Julkaistu 1.9.2021

Soivat teeret, taivaan auraajat ja satoisat hilla-apajat – EU:n mittakaavassakin suuri hanke auttaa kosteikkoluontoa

Viime viikolla juhlistimme Suomen luonnon päivää. Tällä viikolla on perinteisesti vietetty Pohjoismaista kosteikkopäivää. Suoretki syksyn viilenevissä aamuissa, maaruskan värittäessä maisemaa ja karpaloiden kypsyessä, tarjoaa upean elämyksen. Kesäisin kosteikoissamme kuhisee – tai kuhisi.

Entinen suomaa Suomi ojitettiin tiheästi 1950-luvulta alkaen ja suot valjastettiin joko puuntuotantoa ajatellen tai pelloiksi. Kuivatus on aiheuttanut paljon haittoja mm. vesistöille ja lintulajeille. Kosteikot ovat elinehto meille kaikille, sillä ne mm. puhdistavat vettä ja hillitsevät ilmastonmuutosta toimimalla hiilivarastoina. Mutta nyt kosteikot ovat yksi maailman uhanalaisimmista luontotyypeistä. Kukaan meistä ei kuitenkaan pärjää ilman puhdasta vettä, joten on aika kääriä hihat ja palauttaa kosteikkoja entiseen loistoonsa. Suot ja kosteikot tarjoavat niin runsaat hyödyt, että niiden palauttaminen kohti luonnontilaa kannattaa!

Tällä hetkellä yksi Euroopan mittakaavassa merkittävin soita, kosteikkoja ja virtavesiä kunnostava projekti on Hydrologia LIFE-hanke, joka tekee ennallistamistoimia yli 100 kohteella ympäri Suomen.

– Työtä luontokadon pysäyttämiseksi on tehnyt jo lähes 200 ammattilaista hankkeen parissa. Vaikuttavuus syntyy laaja-alaisesta, kumppanien välisestä yhteistyöstä, jossa kehitetään myös uutta. Hankkeen aikana on kehitetty ja pilotoitu mm. uusi toimintamalli, jolla vesiä palautetaan kuivahtaneille suojelusoille. Lisäksi nyt tutkitaan, miten soiden ennallistamistoimet vaikuttavat uhanalaisiin lepakoihin. Kaikki tehdyt toimet edesauttavat monimuotoista suo- ja kosteikkolajistoa! kertoo projektipäällikkö Eerika Tapio Metsähallituksen Luontopalveluista. – Hanketoiminnalla parannamme elinoloja 11 eri luontotyypille yhteensä 6 600 hehtaarilla. Erityisesti ojien tukkiminen parantaa valuma-alueilla vedenlaatua ja auttaa tulvariskin hallinnassa. Pienvesiä kunnostamme 34 km matkalta ja 14 lampea.

Hyvinvoiva suo, hyvinvoiva planeetta

Me Hydrologia-LIFE-hankkeessa haluamme muistuttaa arvokkaasta kosteikkoluonnosta ja päätimmekin ottaa osaa maailmanlaajuiseen viestiketjuun, jossa vuorollaan maat ja eri hankkeet tuovat esiin kosteikkoluonnon monimuotoisia merkityksiä meille kaikille. Viestiketjulla halutaan muistuttaa kaikkia suo- ja kosteikkoelinympäristöjen tärkeydestä osana taistelua ilmastonmuutosta vastaan. YK:n tuleva ilmastokonferenssi COP26 haluaa yhdistää kansat torjumaan ilmastonmuutosta, sillä meillä on yhteinen planeetta ja vain yksi yhteinen luonto, josta voimme pitää huolta.

Dianna Kopansky, YK:n ympäristöohjelman soidensuojelun koordinaattori:
– Hydrologia LIFE-hankkeen tekemä ennallistamistyö ympäri Suomen ei hyödytä pelkästään Eurooppaa, vaan koko maailmaa. Muuttolinnut kuten kurjet ja useat vaarantuneet ja uhanalaiset linnut hyötyvät, koska hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden elinympäristötarpeisiin – erinomainen esimerkki seurattavaksi! Biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä edistetään myös ekosysteemien monimuotoisuuden kautta, ja tiedämme, että maailma tarvitsee enemmän tällaisia kolminkertaisen voiton lähestymistapoja torjuakseen luontokatoa, ympäristön saastumista ja ilmastokriisiä.

Kun maaruska hiljalleen tarttuu myös kosteikkoja ympäröiviin metsiin, jättävät muuttolinnut Suomen talviset suomaisemat. Lintujen nauttiessa etelän lämmöstä jatkuu kosteikkojen kunnostus hartia- ja konevoimin ympäri Suomen. Soita kuivattavia ojia tukitaan, puroja palautetaan vanhoihin uomiin ja lintujärville rakennetaan pesimäsaarekkeita sekä palautetaan avovettä. Keväällä muuttolintujen palatessa niille löytyy taas uusia ehompia ruokailu- ja pesintä elinympäristöjä!

Suuret, leveäsiipiset ja pitkäjlkaiset linnut lentävät suon yläpuolella. Suolla matalia havupuita ja hallaa.
Kurjet Torronsuon yllä. Kuva: Vesa Nikkanen.

Lisätietoa:

Projektipäällikkö Eerika Tapio, Metsähallitus, Luontopalvelut; eerika.m.tapio@metsa.fi, puh. 0206 39 4225

Hydrologia-LIFE osallistuu kansainväliseen soidensuojelun viestintäkampanjaan Global Peat Press Project.