Hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, muita kumppaneita on mukana yhdeksän.

Metsähallitus, Luontopalvelut

Projektipäällikkö Maria Tiusanen
puh. 0206 39 4444
maria.tiusanen@metsa.fi

Metsähallitus Metsätalous Oy

Ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen
maarit.kaukonen@metsa.fi

Ojien tukkiminen suojelualueiden reunoilla turvaa soiden arvokkaan lajiston säilymistä suojelualueiden puolella. Myös riistakantojen hoitoa voidaan edistää ennallistamalla kanalintujen elinympäristöjä soilla.

Suomen metsäkeskus

Paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén
juha.jamsen@metsakeskus.fi

Tavoitteena menetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan huomioida ennallistamista kaipaavat kohteet kunnostusojituksen yhteydessä

Tapio Oy

Vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu
samuli.joensuu@tapio.fi

Tavoitteena menetelmien kehittäminen, joiden avulla voidaan huomioida ennallistamista kaipaavat kohteet kunnostusojituksen yhteydessä.

Tapio Oyn ja Metsäkeskuksen kehittämistyön tavoitteena on edistää vesiensuojelua. Samalla soiden monimuotoisuutta ja esimerkiksi virkistyskäyttöarvoja voidaan turvata aiempaa huomattavasti vähäisemmin kustannuksin.

• Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa kartoitettiin 30 vesien palauttamiseen soveltuvaa suojelusuota vuonna 2021. Hankkeessa pilotoitiin kolmea erilaista vesien palauttamisen suunnittelun toimintamallia. Koulutustilaisuuden aineistoja sekä tietoa toimintavasta (tapio.fi).
• Suojelusoiden tilaa parannetaan palauttamalla vettä suojelusuon viereisiltä alueilta (13.8.2020, tapio.fi)
• Koulutukset syksyllä 2020 (tapio.fi)
• Koulutus ja maastoretki Sukevalla maanomistajille ja toimijoille järjestettiin 4.10. ja 5.10.2018.
• Koulutukset jatkuivat syyskuussa 2019 Pyhäjärvellä ja Nilsiässä (tapio.fi)
• Lue lisää hankkeesta, koulutuksesta ja Tapion julkaisemasta oppaasta (tapio.fi)

Luonnonvarakeskus (Luke)

Professori Anne Tolvanen
anne.tolvanen@luke.fi

Luke kartoittaa muun muassa kansalaisten mielipiteitä soiden ennallistamisesta, pienvesien kunnostuksesta sekä ennallistamisen virkistys- ja matkailuvaikutuksista. Lisäksi selvitetään ennallistamisen aluetaloudellisia vaikutuksia ja veronmaksajille lankeavia kustannuksia sekä myös sitä, kuinka paljon monimuotoisuuden palautuminen voi parantaa vesistön laatua ja alueen virkistys- ja matkailuarvoa. Tutkimuksessa arvioidaan myös, kuinka ennallistamista toteuttavat toimijat voivat työllistyä ja paikalliselinkeinojen harjoittajat saada lisäansioita.

• Onko elinympäristöjen ennallistamisessa järkeä? Luke järjesti kyselyn Ota kantaa -palvelussa keväällä 2018 (luke.fi).

Keski-Suomen ELY-keskus

Suunnittelubiologi Tomi Hakkari
tomi.hakkari@ely-keskus.fi

Tehtävänä kunnostussuunnitelman laatiminen arvokkaalle lintuvesikohteelle (Natura 2000 -alue).

Pohjois-Savon ELY-keskus

Hydrobiologi Antti Kanninen
antti.kanninen@ely-keskus.fi

Toimenpiteenä on arvokkaan lintuveden, Riistaveden Keskimmäisen kunnostus Kuopiossa. Riistavedellä kunnostetaan samoin linnustoltaan arvokasta Likolampea.

• Rehevien lintujärvien vesilintukannat taantuvat Pohjois-Savossa (tiedote 16.10.2017, ely-keskus.fi)Kunnostustyöt valmistuivat alkuvuodesta 2019. Umpeenkasvaneelle osalle on mm. kaivettu avovesilampareita ja tehty linnuille pesimäsaarekkeita. Pohjois-Savon ELY-keskus on julkaissut monipuolisen tarinakartan, jossa kuvat, videot, graafit ja tekstit kertovat järven muutoksista ja hoitotoimista (ely.maps.arcgis.com).

• Arvokkaan Likolammen lintuveden kunnostus käynnissä (15.10.2021, sttinfo.fi)Pohjois-Savon ELY-keskus kunnostaa lokkien ja vesilintujen elinolosuhteita tekemällä pesimäsaarekkeita. Saarekkeiden kaivusta on saatu hyviä kokemuksia muilla kohteilla.

Jyväskylän yliopisto

Professori Janne Kotiaho
janne.kotiaho@jyu.fi

Pitkäaikaisten seurantatutkimusten merkitys tiedonsaannille ympäristön hitaista muutoksista ja ennallistamisen hyödyistä on suuri. Hankkeessa hyödynnetään edeltävässä Suoverkosto-LIFE-hankkeessa perustettuja koeasetelmia ja saadaan lähes 20 vuoden aikasarja seurannoista.

Jyväskylän yliopiston Tiedemuseoon kuuluva Luontomuseo on myös toiminut kumppanina hankkeen Kosteikkopelin saamiseksi verkkoon kaikkien pelattavaksi: https://kosteikkopeli.jyu.fi/

Oulun yliopisto

Apulaisprofessori Hannu Marttila
hannu.marttila@oulu.fi

Hankkeessa selvitetään ennallistamisen vaikutusta suoveden ja valuma-alueiden vedenlaatuun pitkällä, 10–15 vuoden aikaskaalalla. Muutoksia tutkitaan sekä hydrologisin mittauksin että turveanalyysien avulla. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, miten kaukokartoitusmenetelmiä voidaan hyödyntää ennallistamisen vaikutusten seurannassa.

Oulun yliopiston Tiedepuutarhan laatimat videot esittelevät tutkimusmenetelmiä:

• Kaukokartoitusmenetelmiä eli drone-kartoitusta hyödynnetään ennallistamisen vaikutusten seurannassa. Lauri Ikkala näyttää tutkimuskohteella, miten drone-kartoitusta tehdään ja minkälaisia muita teknisiä apuvälineitä tarvitaan dronen lisäksi koko kartoitusprosessissa. (youtube.com)
• Drone-toiminnan lisäksi hankkeessa tehdään perinteisiä hydrologisia mittauksia. Lauri Ikkala näyttää maastossa minkälaisia teknisiä apuvälineitä hyödynnetään maastomittauksissa. (youtube.com)
• Lähde matkalle Olvassuolle lintuperspektiivistä. Olvassuo on erinomainen tutkimuskohde, koska sieltä löytyy ennallistetuille soille luonnontilaisia ja ojitettuja vertailukohteita. Tutkittavaksi löytyy eri ikäisiä ennallistamiskohteita jopa yli 20 vuoden takaa. Videolla näkyy miltä näyttää juuri ennallistettu suo tai suo, joka on ennallistettu 20 vuotta sitten. (youtube.com)

Turun yliopisto

Tohtorikoulutettava Ville Vasko
vvvask@utu.fi

Hankkeessa tuotamme kansainvälisesti arvokasta uutta tietoa, selvitämme miten ennallistamistoimet vaikuttavat uhanalaisiin lepakoihin ja niiden esiintymiseen.

Lepakkoseurantaa tehdään hankkeen koealueilla ennen soiden ennallistamista ja ennallistamistöiden jälkeen. Seurantaa tehdään maastoon asetetuilla passiividetektoreilla 24 kuviolla Etelä-Suomen rannikkoalueella. Detektorit keräävät tietoa uhanalaisten lepakoiden liikkeistä tallentamalla lepakoiden ultraääniä. Lepakon elämä paljastuu hiljalleen tutkijoille, kun ääniaineistosta lepakot yleensä voidaan erottaa lajilleen.

Kesällä 2022 saavutetaan odotettu etappi, jolloin on aika selvittää lepakoiden liikkeitä soiden ennallistamisen jälkeen. Toukokuussa 2022 detektorit on asennettu tutkimusalueille. Kesän lämpenevät yöt saavat lepakot aktivoitumaan ja arvokasta dataa tallentuu passiividetektoreihin. Laitteet kerätään pois ennen talven tuloa ja uteliaina odotamme tutkimuksen tuloksia.