Nainen kävelee keväällä valoisassa vielä lehdettömässä jalopuulehdossa kaksi haravaa olkapäillään.
Rannikkoluonnon hoitaja menossa töihin Jungfruskärin saarella Saaristomeren kansallispuistossa. Rannikko-LIFE-hanke. Kuva: Maija Mussaari, Metsähallitus.

Toimintaa ja tuloksia

Hangon Täktominlahdella alkaa rehevöityneen lahden kunnostustyö – Metsähallitus kokeilee kunnostusta ensimmäistä kertaa merialueella (tiedote 17.9.2020, luontoon.fi)

Saaristomeren kansallispuistossa kulotetaan paahdealueita (tiedote 20.8.2020, luontoon.fi)

Apua kurtturuusujen torjuntaan Saaristomeren kiinteistönomistajille (tiedote 14.5.2020)

Apolloperhosten suojelua tehostetaan yhteistyöllä (tiedote 13.5.2020)

Luonnonhoitosuunnitelmia ja lajistokartoituksia: tutustu valmistuneisiin hankeaineistoihin

Mitä Rannikko-LIFE tekee? Video esittelee toimintaamme! (youtube.com, englanniksi)

Hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita. Alueita kunnostamalla parannetaan mm. apolloperhosen ja erakkokuoriaisen elinoloja sekä poistetaan haitallista kurtturuusua. Hoidettavana on Suomen rannikon luontoa Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla mm. Tallinnassa ja Lahemaan kansallispuistossa.

Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018–31.3.2025.

Eheä verkosto auttaa luontoa selviämään

Rannikko-LIFE parantaa rannikon ja saariston Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden tilaa. Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto. Kohteina ovat etenkin rannikolle tyypilliset, avoimet ja puoliavoimet ympäristöt.

Kunnostamme ympäristöjä ja täydennämme verkostoa uusilla kohteilla. Kunnostaminen kasvattaa elinympäristöjen kokoa ja laatua sekä vähentää välimatkaa toisista. Esimerkiksi perhoselle täytyy löytyä riittävä määrä hyväkuntoisia ketolaikkuja muutaman kilometrin etäisyydeltä.

Verkoston kohentaminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä. Länsirannikon pohjois-eteläsuuntainen luonnonsuojelualueverkosto on Suomen niittyjen ydinaluetta. Tulevaisuuden tavoitteena on eheä, pohjois-eteläsuuntainen, hyväkuntoisten luontotyyppien verkosto, joka auttaa lajistoa siirtymään uusille asuinalueille eteläisten käydessä liian kuumiksi tai kuiviksi.

Hoidettavien luontotyyppien verkostot ovat osin päällekkäisiä, ja sama laji voi tarvita elinkaarensa aikana monenlaisia elinympäristöjä. Tällaisia elinympäristömosaiikkeja vaativia lajeja ovat erityisesti monet hyönteiset, ja hanke auttaakin esimerkiksi kahta apolloperhoslajia.

Kaikki luontotyypit eivät vaadi hoitoa, ja suojelualueista 70–80% jää kokonaan hoidon ulkopuolelle. Ensimmäisiin toimenpiteisiimme sisältyykin luonnonhoidon yleissuunnitelma, jossa kuvataan sekä hoitoverkosto että sen ulkopuolelle jäävät suot ja metsät.

Yleissuunnitelma on ensimmäinen askel kustannustehokkaan hoidon kokonaisuudessa.

Rahoitus ja kumppanit

Hankkeen budjetti on 8,7 miljoonaa euroa, mistä Euroopan komission rahoitusosuus on 60% eli 5,2 M€.

Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.

Kumppaneina ovat

  • Keskkonnaamet (Viron ympäristöhallinto)
  • Raahen kaupunki
  • Rauman kaupunki
  • Tallinnan kaupunki
  • Turun kaupunki
  • Turun Yliopisto
  • Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • WWF Suomi

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Marko Takala
Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut
puh. 0206394235
marko.takala@metsa.fi

Aluekoordinaattorit:

  • Päivi Virnes (Perämeri ja Pohjois-Pohjanmaa), paivi.virnes@metsa.fi
  • Carina Järvinen (Merenkurkusta Rauman saaristoon), carina.jarvinen@metsa.fi
  • Maija Mussaari (Saaristomeri), maija.mussaari@metsa.fi
  • Esko Tainio (Uusimaa), esko.tainio@metsa.fi

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Päivitetty viimeksi 17.9.2020