Hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöjä kuten paahdealueita, rantaniittyjä, lehtoja ja hakamaita. Alueita kunnostamalla parannetaan mm. apolloperhosen ja erakkokuoriaisen elinoloja sekä poistetaan haitallista kurtturuusua. Hoidettavana on Suomen rannikon luontoa Perämereltä Hangon saaristoon sekä Viron pohjoisrannikolla mm. Tallinnassa ja Lahemaan kansallispuistossa.

Kuinka kartoitetaan vedenalaista luontoa? Millaisia lajeja elää harjusaarilla, miksi elinympäristöverkostot ovat monille lajeille elintärkeitä ja kuinka kurtturuusua torjutaan?

Rannikko-LIFEn videosarjassa esitellään rannikon luontoa ja työtä sen hyväksi.

Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2018–31.3.2025.

Eheä verkosto auttaa luontoa selviämään

Rannikko-LIFE parantaa rannikon ja saariston Natura 2000 -luonnonsuojelualueiden tilaa. Tavoitteena on luoda toimiva elinympäristöjen verkosto. Kohteina ovat etenkin rannikolle tyypilliset, avoimet ja puoliavoimet ympäristöt.

Kunnostamme ympäristöjä ja täydennämme verkostoa uusilla kohteilla. Kunnostaminen kasvattaa elinympäristöjen kokoa ja laatua sekä vähentää välimatkaa toisista. Esimerkiksi perhoselle täytyy löytyä riittävä määrä hyväkuntoisia ketolaikkuja muutaman kilometrin etäisyydeltä.

Verkoston kohentaminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä. Länsirannikon pohjois-eteläsuuntainen luonnonsuojelualueverkosto on Suomen niittyjen ydinaluetta. Tulevaisuuden tavoitteena on eheä, pohjois-eteläsuuntainen, hyväkuntoisten luontotyyppien verkosto, joka auttaa lajistoa siirtymään uusille asuinalueille eteläisten käydessä liian kuumiksi tai kuiviksi.

Hoidettavien luontotyyppien verkostot ovat osin päällekkäisiä, ja sama laji voi tarvita elinkaarensa aikana monenlaisia elinympäristöjä. Tällaisia elinympäristömosaiikkeja vaativia lajeja ovat erityisesti monet hyönteiset, ja hanke auttaakin esimerkiksi kahta apolloperhoslajia.

• Lue lisää rannikkoluonnon verkostoista.

Kuinka vedenalaista luontoa kartoitetaan? Entä millaisia lajeja elää harjusaarilla, miksi elinympäristöverkostot ovat monille lajeille elintärkeitä ja kuinka kurtturuusua torjutaan? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan Rannikko-LIFE-hankkeen videosarjassa, jossa esitellään rannikon luontoa ja työtä sen hyväksi.

Kaikki luontotyypit eivät vaadi hoitoa, ja suojelualueista 70–80% jää kokonaan hoidon ulkopuolelle. Ensimmäisiin toimenpiteisiimme sisältyykin luonnonhoidon yleissuunnitelma, jossa kuvataan sekä hoitoverkosto että sen ulkopuolelle jäävät suot ja metsät.Yleissuunnitelma on ensimmäinen askel kustannustehokkaan hoidon kokonaisuudessa.

• Luonnonhoidon kokonaissuunnitelma Saaristomeren luonnonsuojelualueille (julkaisut.metsa.fi)

Rahoitus ja kumppanit

Hankkeen budjetti on 8,7 miljoonaa euroa, mistä Euroopan komission rahoitusosuus on 60% eli 5,2 M€.

Hanketta vetää Metsähallitus, Luontopalvelut.

Kumppaneina ovat

• Keskkonnaamet (Viron ympäristöhallinto)
• Raahen kaupunki
• Rauman kaupunki
• Tallinnan kaupunki
• Turun kaupunki
• Turun Yliopisto
• Varsinais-Suomen ELY-keskus
• WWF Suomi

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Kimmo Kurkko
Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut
puh. 0206394269
kimmo.kurkko@metsa.fi

Projektisuunnittelija Meelis Linnamägi
Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut
puh. 0206394240
meelis.linnamagi@metsa.fi

Aluekoordinaattorit:

• Päivi Virnes (Perämeri ja Pohjois-Pohjanmaa), paivi.virnes@metsa.fi, puh. 0206396630
• Lise-Lotte Flemming (Merenkurkusta Rauman saaristoon), lise-lotte.flemming@metsa.fi, puh. 0406639527
• Maija Mussaari (Saaristomeri), maija.mussaari@metsa.fi, puh. 0206394681
• Esko Tainio (Uusimaa), esko.tainio@metsa.fi, puh. 0206394581

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.