2020

Salamajärven kansallispuiston puroja ennallistetaan

Puroja on aikoinaan perattu ja suoristettu tukinuittoa varten. Nyt puroja palautetaan takaisin lähemmäksi niiden luontaista tilaa. Puroihin lisätään kiviä, soraa ja puuta, jotka lisäävät puron monimuotoisuutta. Erittäin uhanalaiseksi luokitellun taimenen elinolosuhteita parannetaan tekemällä sorasta suojaisia kutupaikkoja ja poikasille kerätään kivikoita.

Huhtikuun alussa kuljetettiin kiviaineiksia puron varteen hyödyntämällä talvisempia olosuhteita. Varsinainen kunnostus toteutetaan kesän ja syksyn aikana.

Lauha talvi ennallistamistoimien haittana

Historiallisen lauhat kelit alkutalvesta 2020 uhkaavat siirtää suurta osaa suunnitelluista soiden ennallistamishakkuista, joita tarvitaan suomaiseman avaamiseksi.

2019

Kunnostusojituksista hyötyä metsänkasvulle ja suojelusoille

Hankkeessa testataan toimintamallia, missä ojitusalueen vesiä johdetaan alueen vieressä sijaitsevalle suojellulle suolle. Samanaikaisesti parannetaan sekä metsien kasvua että suoluonnon monimuotoisuutta. Metsa.fi-lehti 16.10.2019

Veden palautus suojelusoille ojien kunnostuksen yhteydessä:

Suomen metsäkeskuksen ja Tapio oy:n koulutukset metsänomistajille ja toimenpiteiden suunnittelijoille jatkuivat syyskuussa 2019.

Vesilintujen ahdinkoa voidaan auttaa yhteistoimin – kunnostajat tutustuivat keinoihin ja kohteisiin

Koulutuspäiville Valkeakoskella osallistui syyskuun alussa n. 40 henkeä, jotka vierailivat lintujärvillä ja vaihtoivat tietoja kunnostuksen toteututuksesta ja eri tahojen yhteistyöstä metsästäjistä ja muista paikallisista vapaaehtoisista tutkijoihin ja viranomaisiin. Lue lisää ja tutustu esitelmiin.

Lammen vedenpinnan nosto auttaa suoluontoa Kuopiossa

Suorantainen lampi metsän keskellä.
Hoikanlampi elokuussa 2019 ennen pinnan nostoa. Entinen lammen ranta näkyy keltaisena. Kuva: Anna-Riikka Ihantola.

Hoikanlammen vedenpinnan korkeutta Pisan luonnonsuojelualueella Kuopiossa nostetaan täyttämällä ja patoamalla lammen laskuoja. Vesi ohjataan nyt kuivillaan oleviin entisen laskupuron uoman jäänteisiin ja matalampiin maastonkohtiin, ja siihen syntyy ajan myötä puro.

Pintaa nostetaan, koska aikoinaan tehty vedenpinnan lasku on kuivattanut lampea ympäröivät suot ja soistuneet alueet. Ojan kautta myös korkean veden aikaan tulvavedet poistuvat nyt luontaista nopeammin. Suo-ojat on täytetty 2007, mutta se ei ole riittänyt soiden vesitalouden palauttamiseen.

Lammen pinnan palatessa luontaiselle tasolleen saadaan myös soiden vedenpinta korkeammalle ja kevättulva palaamaan alueelle, mm. lammen rantametsiin ja syntyvän puron varrelle. Soiden, purojen ja lammen eliölajien elinympäristöt paranevat kun vesitalous saadaan kuntoon.

Tarinakartta kertoo lintujärven kunnostuksesta

Riistaveden Keskimmäisen lintujärven kunnostustyöt hankkeessa valmistuivat. Umpeenkasvaneelle osalle on mm. kaivettu avovesilampareita ja tehty linnuille pesimäsaarekkeita. Alkuvuodesta 2019 Pohjois-Savon ELY-keskus julkaisi monipuolisen tarinakartan (ely.maps.arcgis.com), jossa kuvat, videot, graafit ja tekstit kertovat järven muutoksista ja hoitotoimista.

Hyvinkään Kalkkilammin arvokasta suoluontoa palautetaan ennallistamalla

Tornator oy:n omistuksessa oleva suoalue on Etelä-Suomessa harvinaista lettoa. (tiedote 18.2.2019).

Kosteikot kuntoon Brysselin rahalla – uraauurtavaa työtä monimuotoisuuden ja paikallisten hyväksi Kyyjärvellä

Kyyjärven Peuralammelle on tekeillä kunnostussuunnitelma osana EU-rahoitteista Freshabit LIFE -hanketta. Peuralammen ja sen ympäristön luonnontila tulee kohenemaan olennaisesti, koska samaan aikaan Metsähallitus ennallistaa lammen itäpuolisia soita tukkimalla ojia osana Hydrologia-LIFE–hanketta.

Ripeästi edennyt Kyyjärven Peuralamminnevan ennallistaminen on loppumetreillä. Työt alkoivat ylimääräisen haihduttavan puuston poistolla viime talvena. Kaivinkone on viimeistellyt työt tukkimalla 15 km ojia marraskuussa 2018.

Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa luontainen suoympäristö ojituksen kuivattamalle Peuralamminnevalle. Tämä hyödyttää soilla eläviä lajeja kuten viime vuosina voimakkaasti taantunutta riekkoa. Ennallistaminen edistää Peuralamminnevan veden laadun paranemista vähentämällä ojia pitkin valuvien ravinteiden määrää järvessä.

Kosteikkopelin aloitusnäkymä.

2018

Kosteikko-peli: koululaiset mukaan kosteikkoja pelastamaan!

Hankkeen tuottaman tietokonepelin avulla pääsee Liminganlahden luontokeskuksessa kokeilemaan, mitä haittaa ihmisestä on vesistöille ja mitä voisi tehdä luonnon hyväksi (tiedote 17.10.2018).

Pelin tavoitteena on löytää tasapaino lajien säilymisen, rahan ansaitsemisen, virkistyskäytön ja talouselämän välille. Mitä enemmän pelastetaan lajeja, sitä parempi on pelitulos.

Pelin on tehnyt LudoCraft Oy.

Tiedonvaihtoa ja tutkimustuloksia

Mies on kyykyssä sammalmättäällä ja ottaa kännykällä valokuvaa.
Pennine PeatLIFE-hankkeen asiantuntijat tarkastelivat korven ennallistumista Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva: Tuomas Haapalehto.

Pennine PeatLIFE -hankkeen väki piipahti Hydrologia-LIFEn vieraana syyskuun lopussa 2018.

Kolmen maastopäivän aikana tutustuttiin ennallistamisen ja ennallistamisen seurannan menetelmiin Kauhanevan–Lauhanvuoren–Seitsemisen suunnalla.

Maasto-osuuden jälkeen Suo-ELO-työryhmän kanssa järjestetyssä seminaarissa kuultiin mahdollisuuksista turvata soiden ihmisille tuottamia hyötyjä ennallistamalla.

Näillä ekosysteemipalveluilla voi olla myös rahallista hyötyä. Esimerkiksi Brittein saarilla on käytössä mekanismi, jolla soiden ennallistamista voidaan rahoittaa kauppaamalla syntyviä hiilensidontahyötyjä. Pitkäaikaiset seurannat viittaavat siihen, että vesistöjen ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää ennallistamalla soita huolellisesti tai ohjaamalla vettä kuivahtaneille soille.

Esitelmät ovat luettavissa hankkeen englanninkielisillä sivuilla.

Riistaveden Keskimmäisen lintujärvellä kunnostus käynnissä

Pohjois-Savon ELY-keskus jatkaa arvokkaan lintuveden kunnostusta Kuopiossa. Tähänastiset kunnostustoimet ovat palauttaneet vesikasvillisuuden monimuotoisuutta. (tiedote 12.10.2018, ely-keskus.fi)

Dragsfjärdin Stormossenilla on suon ojat on saatu tukittua

Tavoitteena on suon vesitalouden palautuminen ja maisemointi. Suon vesitason nousu vaikuttaa pintakasvillisuuden palautumiseen. Kuivunut pintakerros elpyy, kun vettä pidättävä rahkasammal voimistuu ja turpeen muodostus palautuu. Vesitason nousu vaikuttaa vuosien kuluessa myös suon puustoon. Puiden kasvu hidastuu ja osa puustosta kuolee. Ennallistamistoimet heti toteutuksen jälkeen saattavat vaikuttaa rumilta. Täytettyjen ojien turveaines on jo seuraavana vuonna kasvipeitteinen.

Hydrologia-LIFEnkin merkeissä tehtävästä työstä kertovat Facebookissaan Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonhoidon asiantuntijat eli Luontotyypit.

Koulutus ja maastoretki Sonkajärven Sukevalla maanomistajille ja toimijoille sekä julkaisu: Metsäojien kunnostus kuivuneiden suojelusoiden läheisyydessä — opas maanomistajille

Metsäkeskus ja Tapion järjestivät sekä 4.10. että 5.10.2018 koulutuspäivän, jonka aiheena oli kuivatusojien kunnostus ja suon ennallistaminen siten, että molemmat hyötyvät. Koulutukseen sisältyi maastokäynti Vahtisuon suojelualueen ennallistamiskohteeseen ja siihen rajoittuvan ojaston kunnostukseen.

Metsäojien kunnostus kuivuneiden suojelusoiden läheisyydessä — opas maanomistajille (pdf, tapio.fi).

Salamajärven kansallispuiston järviä kuntoon talkoolaisten avulla

Syyskuun alussa on kolmen järven pintaa nostettu. Hankeväen apuna oli Osuuskunta Polku ja Pitkos, jonka vapaaehtoiset tekivät Metsähallituksen kanssa niin patoja kuin lasku-uoman kynnyksiä.

Suisteita ja soraikkoja – purokunnostajat koolla Pudasjärvellä

Viisi ihmistä seisoo siltarummun edessä.
Siltarumpu Pudasjärvellä päästää kalat kulkemaan. Kuva: Tuomas Haapalehto / Metsähallitus, Hydrologia-LIFE-hanke.

Purot ovat Suomen uhanalaisinta luontoa, vain yksi puro sadasta on säilyttänyt luontaisen hyvän tilansa. Luontaisesti mutkittelevia puroja on suoristettu ja puroeliöille tärkeät kivet on nosteltu rannalle uittoa varten. Metsäojia pitkin valuu puroihin hiekkaa, ravinteita ja kiintoaineista. Tiet ja huonosti suunnitellut tierummut katkovat kalojen ja muun eliöstön leviämisreittejä.

Purojen tilaa voidaan kuitenkin parantaa erilaisin kunnostustoimin. Vesi voidaan ohjata vanhaan uomaansa, usein hyvinkin helposti yhdellä padolla. Veden virtausnopeutta voidaan hidastaa esimerkiksi kevyillä puisilla rakenteilla ja taimenten poikastuottoa voidaan parantaa tekemällä soraikkoja kutupaikoiksi. Tukkimalla valuma-alueen ojat voidaan palauttaa luontainen veden virtaama ja vähentää puroon kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Hydrologia-LIFE-hankkeessa kunnostetaan 34 km puroja. Parikymmentä kunnostusten suunnittelijaa kokoontui Pudasjärvelle 21.–22.8. 2018 kuulemaan viimeisimmät vinkit purojen kunnostuksesta ja inventoinnista.

Huonosti suunniteltu siltarumpu tai muu uomassa oleva este voi katkaista taimenen matkan. Hydrologia-LIFE-hankkeen inventoijat totesivat kuvan rummun olevan kunnossa.

Kopteri pikkuapulaisena

Kaksi miestä katsoo, kun drone lentää suon yläpuolella.
Pikkukopteri eli drone Hydrologia-LIFE-hankkeen kartoitusapuna. Kuva: Tuomas Haapalehto.

Kehitämme menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata luonnossa tapahtuvia muutoksia nykyistä tehokkaammin. Hydrologia-LIFE testasi dronen eli miehittämättömän pienen kopterin käyttöä Salamajärven kansallispuistossa. Drone-kuvaus soveltuu esimerkiksi soiden ja lampien kasvillisuuden tutkimukseen.

Polkujuoksijan videolla vilahtaa Suomen vanhin ennallistettu suo

Hydrologia-LIFEn projektipäällikkö Tuomas Haapalehto jakoi Luontotyypit-Facebook-ryhmässä vauhdikkaan videon polkujuoksunsa varrelta. Siinä vilahtaa myös Suomen ensimmäinen ennallistettu suo, Seitsemisen kansallispuiston Koveronneva.

Katso video: Iloa luontotyypeille ja ihmisille (facebook.com).

Metsähallituksen Luontopalvelujen LIFE-hankkeiden vetäjät osallistuivat YLEn ”Mennään metsään” -tapahtumaan: osa juoksi yhteislenkillä Seitsemisen kansallispuiston poluilla, osa jakoi tietoa hankkeestaan, 21.5.2018 vietetyn Euroopan Natura 2000 -verkoston juhlapäivän merkeissä.

Onko ennallistamisessa järkeä?

Luke järjesti keväällä 2018 kyselyn Ota kantaa -palvelussa. Lue lisää Anne Tolvasen blogista (luke.fi).

Aloitusvuosi 2017 käynnistyi vauhdikkaasti

Ensimmäiset työt tehtiin aloitusvuoden loppuun mennessä. Mm. Etelä-Suomen sienikartoitukset ja Pohjanmaan luontotyyppi-inventoinnit valmistuívat. Ojalinjoja raivatiin usealla kohteella ja turvetta nosteltiin ojiin esim. Lauhanvuoressa.

Arvokkaan lintuveden, Riistaveden Keskimmäisen kunnostus alkoi Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla:

Monipuolisia viestintätoimien sekä seurantojen suunnitelu käynnistettiin.

  • Hankkeen aloitustiedote (22.8.2017).

Päivitetty viimeksi 6.6.2020