuden monimuotoisuutta. (tiedote 12.10.2018, ely-keskus.fi)

Dragsfjärdin Stormossenilla on suon ojat on saatu tukittua

Tavoitteena on suon vesitalouden palautuminen ja maisemointi. Suon vesitason nousu vaikuttaa pintakasvillisuuden palautumiseen. Kuivunut pintakerros elpyy, kun vettä pidättävä rahkasammal voimistuu ja turpeen muodostus palautuu. Vesitason nousu vaikuttaa vuosien kuluessa myös suon puustoon. Puiden kasvu hidastuu ja osa puustosta kuolee. Ennallistamistoimet heti toteutuksen jälkeen saattavat vaikuttaa rumilta. Täytettyjen ojien turveaines on jo seuraavana vuonna kasvipeitteinen.

Hydrologia-LIFEnkin merkeissä tehtävästä työstä kertovat Facebookissaan Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonhoidon asiantuntijat eli Luontotyypit.

Koulutus ja maastoretki Sonkajärven Sukevalla maanomistajille ja toimijoille sekä julkaisu: Metsäojien kunnostus kuivuneiden suojelusoiden läheisyydessä — opas maanomistajille

Metsäkeskus ja Tapion järjestivät sekä 4.10. että 5.10.2018 koulutuspäivän, jonka aiheena oli kuivatusojien kunnostus ja suon ennallistaminen siten, että molemmat hyötyvät. Koulutukseen sisältyi maastokäynti Vahtisuon suojelualueen ennallistamiskohteeseen ja siihen rajoittuvan ojaston kunnostukseen.

Metsäojien kunnostus kuivuneiden suojelusoiden läheisyydessä — opas maanomistajille (pdf, tapio.fi).

Salamajärven kansallispuiston järviä kuntoon talkoolaisten avulla

Syyskuun alussa on kolmen järven pintaa nostettu. Hankeväen apuna oli Osuuskunta Polku ja Pitkos, jonka vapaaehtoiset tekivät Metsähallituksen kanssa niin patoja kuin lasku-uoman kynnyksiä.

Suisteita ja soraikkoja – purokunnostajat koolla Pudasjärvellä

Viisi ihmistä seisoo siltarummun edessä.
Siltarumpu Pudasjärvellä päästää kalat kulkemaan. Kuva: Tuomas Haapalehto / Metsähallitus, Hydrologia-LIFE-hanke.

Purot ovat Suomen uhanalaisinta luontoa, vain yksi puro sadasta on säilyttänyt luontaisen hyvän tilansa. Luontaisesti mutkittelevia puroja on suoristettu ja puroeliöille tärkeät kivet on nosteltu rannalle uittoa varten. Metsäojia pitkin valuu puroihin hiekkaa, ravinteita ja kiintoaineista. Tiet ja huonosti suunnitellut tierummut katkovat kalojen ja muun eliöstön leviämisreittejä.

Purojen tilaa voidaan kuitenkin parantaa erilaisin kunnostustoimin. Vesi voidaan ohjata vanhaan uomaansa, usein hyvinkin helposti yhdellä padolla. Veden virtausnopeutta voidaan hidastaa esimerkiksi kevyillä puisilla rakenteilla ja taimenten poikastuottoa voidaan parantaa tekemällä soraikkoja kutupaikoiksi. Tukkimalla valuma-alueen ojat voidaan palauttaa luontainen veden virtaama ja vähentää puroon kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Hydrologia-LIFE-hankkeessa kunnostetaan 34 km puroja. Parikymmentä kunnostusten suunnittelijaa kokoontui Pudasjärvelle 21.–22.8. 2018 kuulemaan viimeisimmät vinkit purojen kunnostuksesta ja inventoinnista.

Huonosti suunniteltu siltarumpu tai muu uomassa oleva este voi katkaista taimenen matkan. Hydrologia-LIFE-hankkeen inventoijat totesivat kuvan rummun olevan kunnossa.

Kopteri pikkuapulaisena

Kaksi miestä katsoo, kun drone lentää suon yläpuolella.
Pikkukopteri eli drone Hydrologia-LIFE-hankkeen kartoitusapuna. Kuva: Tuomas Haapalehto.

Kehitämme menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia nykyistä tehokkaammin. Hydrologia-LIFE testasi dronen eli miehittämättömän pienen kopterin käyttöä Salamajärven kansallispuistossa. Drone-kuvaus soveltuu esimerkiksi soiden ja lampien kasvillisuuden tutkimukseen.

Polkujuoksijan videolla vilahtaa Suomen vanhin ennallistettu suo

Hydrologia-LIFEn projektipäällikkö Tuomas Haapalehto jakoi Luontotyypit-Facebook-ryhmässä vauhdikkaan videon polkujuoksunsa varrelta. Siinä vilahtaa myös Suomen ensimmäinen ennallistettu suo, Seitsemisen kansallispuiston Koveronneva.

Katso video: Iloa luontotyypeille ja ihmisille (facebook.com).

Metsähallituksen Luontopalvelujen LIFE-hankkeiden vetäjät osallistuivat YLEn “Mennään metsään” -tapahtumaan: osa juoksi yhteislenkillä Seitsemisen kansallispuiston poluilla, osa jakoi tietoa hankkeestaan, 21.5.2018 vietetyn Euroopan Natura 2000 -verkoston juhlapäivän merkeissä.

Onko ennallistamisessa järkeä?

Luke järjesti keväällä 2018 kyselyn Ota kantaa -palvelussa. Lue lisää Anne Tolvasen blogista (luke.fi).

Aloitusvuosi 2017 käynnistyi vauhdikkaasti

Ensimmäiset työt tehtiin aloitusvuoden loppuun mennessä. Mm. Etelä-Suomen sienikartoitukset ja Pohjanmaan luontotyyppi-inventoinnit valmistuívat. Ojalinjoja raivatiin usealla kohteella ja turvetta nosteltiin ojiin esim. Lauhanvuoressa.

Arvokkaan lintuveden, Riistaveden Keskimmäisen kunnostus alkoi Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla:

Monipuolisia viestintätoimien sekä seurantojen suunnitelu käynnistettiin.

  • Hankkeen aloitustiedote (22.8.2017).

Päivitetty viimeksi 21.4.2022