Julkaistu 6.6.2022

Metsähallitus kunnostaa arvokkaita luontokohteita Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa ja kunnostaa luontokohteita myös kuluvan vuoden aikana. Työt Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ovat jo käynnistyneet. Ennallistamistöillä pyritään estämään luontokatoa ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.

Luontopalvelut tekee luonnonhoitotöitä ennallistamalla soita ja puroja, monipuolistamalla metsän puustorakennetta, kunnostamalla perinneympäristöjä ja lintuvesiä sekä poistamalla haitallisia vieraslajeja.

Luonnonhoitotöiden tarkoituksena on parantaa hoitoa vaativien luontotyyppien tilaa ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Ilman hoitoa vaarana on, että kohteiden luontoarvot menetetään.

Ensimmäiset ennallistamistyöt tehty talvella

Soiden ennallistamistyöt ovat käynnistyneet eri kohteissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Ennallistettavien soiden ojalinjoilta raivataan ojien täyttöä haittaava ja ojituksen jälkeen kasvanut puusto, minkä jälkeen ojat täytetään koneellisesti. Ensimmäiset työt on tehty jo talvella 2022 sellaisilla kohteilla, joilla suon pinta ei kestä koneen painoa sulan maan aikaan. Ojien täyttötöitä on valmistunut Paljakanneva–Åkantmossenilla (Vöyri ja Kauhava), Norrmossenilla (Vöyri), Lutakkonevalla (Teuva) ja Iso Narunnevalla (Alajärvi) Natura-alueilla.

Lisäksi Iso Narunnevalla on talvella johdettu vesiä kuivuneelle avosuoalueelle. Nämä vedet ohjautuivat aiemmin ojia pitkin avosuon ohi, jonne vedet luontaisesti virtasivat ennen ojituksia. Perkaamalla lyhyt pätkä vanhaa ojaa ohjattiin vesiä virtamaan avosuota kohden. Toimenpiteillä pyritään palauttamaan suolle sen luontainen vesitalous. Näin voidaan parantaa suon luonnontilaa.

Teuvan Lutakkonevalla ja Seinäjoen Peränevanholmalla on talven aikana harvennettu ojituksen myötä kasvanutta puustoa.

Tänä vuonna ennallistamistöitä tullaan tekemään myös Hirvijoen metsässä Kauhavalla ja Tuppulannevan alueella Kruunupyyssä.

Ennallistamiset toteutetaan ympäristöhallinnon Helmi-elinympäristöohjelman ja EU:n osin rahoittaman Hydrologia-LIFE-hankkeen rahoituksella.

– Suo-ojien täyttämisen tarkoitus on palauttaa suon luontainen vesitalous ja käynnistää alueen palautuminen kohti luonnontilaa, kertoo Rannikon Luontopalvelujen suunnittelija Jouni Elonen.

Luonnonhoidolla suojellaan luontoa

Soiden lisäksi myös muita elinympäristöjä suunnitellaan kunnostettavan poikkeuksellisen paljon tänä vuonna. Kunnostukset toteutetaan pääosin Rannikko-LIFE-hankkeessa, jonka tarkoituksena on rannikon Natura 2000 -alueverkoston tilan parantaminen. Myös Helmi-ohjelmassa suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitotöitä Pohjanmaalla.

Perinnemaisemien, kuten niittyjen, hakamaiden ja metsälaitumien, kunnostuksella elvytetään umpeenkasvusta kärsiviä elinympäristöjä. Poistamalla ylimääräistä puustoa ja pensaikkoa pyritään luomaan harvinaiselle niitty-, hakamaa- ja nummilajistolle sopivia avoimia tai harvapuustoisia, valoisia elinympäristöjä. Rantalaidunten hoitaminen edistää myös linnuston elinoloja.

Suunnitelmista suurin osa on parhaillaan maanomistajilla kommentoitavana. Lupaprosessi viedään loppuun ennen toimenpiteiden toteutusta. Merenrantaniittyjä suunnitellaan kunnostettavaksi erityisesti Korsnäsin Harvungön saaren etelärannalla sekä Uudenkaarlepyyn Larshällsbuktenilla ja Lillgrundetilla. Näille kohteille on myös tarkoitus perustaa uudet laidunalueet. Laidunnuksen tehoa lisätään niittämällä korkeaa ruovikkoa.

Metsälaidunten ja hakamaiden tilaa parannetaan useilla alueilla mm. Merenkurkun saaristossa poistamalla esimerkiksi laajoja katajakasvustoja ja vähentämällä kuusen taimia hakamaisista metsistä. Laajoja kunnostuskohteet ovat Slåttskärin ja Lappörenin laidunalueilla, sekä Luodon Örarna-saarella.

Kaksi ihmistä kulkee kivikkoisella rannalla ja sytyttää pensaita polttimilla. Ilmassa liekkejä ja savua.
Nummea hoidetaan polttamalla Mustasaaren Björkögrundenilla 2022. Kuva: Lise-Lotte Flemming.

Nummia pidetään avoimina esimerkiksi raivaamalla katajaa ja kulottamalla. Toukokuussa kulotettiin nummea Merenkurkussa muutamalla saarella Björköbyn ulkosaaristossa ja raivausta suunnitellaan Östra Norrskärille.

Haitalliset vieraskasvilajit ovat uhka alueiden alkuperäisluonnolle. Kurttulehtiruusua poistetaan useilta alueilta, muun muassa Merenkurkun, Närpiön ja Kristiinankaupungin saaristoista.

Lisätietoja 

Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut:

Soiden ennallistamistyöt: suunnittelija Jouni Elonen: Jouni.Elonen@metsa.fi, puh. 040 839 7731 ja suunnittelija Hanna Finne: hanna.s.finne@metsa.fi, puh. 040 632 4531

Vieraslajitorjunta: suunnittelija Lise-Lotte Flemming: lise-lotte.flemming@metsa.fi, puh. 040 663 9527

Muut luonnonhoitotyöt: suojelubiologi Aurelia Rådström: aurelia.radstrom@metsa.fi, puh. 040 729 2260

Helmi-elinympäristöohjelman tunnus.

 

Euroopan unionin LIFE-rahaston, Natura 2000 -alueiden ja Rannikko-LIFE-hankkeen tunnukset