Julkaistu 6.10.2020

Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistojen suoluontoa palautetaan ennallistamalla

Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistot ovat monipuolisia kokonaisuuksia, joiden luontoa autetaan säilymään kunnostamalla niitä osia, joita on aiempina vuosikymmeninä yritetty ojittamalla kuivattaa metsätalouskäyttöön.

Kansallispuistoihin on lähipäivinä tulossa kaivinkone, jonka avulla ojat täytetään. Suoalueilla on jo ensin raivattu pienpuustoa ojalinjoilta, jotta kaivinkone pääsee liikkumaan. Sipoonkorven ja Nuuksion ennallistaminen eli palauttaminen lähemmäs luonnontilaa tehdään osana EU:n rahoittamaa Hydrologia-LIFE-hanketta, josta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Korpien kirjoa

Ennallistaminen hyödyttää soilla eläviä lajeja. Sipoonkorven nimessäkin näkyy alueelle ominainen, metsäinen suotyyppi: korpi. Nyt korpia ennallistetaan parempaan kuntoon. Nuuksiossa ennallistettavat kohteet ovat pääasiassa pieniä korpia ja rämeitä.

Suora oja metsässä kuusien alla.
Ojitettu korpi Nuuksion kansallispuistossa. Kuva Helena Lundén.

Ennallistettavat alueet ovat olleet luonnontilassa enimmäkseen kuusivaltaisia mustikkakorpia ja mäntyvaltaisia, suopursua kasvavia rämeitä. Etenkin alueiden korvet ovat muuttuneet kasvillisuudeltaan ojituksen seurauksena, ja suolajien tilalle on tullut metsälajeja. Eri korpityypit on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuusarviossa. Korvet ovat luonnontilaisina merkittäviä monimuotoisuuden keskittymiä.

–Ennallistamisen odotetaankin elvyttävän alueiden taantunutta korpilajistoa, sanoo suunnittelija Helena Lundén Metsähallituksesta.

Metsässä kasvaa tiheässä saniaisia sekä kuusia ja muita puita.
Vuonna 2011 ennallistettu korpi Sipoonkorven kansallispuistossa. Kuva Helena Lundén 2019

Alueen suot ennallistetaan nyt syksyllä 2020. Ennallistettavan alueen pinta-ala on Nuuksiossa 65 hehtaaria ja Sipoonkorvessa 21 hehtaaria.

Nuuksiossa työt kohdistuvat puiston syrjäosiin Iso-Antias-, Lummukas- ja Poika-Suolikas- lampien väliselle alueelle. Alueella ei ole merkittyjä reittejä tai muita virkistyskäytön rakenteita. Alueella satunnaisesti liikkuvia pyydetään huomioimaan, että täytetyt suo-ojat saattavat upottaa ja kun työt ovat käynnissä, pitää kaivinkoneeseen jättää riittävä turvaväli.

Sipoonkorvessa sen sijaan töitä tehdään paikoin aivan reittien läheisyydessä. Töistä tiedotetaan maastossa olevilla tilapäisillä infotauluilla. Etenkin Kuusijärvi–Bisajärvi-yhdysreitillä sekä Bakunkärr–Kalkkiruukki-yhdysreitillä liikkuvia pyydetään huomioimaan, että paikoin polun vieressä saattaa ajoittain olla työmaa käynnissä.

–Reittiä pitkin voi töistä huolimatta kulkea, mutta kävijöiden on hyvä turvallisuuden vuoksi huolehtia siitä, että kaivinkoneen kuljettaja huomaa kulkijat. Kannattaa siis kiinnittää kuljettajan huomio vaikkapa vilkuttamalla, toteaa Lundén.

Hankkeeseen sisältyy myös pienvesien kunnostusta sekä talkoita molemmissa puistoissa. Nuuksiossa kaivinkoneella aikanaan oiottuja puroja palautetaan alkuperäiseen uomaansa kahdella eri kohteella. Talkootyönä on padottu suo-ojia ja palautettu kiviä takaisin uomaan, mistä ne on aikanaan perattu pois. Talkootöitä tehdään vielä tänä vuonna ainakin Sipoonkorvessa.

– Vapaaehtoisista on ollut suurta apua sellaisten kohteiden ennallistamisessa, mihin on nykyään mahdotonta enää päästä kaivinkoneella. Talkoolaisetkin ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat päässeet tekemään käytännön luonnonsuojelutöitä kansallispuistojen hyväksi, toteaa Lundén

Lisätietoja:
Suunnittelija Helena Lundén, Metsähallitus, puh. 040 7538153; helena.lunden@metsa.fi

Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-LIFE-hankkeessa turvataan Suomen arvokkaimpia kosteikkoja vuosina 2017–2023 ennallistamalla soita sekä kunnostamalla puroja ja lintujärviä. Laajassa hankkeessa on mukana 103 Natura 2000 -aluetta ympäri Suomen.

  • Lisätietoa Hydrologia-LIFE-hankkeesta antaa projektipäällikkö Sanna-Kaisa Rautio. Puh. puh. 0206 39 5009, sanna.kaisa.rautio@metsa.fi
  • www.metsa.fi/hydrologialife