Kurtturuusun lehtiä ja kukka.
Kurttulehtiruusu. Kuva: Lotta Flemming.

Mitä voit itse tehdä?

Korvaa koristekurtturuususi jollakin toisella lajilla tai kerää ruusunmarjat talteen ennen kuin siemenet pääsevät leviämään.

Jos kotisi tai mökkisi lähellä kasvaa luontoon, etenkin vesistön äärelle, karanneita kurtturuusuja, pyydä lupa maanomistajalta ja ota kesäprojektiksi ruusuntorjunta. Torjuntakeinoista löydät tarkempaa tietoa esimerkiksi Metsähallituksen torjuntaohjeesta tai vieraslajit.fi -portaalista, jonne voit myös ilmoittaa vieraslajihavaintosi.

Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasiasta kotoisin oleva vieraslaji, joka on tuotu Eurooppaan koristekasviksi kestävyytensä ja näyttävyytensä vuoksi. Sen alkuperäiset elinpaikat Tyynellämerellä ovat hiekkaiset ja soraiset rannat.

Kurtturuusun kelluvat kiulukat kestävät hyvin suolavettä ja levittäytyvät saaristossa ja rannikolla yhä uusiin poukamiin. Rannalle asetuttuaan kurtturuusu pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään alkuperäisen merenrantalajiston täysin.

Euroopan komission mukaan kurtturuusu kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon. Kurtturuusu kuuluu myös Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon, ja sen maahantuonti ja myynti kielto on kielletty 1.6.2019 lähtien. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen myös kurtturuusun kasvattaminen on kielletty.

Rannikko-LIFEn hankealueilla tiedossa olevia kurtturuusuesiintymiä on yli 300, ja uusia löydetään jatkuvasti. (Ks. kartta sivun alareunassa.)

Torjunta

Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Metsähallituksen käyttämät menetelmät käsittävät kaivamisen lapiolla tai koneella, peittämisen kestopressuilla, näivettämisen eli kasvin vihreiden osien poistamisen kolmasti kesässä sekä glyfosaatilla tehtävän kemiallisen torjunnan. Glyfosaatti estää kasveissa erään proteiinin synteesin, jonka vuoksi kasvit kuolevat. Aine hajoaa maaperäeliöstön vaikutuksesta. Suojelualueilla käytettävät glyfosaattimäärät ovat äärimmäisen pieniä verrattuna maatalousalueisiin ja ainetta käytetään kertaluontoisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia glyfosaatin käytöstä kurtturuusun torjunnassa (pdf)

Kunkin esiintymän kohdalla käytettävä menetelmä päätetään maastossa. Päätökseen vaikuttavat esiintymän koko, maaperä, sijainti ja esiintymien määrä saarella. Pienikokoiset esiintymät torjutaan aina lähtökohtaisesti mekaanisesti.

Lisäksi toiminnassa huomioidaan aina kohteen luontoarvot. Jos esim. torjuttavassa pensaassa tai sen välittömässä läheisyydessä huomataan käytössä oleva linnunpesä, torjuntaa ei suoriteta pesimäaikana. Pensaiden lähiympäristössä esiintyvä kasvillisuus tarkistetaan, jottei torjuntatöissä vahingoiteta arvokasta kasvillisuutta.

Lisätietoa:

Saaristomeren kiinteistönomistajille lähetettiin keväällä 2020 myös tietoa mahdollisuudesta osallistua kurtturuusun torjuntaan 3030–2024. (Tiedote 14.5.2020.)

Päivitetty viimeksi 12.7.2024